Mukavia havaintoja lähiluonnosta

harakankellon ja kissankellon sekoittaa toisinaan, kissankello on vähän pyöreämpi muodoltaan
nj

Pisamakello on perenna. Ei harmainta haisua, mistäpäin maailmaa on tullut.
Kohta ukonkellot ovat täydessä kukassa. Ja pari valkoista kurjenkelloa.
Muistan lapsuudesta, että jos oli sinisiä kurjenkelloja ja ahomansikoita, niin otettiin kukasta sininen kello ja täytettiin marjoilla ja suuhun. Mistähän tämäkin makuelämys?
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Pisamakello on perenna. Ei harmainta haisua, mistäpäin maailmaa on tullut.
Kohta ukonkellot ovat täydessä kukassa. Ja pari valkoista kurjenkelloa.
Muistan lapsuudesta, että jos oli sinisiä kurjenkelloja ja ahomansikoita, niin otettiin kukasta sininen kello ja täytettiin marjoilla ja suuhun. Mistähän tämäkin makuelämys?
Beng

Lue lisää

Tällainenkin ihmetyttää: kimalainen tulee terassille eikä osaa ulos. Wikistä: sillä on verkkosilmä ja kolme silmätäplää valoa vartin. Siltise lyö päätään lasiin ja liikkuu vaakasuorassa, eikä löydä ulos ovesta. Monta kimalaisvierasta olen päästänyt rakosia tekemällä vapauteen. Katsoin dokkarin. Se on elävä helikopteri ja vispaa siipiään älyttömän monta kertaa. Näihin vierailuihin se voi menehtyä, jos puhti loppuu.
Harakka vieraili terassilla ja kurkki pöydältä sisälle. Utelias mokoma.
Se osasi poistua ovesta. Käynyt aiemminkin? Tämä kutsumaton vieras jätti käyntikorttinsa istuinpäälliseen, mikä oli heti pestävä. Yök.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

harakankellon ja kissankellon sekoittaa toisinaan, kissankello on vähän pyöreämpi muodoltaan
nj

Kissankello on matalampikin. Muodoltaahan ja väriltään se on , kuin kurjenkello.
Valkoapilaa on täälläkin runsaasti, kyllä pörriäisiä piisaa.
Tuossa on myös sellaista pensasta. Sen kukat ovat, kun angervolla, mutten virallista nimeä tiedä, se on kanssa pörriäisten suuressa suosiossa.
Täytyytä katsoa myös netistä tuota pisarakelloa.
Kukkia näyttää olevan runsaammin, juuri bongasin ketoneilikan. Päivänkakkaroita ja mataraa on paljon.

Minusta se on jokin tuontikoristekukka.
Perhosia täälläkin lentelee: nokkosperhosia, perunaperhosia tai kaaliperhosia (aika isoja).
Ennen juhannusta näin keisarinviitan. En ole ennen tavannut. Ja neidonkorentoja.
Jokin yli tuuman kokoinen kiitäjä eksyi terassille eilen. Acherontia olisi jännä.
Beng
Pitäisi hakea punaista apilaa maljakkoon. Liekkö jo kukkinut. Niissä on oma tuoksunsa.

Anonyymi kirjoitti:

Minusta se on jokin tuontikoristekukka.
Perhosia täälläkin lentelee: nokkosperhosia, perunaperhosia tai kaaliperhosia (aika isoja).
Ennen juhannusta näin keisarinviitan. En ole ennen tavannut. Ja neidonkorentoja.
Jokin yli tuuman kokoinen kiitäjä eksyi terassille eilen. Acherontia olisi jännä.
Beng
Pitäisi hakea punaista apilaa maljakkoon. Liekkö jo kukkinut. Niissä on oma tuoksunsa.

Lue lisää

Tuo keisarinviitta täälläkin lentelee, yhtä en päässyt kovin läheltä katsomaan, lenteli niin nopeaan, näytti lanttuperhoselta.
Sinisiipiä on erilaisa.
Vihreitä pikkuperhosia en ole nyt nähnyt, yks vuosi niitä oli paljon.
En tiedä minkä elukan tuo kissa jokin aika sitten nappasi. Muodoltaan, kun rotta, mutta isompi. Kiiltävän musta kokonaan.
Vesimyyräksi muuten sopisi, mutta netin mukaan tummimmillaan tumman ruskea.
Täällä vasta puna-apila aloittelee kukkimistaan. Tuossa pihan reunalla niitäkin on paljon ja siellä sun täällä.

Mustarastaita, tinttejä ja lätsäpäitä. Näkymättömissä laulaa peippo ja kirjosieppo.
Peipon pitäisi lopettaa laulelu, kun on tehnyt pesän. Onkohan joku sinkku jäänyt morsmaikkua vaille? 🐦

Ketunleivän lehtiä maisteltiin lapsena. Kukka on herkkä kuin vanamon.
Muutama angervo kukkii täälläkin. Vaikka ovat villejä, en ole hennonnut hävittää muka häiritsemästä isyutettuja perennoja.
Oikeastaan ovat näyttäviä ja tosiaan hyväntuoksuisia.
Beng

