Jumala ei säätele armonsa määrää tekojemme mukaan.
Ensi pyhän aihe kuuluu ytimekkäästi: Armahtakaa. Aikaisempi Evankeliumikirja oli antanut saarnojen aiheeksi nimen Vanhurskaus ja laupeus. Jumalan armo ja vanhurskaus ovat uskon asiassa kaiken perusta.
Kun Jumala armahtaa ihmisen, tämä tahtoo viedä armon viestiä eteenpäin. Anteeksisaamisen lahja ohjaa häntä myös käyttäytymään toisia kohtaan armollisesti, reilusti ja oikeudenmukaisesti. Armollista mieltä on tarpeen osoittaa itsellekin, muuten vaatimusten kuorma voi käydä liian raskaaksi.
Onnettomuuksia ja tuhoja
Jeesus puhui kansalle ajan merkeistä. Väkeä oli läsnä tuhatmäärin niin, että he tallasivat toisiaan. Paikalle tuli myös ihmisiä, joilla oli karmeita uutisia: Pilatus oli surmauttanut Jerusalemin temppelissä galilealaisia pyhiinvaeltajia. Luukas ei kerro, olivatko he rikkoneet Rooman lakia vai mikä oli syynä. Uhraajien ja uhrieläinten veret olivat sekoittuneet. (Luuk. 13:1.) Yllättäen Jeesus varoitti väkeä: ”olette tuhon omia, ellette käänny” (Luuk. 13:3). Tuho voi olla maallinen tai ikuinen.
Surmat Jerusalemissa olivat traagisia. Pilatus käytti häikäilemättömiä otteita. Toisessa yhteydessä Jeesus ennusti Jerusalemille vielä suurempaa tuhoa: ”Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi” (Luuk. 19:44). Ennustus toteutui vajaan 40 vuoden kuluttua.
Galilealaisten surmaamisen rinnalle Jeesus itse nosti toisen ainutlaatuisen tapauksen. Hän kertoi, kuinka Siloan torni oli kaatunut ja surmannut 18 ihmistä (Luuk. 13:4). Kyseessä lienee ollut vesijohtorakennustyömaan onnettomuus tai rakennusvaurio, ei tahallinen surmaaminen.
Kärsimys ei ole rangaistus
Väkivalta, onnettomuudet, sairaudet ja epäonnistumiset ovat myös tätä päivää. Kysymykset syyllisyydestä voivat olla kipeitä ja ajankohtaisia, eikä aina voi ymmärtää, miksi piti käydä niin kuin kävi. Pyhäpäivän lukukappale on Jobin kirjasta, joka tunnetusti käsittelee syyllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Se antaa vanhasta Israelista taustan kuvauksille Pilatuksesta sekä Siloan tornista.
Jobin neljä ystävää ottivat kantaa hänen kärsimyksiinsä: Kukaan ei kärsi syyttömästi eikä kukaan ole vanhurskas. Hurskas menestyy, mutta jumalaton hukkuu. (Job. 4:6–8.) Jumalaton on onneton.
Yksi Jobin ystävistä totesi ilman lohdutusta, että Jumala kasvattaa kärsimyksillä. Monet Jeesuksen kuulijoista varmaan tunsivat nämä selitykset ja ajattelivat niiden mukaan. Jobin ystäviltä oli hukassa pyhäpäivämme teema sekä sen mukainen armollinen käytös.
Kutsu parannukseen
Jeesus ei tyytynyt perinteisiin, vaan yllätti kansan. Kansa lienee odottanut vastaukseksi uutisiin, että Pilatuksen toiminta on ankarasti moitittavaa ja suuren synnin seurauksena on suuri onnettomuus. Jeesus kysyi väeltä, olivatko onnettomuuksien uhrit muita syntisempiä. Hän vastasi itse: ”Eivät suinkaan”. Sitten hän jatkoi koskettavasti: ”Te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny.” (Luuk. 13:2–3.)
Viesti järjettömästä väkivallanteosta ja tornin kaatumisesta ihmisten päälle oli hirveä. Mutta sekään ei saanut sivuuttaa kysymystä omakohtaisesta parannuksenteosta. Evankeliumitekstin huipentuma on kutsu kääntymiseen, parannukseen, uskoon ja Jumalan valtakuntaan. Armo ja evankeliumi syntien anteeksiantamisesta olivat nyt tarjolla.
Katkelma ei kerro, miten kuulijat reagoivat. Tärkeää on painottaa myös sitä, että Jumala on oikeudenmukainen ja armollinen. Hän ei jaa elämänkohtaloita eikä hyvyyttään meidän tekojemme tai ansioidemme mukaan.
Eero Nuolioja
Ensi pyhän aihe kuuluu ytimekkäästi: Armahtakaa. Aikaisempi Evankeliumikirja oli antanut saarnojen aiheeksi nimen Vanhurskaus ja laupeus. Jumalan armo ja vanhurskaus ovat uskon asiassa kaiken perusta.
