Saamea puhunutta väestöä, metsälappalaisia, asui luultavasti vain muutamia perhekuntia siellä täällä suurimpien järvien rannoille. Keskiajalla Pyhäjokilaaksossa liikkui heidän lisäkseen monia muita ihmisryhmiä. Asiakirjatietojen perusteella tiedetään, että Kalajoen ja Pyhäjoen latvaosat olivat Jämsän pitäjäläisten erämaa-aluetta. Näiden hämäläisten eränkävijöiden lisäksi myös karjalaisten epäillään käyttäneen Pyhäjokea kulkureittinään. Osa eränkävijöistä saattoi asettua tänne pidemmäksikin aikaa. Näyttää kuitenkin siltä, ettei Haapaveden alueelle syntynyt pysyvää suomalaista asutusta vielä keskiajalla vaan kiinteä talonpoikainen asutus kehittyi vasta savolaisen muuttoliikkeen myötä 1500-luvun puolivälin jälkeen.
,,,,,,,,,,,,,,,
,,,,,,,,,,,,,,,
Vastaukset 3
Vanhimmat
... entä ranta ruåttalaisia?
Ensimmäisen savolaisen asutusaallon myötä nykyisen Haapaveden alueelle kehittyi 1500-luvulla kolme erillistä kyläkuntaa: Haapajärvi, Mieluskoski ja Ainali, joissa oli yhteensä 30 asuttua taloa. Näiden kylien ensimmäisissä veroluetteloissa vilahtelevat sellaiset savolaiset sukunimet kuin Laitinen, Hatunen, Maaranen ja Karvonen.
1500-luvulta lähtien Haapaveden asutus laajeni vähitellen, uusia taloja perustettiin ja väestö kasvoi. Kehitys ei kuitenkaan ollut tasaista, vaan välillä koettiin hyvin vaikeitakin kausia, jotka tekivät lähes tyhjäksi aikaisemmat kasvun vuodet. Ensimmäiset koettelemusten ajat sattuivat jo 1500-luvun lopulla, kun venäläis-karjalaiset sotajoukot piinasivat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuoretta uudisasutusta.
Lisää, kiitos!