Kahtalajia paarmaa olen havainnut: pieni hoikka ja iso hevospaarma. Molemmat kun purevat, niin jälki on kuin isorokkorokotuksen jälkeen. En tykkää. Ikävimpiä on, kun pörräävät uidessa pään ympärillä. Sukellus vähän auttaa.
Herbario. Mulla on vielä tallella. Latinalaisin nimin. Pidin kasvien keruusta. Se oli vähän sellaista minitieteen tekoa.
DW: suosittelen lintukirjan ja kasvikirjan hankkimista. Niitä on monenmoisia: valokuvallisia tai piirroskuvin.
Kukkien lajittelu oranssit -> keisarinkruunuja?, keltaiset -> päivänliljoja?, siniset - > ritarinkannuksia, vuorikaunokkeja, ukonhattujs ... ihan hyvä
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Kahtalajia paarmaa olen havainnut: pieni hoikka ja iso hevospaarma. Molemmat kun purevat, niin jälki on kuin isorokkorokotuksen jälkeen. En tykkää. Ikävimpiä on, kun pörräävät uidessa pään ympärillä. Sukellus vähän auttaa.
Herbario. Mulla on vielä tallella. Latinalaisin nimin. Pidin kasvien keruusta. Se oli vähän sellaista minitieteen tekoa.
DW: suosittelen lintukirjan ja kasvikirjan hankkimista. Niitä on monenmoisia: valokuvallisia tai piirroskuvin.
Kukkien lajittelu oranssit -> keisarinkruunuja?, keltaiset -> päivänliljoja?, siniset - > ritarinkannuksia, vuorikaunokkeja, ukonhattujs ... ihan hyvä
Beng

Lue lisää

Nettilehdestä: kimalaisen turkissa voi olla punkkeja!? Aika inha juttu.
Lähikukissani on oikeastaan kimalaisfarmi. Siis olenko farmari.
Laitoin juuri isoon laakeaan astiaan vettä linnuille ja pörrinkäisille. Kait hunajantuotannossa tarvitaan vettä ja mettä. Alkaa olla paikoitellen kuivuutta.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Nettilehdestä: kimalaisen turkissa voi olla punkkeja!? Aika inha juttu.
Lähikukissani on oikeastaan kimalaisfarmi. Siis olenko farmari.
Laitoin juuri isoon laakeaan astiaan vettä linnuille ja pörrinkäisille. Kait hunajantuotannossa tarvitaan vettä ja mettä. Alkaa olla paikoitellen kuivuutta.
Beng

Lue lisää

Luin tuon saman jutun, niistähän kuulemma on hyötyäkin kimalaisille, jutun mukaan.
Oliko siinä samassa jutussa vai missä, että loppukesästä voi olla hankalampaa kimalaisille, kun tämän sään takia kaikki kukat kukkii etuajassa.
Joku mainitsi nuo sammaleet. Tuossa metsikössä olen katsellut joitain vähän erilaisiakin sammalkasvistoja, ovat kauniita.
Sammaleita käytettiin ennen aikaan seinänrakojen tilkkeenä.
Jäkälääkin tuossa männikössä on, olen tuonut sitä pihan reunalle, missä kallio tulee esiin.

Eliaana kirjoitti:

Luin tuon saman jutun, niistähän kuulemma on hyötyäkin kimalaisille, jutun mukaan.
Oliko siinä samassa jutussa vai missä, että loppukesästä voi olla hankalampaa kimalaisille, kun tämän sään takia kaikki kukat kukkii etuajassa.
Joku mainitsi nuo sammaleet. Tuossa metsikössä olen katsellut joitain vähän erilaisiakin sammalkasvistoja, ovat kauniita.
Sammaleita käytettiin ennen aikaan seinänrakojen tilkkeenä.
Jäkälääkin tuossa männikössä on, olen tuonut sitä pihan reunalle, missä kallio tulee esiin.

Lue lisää

Muistanko oikein, että jos ilmaantuu jäkälää, niin se osoittaa, että ilma on puhdasta?
Ja oliko niin, ettei sammalta tai jäkälää saa ottaa tuosta vain?
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Muistanko oikein, että jos ilmaantuu jäkälää, niin se osoittaa, että ilma on puhdasta?
Ja oliko niin, ettei sammalta tai jäkälää saa ottaa tuosta vain?
Beng

Kyllä se kertoo paremmasta ilmasta samoin, kun naava.
Järvivesikin on tässä pikkujärvessä puhdasta.
Muistat oikein, sammalleen ja jäkälän ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
(Omasta metsästä hain).

Anonyymi kirjoitti:

Kahtalajia paarmaa olen havainnut: pieni hoikka ja iso hevospaarma. Molemmat kun purevat, niin jälki on kuin isorokkorokotuksen jälkeen. En tykkää. Ikävimpiä on, kun pörräävät uidessa pään ympärillä. Sukellus vähän auttaa.
Herbario. Mulla on vielä tallella. Latinalaisin nimin. Pidin kasvien keruusta. Se oli vähän sellaista minitieteen tekoa.
DW: suosittelen lintukirjan ja kasvikirjan hankkimista. Niitä on monenmoisia: valokuvallisia tai piirroskuvin.
Kukkien lajittelu oranssit -> keisarinkruunuja?, keltaiset -> päivänliljoja?, siniset - > ritarinkannuksia, vuorikaunokkeja, ukonhattujs ... ihan hyvä
Beng

Lue lisää

Milloin otit isorokkorokotuksen?
Mutta joo, joku sivulla mainitsi että lähiluonnosta löytyy mm. puita, siitä sain päähäni yrittää listata puu- ja pensaslajit joita kiinteistöni alueella kasvaa: Koivu, kuusi, mänty, vaahtera, leppä, haapa, paju, raita, pähkinäpensas (kahta alalajia), kataja, mustamarja- aronia, korpipaatsama. On myös muutama syötäviä marjoja tekevä jalostettu puumainen pensas jonka nimeä en nyt muista, että noita nyt ainakin on.
Mustikan valmistumista odottelen mutta uhkaa helle ja kuivuus sen näivettää, taidetaan olla ihan niillä rajoilla nyt onnistuuko, pitkästä aikaa vähän sateita luvassa eteläiseen suomeen, sataisi nyt päivänkin reippaasti.

