Kysyitte mistä nimi Pyhtää.

Ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningatarta.

Ruotsalaishallinto nimesi kylät hallinnollisen merkityksen
tai asukkaan ammatin mukaan: Kirkonkylässä oli kirkko,
Veromiehenkylässä verottaja, Tuomarinkylässä tuomari,
Suutarinkylässä suutari ja Tolkinkylässä tulkki.

Pitäjännimen Pyhtää, ruotsiksi Pyttis (1380 Pyttis), on
katsottu tulevan sanasta pyhä, jolloin Pyhtää olisi 'Pyhäjoki’. Kymijoen haarassa on keskiaikainen Pyhän Henrikin
kirkko. Se rakennettiin lohikosken äärelle, mitä lohet
Pyhtään vaakunassa kuvaavat. Kirkkoja on voitu rakentaa
aiemmille pyhille paikoille. → Pyhtäänkorventie.
Saulo Kepsun mukaan pitäjännimi on suomalaisperäinen, koska pitäjän muukin nimistö on suomalaisperäistä.
Siten Pyhtään kirkonseudun nimi olisi ollut alkuaan *Pyhitty (Pyh(i)t-). (Kepsu 2005; 33, 49, 51, 248)
Pitäjännimeä on käytetty myös muodoissa Pyhtäs ja
Pyhtä ja taivutettu Pyhtäs, Pyhtähäs ja Pyhtääs, mutta
nykyisin Pyhtäällä. Sami Suvirannan mukaan konsonanttiyhtymä ht ei kuulu ruotsiin ja on korvattu tt:llä, jota suomeen lainattaessa ei olisi tarvinnut muuttaa. Siksi suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Nimi voisi liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.