Kun Jumala armahtaa ihmisen, tämä tahtoo viedä armon viestiä eteenpäin. Anteeksisaamisen lahja ohjaa häntä myös käyttäytymään toisia kohtaan armollisesti, reilusti ja oikeudenmukaisesti. Armollista mieltä on tarpeen osoittaa itsellekin, muuten vaatimusten kuorma voi käydä liian raskaaksi.
Onnettomuuksia ja tuhoja
Jeesus puhui kansalle ajan merkeistä. Väkeä oli läsnä tuhatmäärin niin, että he tallasivat toisiaan. Paikalle tuli myös ihmisiä, joilla oli karmeita uutisia: Pilatus oli surmauttanut Jerusalemin temppelissä galilealaisia pyhiinvaeltajia. Luukas ei kerro, olivatko he rikkoneet Rooman lakia vai mikä oli syynä. Uhraajien ja uhrieläinten veret olivat sekoittuneet. (Luuk. 13:1.) Yllättäen Jeesus varoitti väkeä: ”olette tuhon omia, ellette käänny” (Luuk. 13:3). Tuho voi olla maallinen tai ikuinen.
Surmat Jerusalemissa olivat traagisia. Pilatus käytti häikäilemättömiä otteita. Toisessa yhteydessä Jeesus ennusti Jerusalemille vielä suurempaa tuhoa: ”Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi” (Luuk. 19:44). Ennustus toteutui vajaan 40 vuoden kuluttua.
Galilealaisten surmaamisen rinnalle Jeesus itse nosti toisen ainutlaatuisen tapauksen. Hän kertoi, kuinka Siloan torni oli kaatunut ja surmannut 18 ihmistä (Luuk. 13:4). Kyseessä lienee ollut vesijohtorakennustyömaan onnettomuus tai rakennusvaurio, ei tahallinen surmaaminen.
Kärsimys ei ole rangaistus
Väkivalta, onnettomuudet, sairaudet ja epäonnistumiset ovat myös tätä päivää. Kysymykset syyllisyydestä voivat olla kipeitä ja ajankohtaisia, eikä aina voi ymmärtää, miksi piti käydä niin kuin kävi. Pyhäpäivän lukukappale on Jobin kirjasta, joka tunnetusti käsittelee syyllisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Se antaa vanhasta Israelista taustan kuvauksille Pilatuksesta sekä Siloan tornista.
Jobin neljä ystävää ottivat kantaa hänen kärsimyksiinsä: Kukaan ei kärsi syyttömästi eikä kukaan ole vanhurskas. Hurskas menestyy, mutta jumalaton hukkuu. (Job. 4:6–8.) Jumalaton on onneton.
Yksi Jobin ystävistä totesi ilman lohdutusta, että Jumala kasvattaa kärsimyksillä. Monet Jeesuksen kuulijoista varmaan tunsivat nämä selitykset ja ajattelivat niiden mukaan. Jobin ystäviltä oli hukassa pyhäpäivämme teema sekä sen mukainen armollinen käytös.
Kutsu parannukseen
Jeesus ei tyytynyt perinteisiin, vaan yllätti kansan. Kansa lienee odottanut vastaukseksi uutisiin, että Pilatuksen toiminta on ankarasti moitittavaa ja suuren synnin seurauksena on suuri onnettomuus. Jeesus kysyi väeltä, olivatko onnettomuuksien uhrit muita syntisempiä. Hän vastasi itse: ”Eivät suinkaan”. Sitten hän jatkoi koskettavasti: ”Te kaikki olette tuhon omia, ellette käänny.” (Luuk. 13:2–3.)
Viesti järjettömästä väkivallanteosta ja tornin kaatumisesta ihmisten päälle oli hirveä. Mutta sekään ei saanut sivuuttaa kysymystä omakohtaisesta parannuksenteosta. Evankeliumitekstin huipentuma on kutsu kääntymiseen, parannukseen, uskoon ja Jumalan valtakuntaan. Armo ja evankeliumi syntien anteeksiantamisesta olivat nyt tarjolla.
Katkelma ei kerro, miten kuulijat reagoivat. Tärkeää on painottaa myös sitä, että Jumala on oikeudenmukainen ja armollinen. Hän ei jaa elämänkohtaloita eikä hyvyyttään meidän tekojemme tai ansioidemme mukaan.
Eero Nuolioja
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikä tämä selitys on!
Raamattu on kansallis eepos kuten:
Odysseus ja Kalevala?!!!!!!!
Täällä joku kirjoittaa ns jumalan sanaa.
jumala tahi jeesus ei ole kirjoittanut siis
yhtään riviä raamatusta?
Se on fakta mitä kukaan ei voi siis koskaan
kiistää!