Anonyymi kirjoitti:

Milloin otit isorokkorokotuksen?
Mutta joo, joku sivulla mainitsi että lähiluonnosta löytyy mm. puita, siitä sain päähäni yrittää listata puu- ja pensaslajit joita kiinteistöni alueella kasvaa: Koivu, kuusi, mänty, vaahtera, leppä, haapa, paju, raita, pähkinäpensas (kahta alalajia), kataja, mustamarja- aronia, korpipaatsama. On myös muutama syötäviä marjoja tekevä jalostettu puumainen pensas jonka nimeä en nyt muista, että noita nyt ainakin on.
Mustikan valmistumista odottelen mutta uhkaa helle ja kuivuus sen näivettää, taidetaan olla ihan niillä rajoilla nyt onnistuuko, pitkästä aikaa vähän sateita luvassa eteläiseen suomeen, sataisi nyt päivänkin reippaasti.

Lue lisää

Puusi: kotimaisia lajeja.
Olen katsellut takametsän kuusia. Ne ovat jotenkin masentuneen näköisiä. Oksat roikkuvat alas ihan 'hartioita' myöten. Mutta eipä hätää. Aamulla tihutti vähän js nyt vihmoo jo runsaammin.
Jos tuohon metsäkkeeseen osuisi hurrikaani, se tekisi tuhojaan.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Milloin otit isorokkorokotuksen?
Mutta joo, joku sivulla mainitsi että lähiluonnosta löytyy mm. puita, siitä sain päähäni yrittää listata puu- ja pensaslajit joita kiinteistöni alueella kasvaa: Koivu, kuusi, mänty, vaahtera, leppä, haapa, paju, raita, pähkinäpensas (kahta alalajia), kataja, mustamarja- aronia, korpipaatsama. On myös muutama syötäviä marjoja tekevä jalostettu puumainen pensas jonka nimeä en nyt muista, että noita nyt ainakin on.
Mustikan valmistumista odottelen mutta uhkaa helle ja kuivuus sen näivettää, taidetaan olla ihan niillä rajoilla nyt onnistuuko, pitkästä aikaa vähän sateita luvassa eteläiseen suomeen, sataisi nyt päivänkin reippaasti.

Lue lisää

Eikös isorokkorokotus ollut 50-luvulla joukkorokotus, kuten polion sokeripalatehoste?
Rokotteen päälle kehittyi vielä inha rupi. Yök.
Muuten. Siihen maailman aikaan, jos sallitaan sanoa, rokotettiin kaikki.
Silloin ei ollut tätä puuteripyllyasennetta: sopisiko, kävisikö, kannattaisi jne.
Ei pulistu. Oli oikeus saada ilmainen rokote. Joskus tuntuu, että jotkin asiat kääntyvät päälaelleen.
Ihan kuin perustuslaissa lukisi, että minulla on oikeus hankkia mistä ja milloinka ja miten vain covid. Minulla on oikeus saada juurikin joukkotapahtumissa tartunta musan säestyksellä ja olutta nauttineena ihan likipitäen jotakuta.
Arrrggghh!
Sori. Poikkesin paatoksen polulle.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Puusi: kotimaisia lajeja.
Olen katsellut takametsän kuusia. Ne ovat jotenkin masentuneen näköisiä. Oksat roikkuvat alas ihan 'hartioita' myöten. Mutta eipä hätää. Aamulla tihutti vähän js nyt vihmoo jo runsaammin.
Jos tuohon metsäkkeeseen osuisi hurrikaani, se tekisi tuhojaan.
Beng

Lue lisää

Tuo jota en heti muistanut on marjatuomipihlaja, ehkä 8 vuotta sitten taimena istutettuja ja nyt noin 8- metrisiä kapeahkoja puu- pensaita. Ja jäivät listalta pois myös ainakin hevoskastanjat, 6-8- vuotiaita nekin, näyttävät tykkäävän paikastaan.
Hurrikaani tekisi tuhojaan olipa puusto miten hyvävoimaista. Puilla muuten on muisti ja kyky "oppia" esim. kuivista kausista, siis jos ovat sellaisesta selvinneet. Ne alkavat kuivuuden uhatessa entistä varhemmin ja herkemmin rajoittaa kasvuaan ja aineenvaihduntatoimintojaan selvitäkseen, ne muistavat miten vaikeaksi meni kun kerran kasvettiin vähän holtittomasti ja kuivuus yllätti. Puut saattavat selvitä näennäisesti kuivuudesta mutta kuivuuden vaikutukset alkavat toisinaan tulla esiin vasta pari- kolme vuotta sen erityisen kuivan kauden jälkeen...Metsäasioista kirjoittaa esim. eräs Whoelleben parissakin suomennetussa kirjassaan, suosittelisin erityisesti avohakkuun suunnittelijoita lukemaan...ei saata kiinnostaa. Tuo nimi saattoi mennä väärin mutta sinnepäin, netti löytää.
Sateet jäivät ainakin näillä kulmilla turhan vähiin, ei taida olla niistä mustikoiden pelastajaksi, harmi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo jota en heti muistanut on marjatuomipihlaja, ehkä 8 vuotta sitten taimena istutettuja ja nyt noin 8- metrisiä kapeahkoja puu- pensaita. Ja jäivät listalta pois myös ainakin hevoskastanjat, 6-8- vuotiaita nekin, näyttävät tykkäävän paikastaan.
Hurrikaani tekisi tuhojaan olipa puusto miten hyvävoimaista. Puilla muuten on muisti ja kyky "oppia" esim. kuivista kausista, siis jos ovat sellaisesta selvinneet. Ne alkavat kuivuuden uhatessa entistä varhemmin ja herkemmin rajoittaa kasvuaan ja aineenvaihduntatoimintojaan selvitäkseen, ne muistavat miten vaikeaksi meni kun kerran kasvettiin vähän holtittomasti ja kuivuus yllätti. Puut saattavat selvitä näennäisesti kuivuudesta mutta kuivuuden vaikutukset alkavat toisinaan tulla esiin vasta pari- kolme vuotta sen erityisen kuivan kauden jälkeen...Metsäasioista kirjoittaa esim. eräs Whoelleben parissakin suomennetussa kirjassaan, suosittelisin erityisesti avohakkuun suunnittelijoita lukemaan...ei saata kiinnostaa. Tuo nimi saattoi mennä väärin mutta sinnepäin, netti löytää.
Sateet jäivät ainakin näillä kulmilla turhan vähiin, ei taida olla niistä mustikoiden pelastajaksi, harmi.

