Hei, mieltäni kalvaa epätietoisuus, meiheni kanssa pitkä tie takana. Nyt hänellä on rakas, jonka kanssa vaimolla ei oikein mahdollisuuksia kilpailla. Pystyisitkö näkemään tämän suhteen vakavuuden, onko minun väistyttävä onnen tiltä vai pystymmekö vielä jatkamaan yhdessä ja saamaan suhteemme toimimaan??? Miten lapset pärjäävät tässä myllerryksessä??? Koen täydellistä voimattomuutta, kun en voi vaikuttaa elämäni kulkuun on vain odotettava toisten siirtoja.
Näxis
tienpää
2113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suhde ei ole kovin vakava, miehesi halusi vain pientä seikkailua. En kuitenkaan voi neuvoa onko sinun väistyttävä vai ei, sen päätät itse, samoin kuin sen pystytkö antamaan anteeksi. Lapset pärjäävät yllättävän hyvin, he haluavat että olet tyytyväinen elämääsi. Sinun itsesi on tehtävä ratkaisu, miehesi ei sitä tee.
Olen aina luullut, että mieheni on vahva ja päättäväinen, mutta Sinäkin näet minut vastuun kantajan roolissa. Olen vahva, mutta tätä asiaa en vastuulleni halua. Mies ei tunnu tietävän, enää mistään mitään, kaikista vähiten hän haluaa otta vastuuta NÄIN isosta päätöksestä. Haluaisin kuitenkin, että hän tekisi itse päätöksen, koska on koko sopan keittänytkin.
Jos kuitenkin päätän aloittaa OMAN elämän, onko minulle onnea tiedossa vai rankkaa yksinhuoltajan arkea? Lapsethan ovat murrosiässä kohta molemmat?