Kansalliseeppos olisi kirjoitettu Suomessa ja vain suomalaisille, Raamattua ei ole kirjoitettu Suomessa ja se on maailmanlaajuinen. Jumala on Pyhän Henkensä kautta ollut Raamatun tekstejä tuottamassa.
Jumala ei säätele yhtään mitään. Se on aina yhtä välinpitämätön ja poissaoleva.
18 ihmisen kuolema, sinänsä merkityksetön juttu, oli huomattava oman aikansa mediatapahtuma. Sellaisina hetkinä avuton ihminen on herkimmillään uskottelemaan itselleen tarinoita jumalista.
-Jumala ei säätele armonsa määrää tekojemme mukaan.>> Kirkottaja, Nuolioja astui heti harhaan, ensimmäisessä jakeessaan.
Jumala on antanut kaiken Vallan Pojalleen, eikä puutu mitenkään kenenkään asiaan, se on Jeesuksen homma, josta jokainen voi lukea Raamatusta, Matt 28;18.
Sitten Nuolioja hyppää täysin eri asiaan, armoon??? Jos armoa tulisi kaikelle, olisi Hän uhrannut turhaan, eikä lestadiolaisten tarvitsisi nousta enää Kaikkivaltiaan Jeesuksen päälle, jakelemassa syntjä anteeksi, tai jopa saatanallisesti pidättämällä Jeesuksen ristityön tulosta, sitomalla heidät omin käsin saatanaan.
Hyvin pakanallista oppia, hyi.
Vielä puhut evankeliumista, ikään kun se olisi Jumalan työ, jota se on vain sen verran, että Jeesuksen syntymä on Raamatun mukaan evankeliumi. Luuk 2:
6 Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika,
7 ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
8 Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa.
9 Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet,
10 mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. [Jes. 9:2]
11 Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra
Tämä on evankeliumi.
Alkutekstissä jae 10; . Ja hän sanoi heille, ”älkää pelätkö, sillä katso, minä evankelioin teille sen suuren ilon, joka on oleva kaikkea maailmaa varten,”
Se oli ensimmäinen kerta, kun evankeliumi Jeesuksesta tuli jalkojen päälle.
Jumala ei evankelioi, Hän ei ole edes koskaan puhutkaan pakanoille mitään, kristityt, Jeesuksen seuraajat sitä tekee, koska Kuningas käskee: Matt 28
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen [
20 ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
Te ette opeta edes omille lapsille Jeesuksen opetusta, ettekä kasta heitä Häneen, upottamalla, joten kaukana on Nuolioja Kristuksesta, ehkä parempi on mennä adventisteihin tai Jehoviin.
Kun Jumala armahtaa ihmisen, tämä tahtoo viedä armon viestiä eteenpäin. Anteeksisaamisen lahja ohjaa häntä myös käyttäytymään toisia kohtaan armollisesti, reilusti ja oikeudenmukaisesti. Armollista mieltä on tarpeen osoittaa itsellekin, muuten vaatimusten kuorma voi käydä liian raskaaksi.** Mitä ajat takaa; Mitä tällä asialla tarkoitat; puhuuko Jumala oikeasti Sinulle, ja oletko unohtanut kokonaan Jeesuksen.
Sinulla ei ole elävää Jeesusta sydämessäsi, elät ajanlakumme alussa, ja otat vain mukaan kuriositeetteja.
Paras esimerkki, jonka olisit voinut ottaa, oli Saulin parannus/ kääntymys? Mutta kun et kehtaa ottaa, sillä Paavaliksi tulemisessa Hän teki Parannuksen Vanhan Liiton Jumalasta Uuden liiton kaikkivaltiaaseen JUmalaan, Jeesukseen ja vasta sitten löysi elävän Jumalankin.
Tie, joka on Velluilla on kulkematta, löytyy
Joh. 14:6
Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kautta
Vasta sen jälkeen Hän Piispanakin löysi Jumalan.
Juuri tämän vuoksi Velluille sanotaan; - Menkää pois, en tunne teitä?
Mutta ei hätää, on siellä toinenkin jono.
#Te ette opeta edes omille lapsille Jeesuksen opetusta, ettekä kasta heitä Häneen, upottamalla, #
Sinut lienee upotettu. Lopputulos huono. Rieku minkä riekut.
Rieku? Minä tuon evankeliumia Jeesuksen käskystä pimeyteen.
Vain Hän pelastaa ei mikään muu.
Kristinusko myy tuotetta, ikuista elämää, jota ei voi todistaa vääräksi koska sen saa vasta kuoleman jälkeen. Kukaan ei ole tullut kuolemasta kertomaan oliko siellä ikuinen elämä vai ei. Mielestäni kyseessä on maailmanhistorian paras huijaus.
Taivaan isä ja poika oy, ratkaisut halvat teille myy.
Hyvä business, koukuttaa kuin nikotiini. Ensin keksitään ongelma ja sitten aletaan myydä siihen ratkaisua.
Niin. Käänny sinäkin ateistiksi.