Lue lisää

Puun muisti ja kyky oppia. Inhimillistä. Siispä niitä voi myös halailla.
Hevoskastanjoista lähtee haituleita jossain vaiheessa. Voisikohan niitä käyttää johonkin.
Kuitua?
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Tuo jota en heti muistanut on marjatuomipihlaja, ehkä 8 vuotta sitten taimena istutettuja ja nyt noin 8- metrisiä kapeahkoja puu- pensaita. Ja jäivät listalta pois myös ainakin hevoskastanjat, 6-8- vuotiaita nekin, näyttävät tykkäävän paikastaan.
Hurrikaani tekisi tuhojaan olipa puusto miten hyvävoimaista. Puilla muuten on muisti ja kyky "oppia" esim. kuivista kausista, siis jos ovat sellaisesta selvinneet. Ne alkavat kuivuuden uhatessa entistä varhemmin ja herkemmin rajoittaa kasvuaan ja aineenvaihduntatoimintojaan selvitäkseen, ne muistavat miten vaikeaksi meni kun kerran kasvettiin vähän holtittomasti ja kuivuus yllätti. Puut saattavat selvitä näennäisesti kuivuudesta mutta kuivuuden vaikutukset alkavat toisinaan tulla esiin vasta pari- kolme vuotta sen erityisen kuivan kauden jälkeen...Metsäasioista kirjoittaa esim. eräs Whoelleben parissakin suomennetussa kirjassaan, suosittelisin erityisesti avohakkuun suunnittelijoita lukemaan...ei saata kiinnostaa. Tuo nimi saattoi mennä väärin mutta sinnepäin, netti löytää.
Sateet jäivät ainakin näillä kulmilla turhan vähiin, ei taida olla niistä mustikoiden pelastajaksi, harmi.

Lue lisää

Puut myös auttavat toisiaan, esim. lähettämällä ravinteita maanalaista rihmastoa pitkin.

Eliaana kirjoitti:

Puut myös auttavat toisiaan, esim. lähettämällä ravinteita maanalaista rihmastoa pitkin.

Tämä on mielenkiintoista. Ne ovat 'solidaarisia' keskenään?
Olisiko meillä opittavaa.
Beng
Olen tarkkaillut tiikerinliljoja. Kukat ovat valtavia. Oliko talvi tai kevät jostain syystä sillekin antoisa. En vain näe minkään pörriäisen pölyttävän niitä.

Eliaana kirjoitti:

Puut myös auttavat toisiaan, esim. lähettämällä ravinteita maanalaista rihmastoa pitkin.

Noin väitetään olevan, että jos metsikössä on samaa lajia olevia puita joista yksi alkaa voida huonosti, toisista kulkeutuu niihin mahdollisesti puuttuvia ravinteita tms. Ja jotta jokin puu ylipäätään saisi tiedon toisen yksilön vaikeuksista, niiden välillä on oltava molempiin suuntiin tapahtuva tiedonvaihto, mitä se edellyttää? Onko jokaisessa puussa pieni tietokone?
Toisaalta luonnossa vallitsee myös mahdollisimman suuri entropia, mikään kasvu tms. ei etene minkään suunnitelman mukaan vaan satunnaisten mahdollisuuksien seurauksena, käytännössä jatkuvan ankaran kilpailun alaisena. Nykyisin tätä esim. Euroopassa ei oikein voi enää havaita koska kaikkialla alkaa vaikuttaa ihmisen toiminta. metsämmekin ovat enimmiltä osin kahden puulajin kasvattamoita, monimuotoisuus on talousmetsissä kiellettyä.
Mistä lukija löydät lähimmät lahoavat ns. kolopuut joissa eri pikku- ja vähän isompienkin lintujen on sopiva elää ja pesiä ja joissa samalla elävät tuhannet ja taas tuhannet ihmissilmille näkymättömätkin mutta luonnolle tärkeät pikkuotukset...?

Anonyymi kirjoitti:

Noin väitetään olevan, että jos metsikössä on samaa lajia olevia puita joista yksi alkaa voida huonosti, toisista kulkeutuu niihin mahdollisesti puuttuvia ravinteita tms. Ja jotta jokin puu ylipäätään saisi tiedon toisen yksilön vaikeuksista, niiden välillä on oltava molempiin suuntiin tapahtuva tiedonvaihto, mitä se edellyttää? Onko jokaisessa puussa pieni tietokone?
Toisaalta luonnossa vallitsee myös mahdollisimman suuri entropia, mikään kasvu tms. ei etene minkään suunnitelman mukaan vaan satunnaisten mahdollisuuksien seurauksena, käytännössä jatkuvan ankaran kilpailun alaisena. Nykyisin tätä esim. Euroopassa ei oikein voi enää havaita koska kaikkialla alkaa vaikuttaa ihmisen toiminta. metsämmekin ovat enimmiltä osin kahden puulajin kasvattamoita, monimuotoisuus on talousmetsissä kiellettyä.
Mistä lukija löydät lähimmät lahoavat ns. kolopuut joissa eri pikku- ja vähän isompienkin lintujen on sopiva elää ja pesiä ja joissa samalla elävät tuhannet ja taas tuhannet ihmissilmille näkymättömätkin mutta luonnolle tärkeät pikkuotukset...?

Lue lisää

Ei se ole pelkkä väittämä, ihan tieteellisesti tutkittu asia.
Tuo metsäasia on monimuotoinen asia.
Meillä metsää kasvaa enemmän, kuin koskaan ennen. Se on tulosta juuri metsän hoidosta.
Pienet avohakkuut eivät välttämättä ole niin pahasta, kun jotkut tahot antaa ymmärtää.
Vaikka jälki on hetken rumaa, vähän päästä kasvaa kukkia, joita paikalla ei ennen ollut. Puolukka nousee mättäille, vadelma herää.
Perhosia löytää paikalle.
Mikäli mitään ei tehtäisi, ei sekään monimuotoisuutta lisäisi.
Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa. Kun taas koivu ja mänty ovat ns. valopuita, jotka kuusi varjostaa.
Nykyään jätetään pystyyn näitä kolopuita.
Myrskyt kaatavat metsää. Lahopuitakin jää aina.
Eiväthän luonnonpuistotkaan mitään ryteikköjä ole. Ketä kiinnostaisi edetä luontoretkellä viidakkoveitsi kädessä .
Suomen metsät ovat ihan hyvässä mallissa.
Molempia tarvitaan, niin suojelualueita, kuin talousmetsää.
Metsässä kasvaneena, näen varmaankin asiat eri tavalla, kun asfalliviidakoista käsin.
Nytkin, kun katson ikkunasta ulos näen mäntyjä, koivuja, kuusia, leppää, haapaa ja pihlajia.

Eliaana kirjoitti:

Ei se ole pelkkä väittämä, ihan tieteellisesti tutkittu asia.
Tuo metsäasia on monimuotoinen asia.
Meillä metsää kasvaa enemmän, kuin koskaan ennen. Se on tulosta juuri metsän hoidosta.
Pienet avohakkuut eivät välttämättä ole niin pahasta, kun jotkut tahot antaa ymmärtää.
Vaikka jälki on hetken rumaa, vähän päästä kasvaa kukkia, joita paikalla ei ennen ollut. Puolukka nousee mättäille, vadelma herää.
Perhosia löytää paikalle.
Mikäli mitään ei tehtäisi, ei sekään monimuotoisuutta lisäisi.
Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa. Kun taas koivu ja mänty ovat ns. valopuita, jotka kuusi varjostaa.
Nykyään jätetään pystyyn näitä kolopuita.
Myrskyt kaatavat metsää. Lahopuitakin jää aina.
Eiväthän luonnonpuistotkaan mitään ryteikköjä ole. Ketä kiinnostaisi edetä luontoretkellä viidakkoveitsi kädessä .
Suomen metsät ovat ihan hyvässä mallissa.
Molempia tarvitaan, niin suojelualueita, kuin talousmetsää.
Metsässä kasvaneena, näen varmaankin asiat eri tavalla, kun asfalliviidakoista käsin.
Nytkin, kun katson ikkunasta ulos näen mäntyjä, koivuja, kuusia, leppää, haapaa ja pihlajia.

Lue lisää

Aika tapetilla nyt ovat metsät.
Puun poltto meillä: vähäisesti saunoissa.

EU-päättäjien kannattaisi katsoa etelään: ainakin tiedän Italiasta alueen, missä edelleen poltetaan puita taloissa. Takat ovat valtavia ja niissä ei mitään pikkuklapeja polteta. Lämmitetään siellä kesäisinkin, vaikka ulkona on suomalaisittain hellelukemat. Niin ja piiput: hormi suoraan ylös. Takat eivät varaa lainkaan. Olisi Nunna-uuneilla käyttöä!
Aurinkopaneelit voisi määrätä Italiaan, tosin jopa 100 metriäkin puhaltava sirokkotuulenpuuskat voivat pilata ne.
Sarpamaa oli lähes kiihdyksissä aamulla.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Aika tapetilla nyt ovat metsät.
Puun poltto meillä: vähäisesti saunoissa.

EU-päättäjien kannattaisi katsoa etelään: ainakin tiedän Italiasta alueen, missä edelleen poltetaan puita taloissa. Takat ovat valtavia ja niissä ei mitään pikkuklapeja polteta. Lämmitetään siellä kesäisinkin, vaikka ulkona on suomalaisittain hellelukemat. Niin ja piiput: hormi suoraan ylös. Takat eivät varaa lainkaan. Olisi Nunna-uuneilla käyttöä!
Aurinkopaneelit voisi määrätä Italiaan, tosin jopa 100 metriäkin puhaltava sirokkotuulenpuuskat voivat pilata ne.
Sarpamaa oli lähes kiihdyksissä aamulla.
Beng

Lue lisää

Näin tuon haastattelun.
aurinkoa meillä käytetään alamökillä. Kyllähän niihin paneleihin tarvitaan , samoin kuin akkuihinkin näitä kaivoksista kaivettuja metalleja, eipä tuota ihan puhdasta sähköä ole olemassakaan, varsinkin jos katsotaan mitä esim. Kiinassa tapahtuu kaivostoiminnassa.
Länsimaisen sähköautonkin suitsutuksen hinta on kova siellä missä kaivostoimintaa harjoitetaan muusta, kun rahasta välittämättä.
Kuulemma noita tuulivoiman käytössä olevia lapoja lopuu pitkin peltoja Saksassa, kun eivät tiedä mitä niille pitäisi tehdä.
Väärästä päästä tätä ilmastoasiaakin yritetään eteenpäin viedä.

Eliaana kirjoitti:

Näin tuon haastattelun.
aurinkoa meillä käytetään alamökillä. Kyllähän niihin paneleihin tarvitaan , samoin kuin akkuihinkin näitä kaivoksista kaivettuja metalleja, eipä tuota ihan puhdasta sähköä ole olemassakaan, varsinkin jos katsotaan mitä esim. Kiinassa tapahtuu kaivostoiminnassa.
Länsimaisen sähköautonkin suitsutuksen hinta on kova siellä missä kaivostoimintaa harjoitetaan muusta, kun rahasta välittämättä.
Kuulemma noita tuulivoiman käytössä olevia lapoja lopuu pitkin peltoja Saksassa, kun eivät tiedä mitä niille pitäisi tehdä.
Väärästä päästä tätä ilmastoasiaakin yritetään eteenpäin viedä.

Lue lisää

Miten minulla on ollut koko sähköautoasiasta sellainen tunne, että se on kauheaa haaskausta. Sille tehdään jatkuvasti tilaa huonontamalla julkista liikennettä pääkaupunkiseudulla. Tehdään pakkoa omistaa auto. HSL on lantalasta.
Mikään puolue ei aidosti tue julkista saati tutki eli kuuntele/kuule käyttäjiä.
Ketkä sitä suunnittelevat?
Beng

Eliaana kirjoitti:

Ei se ole pelkkä väittämä, ihan tieteellisesti tutkittu asia.
Tuo metsäasia on monimuotoinen asia.
Meillä metsää kasvaa enemmän, kuin koskaan ennen. Se on tulosta juuri metsän hoidosta.
Pienet avohakkuut eivät välttämättä ole niin pahasta, kun jotkut tahot antaa ymmärtää.
Vaikka jälki on hetken rumaa, vähän päästä kasvaa kukkia, joita paikalla ei ennen ollut. Puolukka nousee mättäille, vadelma herää.
Perhosia löytää paikalle.
Mikäli mitään ei tehtäisi, ei sekään monimuotoisuutta lisäisi.
Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa. Kun taas koivu ja mänty ovat ns. valopuita, jotka kuusi varjostaa.
Nykyään jätetään pystyyn näitä kolopuita.
Myrskyt kaatavat metsää. Lahopuitakin jää aina.
Eiväthän luonnonpuistotkaan mitään ryteikköjä ole. Ketä kiinnostaisi edetä luontoretkellä viidakkoveitsi kädessä .
Suomen metsät ovat ihan hyvässä mallissa.
Molempia tarvitaan, niin suojelualueita, kuin talousmetsää.
Metsässä kasvaneena, näen varmaankin asiat eri tavalla, kun asfalliviidakoista käsin.
Nytkin, kun katson ikkunasta ulos näen mäntyjä, koivuja, kuusia, leppää, haapaa ja pihlajia.

Lue lisää

Metsää kasvaa enemmän kuin koskaan ennen...siis enemmän kuin silloin kun nykyisen lapin alueella kasvoivat lauhkean ilmanalan jalopuut?
Pienet avohakkuut, entä isot avohakkuut? Miksi ihminen harjoitta metsien avohakkuita, mikä siinä on sellainen viha luontoa kohtaan että noin pitää menetellä? Rahaahan ihminen ei siitä saa, sellupuukuutiosta myyjä saa muutaman kympin, tukkipuukuutiosta sen sijaan muutaman satasen verran. Mutta miten isolta alalta kaikki pikkutikkupuut onkaan kerättävä että niistä tulisi edes kuutiometri lähes ilmaiseksi lahjoitettavaa puuta?

Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa...miksi se ei ole vallannut kymmenien tuhansien vuosien aikana enempää alaa kuin on? Luonnossa toimii entropia, se vain toimii ellei IHMINEN puutu siihen!

Miksi tarvitaan "suojelualueita", miksi tarvitaan "luonnonsuojelualueita" jne? mihin niitä tarvitaan ja miksi, me ihmisethän toimimme NIIN ympäristöystävällisesti ja silleen...? Ai niin, jos me niin toimisimme, niitä suojelualueita ei ollenkaan tarvittaisi...

Anonyymi kirjoitti:

Metsää kasvaa enemmän kuin koskaan ennen...siis enemmän kuin silloin kun nykyisen lapin alueella kasvoivat lauhkean ilmanalan jalopuut?
Pienet avohakkuut, entä isot avohakkuut? Miksi ihminen harjoitta metsien avohakkuita, mikä siinä on sellainen viha luontoa kohtaan että noin pitää menetellä? Rahaahan ihminen ei siitä saa, sellupuukuutiosta myyjä saa muutaman kympin, tukkipuukuutiosta sen sijaan muutaman satasen verran. Mutta miten isolta alalta kaikki pikkutikkupuut onkaan kerättävä että niistä tulisi edes kuutiometri lähes ilmaiseksi lahjoitettavaa puuta?

Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa...miksi se ei ole vallannut kymmenien tuhansien vuosien aikana enempää alaa kuin on? Luonnossa toimii entropia, se vain toimii ellei IHMINEN puutu siihen!

Miksi tarvitaan "suojelualueita", miksi tarvitaan "luonnonsuojelualueita" jne? mihin niitä tarvitaan ja miksi, me ihmisethän toimimme NIIN ympäristöystävällisesti ja silleen...? Ai niin, jos me niin toimisimme, niitä suojelualueita ei ollenkaan tarvittaisi...

Lue lisää

Uutisissa näytettiin, miten 'luonto teki avokaadon' Lapissa. Helikopterista kuvattuna puut näyttivät kuinmtikkuja olisi heitelty samaan suuntaan. Taidivat olla kuusia.
Surullinen näky.
Kait puunkaadossa tehokkuus sanelee.
Beng
Näin tänään västäräkin, naaraan, mikä on harmaampi väritykseltään.
Vain yksi. Minne muut ovat joutuneet?

Muutaman asteen lasku lämpötilassa virkistää myös ja pienet tuulen henkäykset.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Muutaman asteen lasku lämpötilassa virkistää myös ja pienet tuulen henkäykset.
Beng

Tänään näin sitruunaperhosen ja katselin sitä läheltä. Miksiköhän sillä on siivissä ulkopuolella täplät. En usko pelkäksi koristeeksi.
Perunaperhosia menee ohi ja sitten ne riehaantuvat ja lentelevät yli pihlajien.
Nokkosperhonenkin käväisi taas.
Onkohan erityinen perhoskesä?
Kastelin joitain kukkia.
Tuli hikikin.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Tänään näin sitruunaperhosen ja katselin sitä läheltä. Miksiköhän sillä on siivissä ulkopuolella täplät. En usko pelkäksi koristeeksi.
Perunaperhosia menee ohi ja sitten ne riehaantuvat ja lentelevät yli pihlajien.
Nokkosperhonenkin käväisi taas.
Onkohan erityinen perhoskesä?
Kastelin joitain kukkia.
Tuli hikikin.
Beng

Lue lisää

Varsinkin nokkosperhosia on erityisen paljon. Sitruunaperhoset esiintyvät yleensä keväällä ja katoavat sitten syvemmälle metsiin, pois pihapiireistä, näin kävi ainakin asuinpakallani tänäkin vuonna, viimeinen havainto ko. lajista lienee kuukauden takaa tai jopa Toukokuun puolelta.
Marja- aronioille taidan iltasella ottaa vanhasta porakaivosta vettä, se on sitten kesän ensimmäinen keinokastelukerta.

Anonyymi kirjoitti:

Varsinkin nokkosperhosia on erityisen paljon. Sitruunaperhoset esiintyvät yleensä keväällä ja katoavat sitten syvemmälle metsiin, pois pihapiireistä, näin kävi ainakin asuinpakallani tänäkin vuonna, viimeinen havainto ko. lajista lienee kuukauden takaa tai jopa Toukokuun puolelta.
Marja- aronioille taidan iltasella ottaa vanhasta porakaivosta vettä, se on sitten kesän ensimmäinen keinokastelukerta.

Lue lisää

Kevään lopulla minäkin näin ensimmäisen sittuunaperhosen.
Keinokastelua aika vähän harjoittanut minäkin. Perennat kun ovat puolivarjossa, niin liekkö juuret löytäneet syvemmältä kosteutta.
En ole koskaan maistanut aroniamehua. Vitamiinipitoista. Sekin voisi olla hyvää janojuomassa, mihin laittaa kylmää Vichyä.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Kevään lopulla minäkin näin ensimmäisen sittuunaperhosen.
Keinokastelua aika vähän harjoittanut minäkin. Perennat kun ovat puolivarjossa, niin liekkö juuret löytäneet syvemmältä kosteutta.
En ole koskaan maistanut aroniamehua. Vitamiinipitoista. Sekin voisi olla hyvää janojuomassa, mihin laittaa kylmää Vichyä.
Beng

Lue lisää

En pilaa hyvää tuotetta tekemällä siitä mehua tms. Pakastan marjat myöhään syksyllä sopiviin eriin ja otan esiin sekä syön sellaisenaan, hitunen ruskeaa sokeria sekaan tai toisinaan vaikka pari keksiä pienittyinä antamaan vähän makeutta, aronia kun ei maultaan ole laisinkaan herkullinen mutta eivät lääkkeet yleensäkään ole hyvänmakuisia.

Anonyymi kirjoitti:

En pilaa hyvää tuotetta tekemällä siitä mehua tms. Pakastan marjat myöhään syksyllä sopiviin eriin ja otan esiin sekä syön sellaisenaan, hitunen ruskeaa sokeria sekaan tai toisinaan vaikka pari keksiä pienittyinä antamaan vähän makeutta, aronia kun ei maultaan ole laisinkaan herkullinen mutta eivät lääkkeet yleensäkään ole hyvänmakuisia.

Lue lisää

Minulla oli iso aronia puu/pensas, kunnes se alkoi ränsistyä ja kaadoin sen pois. Parhaana vuotena sain siitä marjoja 1,5 ämpärillistä.
Mehua siitä tein laittamalla sekaan vähän puolukkaa, tuli oikein hyvää.
Olisi tietenkin kiinnostavaa tietää, mikä on aronian lääkkeellinen arvo.

Eliaana kirjoitti:

Minulla oli iso aronia puu/pensas, kunnes se alkoi ränsistyä ja kaadoin sen pois. Parhaana vuotena sain siitä marjoja 1,5 ämpärillistä.
Mehua siitä tein laittamalla sekaan vähän puolukkaa, tuli oikein hyvää.
Olisi tietenkin kiinnostavaa tietää, mikä on aronian lääkkeellinen arvo.

Lue lisää

Ei se aroniakaan tietysti varsinainen lääke ole mutta se on monien lähteiden mukaan yksi kaikkein ns. terveysvaikutteisimmista luonnontuotteista. Jonkin verran olen käyttänyt myös sekoittamalla mustikoihin ja sitten popsimalla, satunnaisesti voi herkutella laittamalla lautaselle perusjäätelön kylkiäiseksi tms. Olen toki pieniä määriä hilloonkin laittanut, se on ollut sellaista monen marjan hilloa, hyvää on ollut ja kohtuumäärällä sokeria säilyy jääkaapissa pitkään, kuukausia, puoli vuottakin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se aroniakaan tietysti varsinainen lääke ole mutta se on monien lähteiden mukaan yksi kaikkein ns. terveysvaikutteisimmista luonnontuotteista. Jonkin verran olen käyttänyt myös sekoittamalla mustikoihin ja sitten popsimalla, satunnaisesti voi herkutella laittamalla lautaselle perusjäätelön kylkiäiseksi tms. Olen toki pieniä määriä hilloonkin laittanut, se on ollut sellaista monen marjan hilloa, hyvää on ollut ja kohtuumäärällä sokeria säilyy jääkaapissa pitkään, kuukausia, puoli vuottakin.

Lue lisää

Entä jos lisäisi talkkunajauhoja. Proteiinia.
Beng

Mitä on kyyhkynmaito?
Beng
Muistan lorun: kyyh, kyyh, kymmenen munaa - sain takaisin kaks' kakkasta munaa.
Siis käki oli käynyt pesällä.

Voi ei. Miksi kysyin? Juuri tipiä syöneenä vähän ykättää.
Beng
Tosin kysyn: mitä pöllön oksennuspallot ovat?

Anonyymi kirjoitti:

Voi ei. Miksi kysyin? Juuri tipiä syöneenä vähän ykättää.
Beng
Tosin kysyn: mitä pöllön oksennuspallot ovat?

Wikipediasta katsomatta esitän pöllöjen oksennuspallojen olevan lähinnä syötyjen lintujen ym. elukoiden huonoimmin sulavia osia kuten, höyheniä, karvoja tms. Ehkä ne tukkisivat suolistoa ja siksi on kehittynyt tämä mekanismi poistaa ne kierrosta kun syöjä ei syödessään osaa niitä erotella pois?
Ja nyt katsomaan lopullista totuutta Wikipediasta.

Anonyymi kirjoitti:

Wikipediasta katsomatta esitän pöllöjen oksennuspallojen olevan lähinnä syötyjen lintujen ym. elukoiden huonoimmin sulavia osia kuten, höyheniä, karvoja tms. Ehkä ne tukkisivat suolistoa ja siksi on kehittynyt tämä mekanismi poistaa ne kierrosta kun syöjä ei syödessään osaa niitä erotella pois?
Ja nyt katsomaan lopullista totuutta Wikipediasta.

Lue lisää

Niin ja vaikka hiirulaisten luut.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Niin ja vaikka hiirulaisten luut.
Beng

Ei ole vain pöllöjen juttu, useat lintulajit tekevät samoin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole vain pöllöjen juttu, useat lintulajit tekevät samoin.

Olen nähnyt vain pöllön oksennuspalloja.
Beng
Olen nähnyt tänään sellaisen pienehkön rusehtavan korennon. Yritin tutkia eikistä, mutten löytänyt vastaavaa. Oikeastaan osa kubista on aika heikkolaatuisia.
Mitähän tekemistä sudella on yleisnimessä sudenkorento?

Anonyymi kirjoitti:

Olen nähnyt vain pöllön oksennuspalloja.
Beng
Olen nähnyt tänään sellaisen pienehkön rusehtavan korennon. Yritin tutkia eikistä, mutten löytänyt vastaavaa. Oikeastaan osa kubista on aika heikkolaatuisia.
Mitähän tekemistä sudella on yleisnimessä sudenkorento?

Lue lisää

En eikistä vaan wikistä.
Beng

Miksi laitoin tällaisen aloituksen?
Meillä oli hyvä biologian opettaja ja hän vei koululaisia lintu- ja luontoretkille.
Sain tuohon aikaan kiikarit; hyvät ja painavat.
Siksipä metsissä ja peltoteillä katselen luontoa, kuten pihapiiriä.
Haluan tunnistaa linnut ja öttiäiset, mitkä tässä härväävät.
Beng
Ampiaiset ja kimalaiset joivat vettä, mitä oli jäänyt kukkien lehdille, kun naapuri eilen kasteli.

Kukkia vielä on. Sittuunaperhonen otti ettojen tiikerinliljan kukassa. Odotin ja yritin kuvata, mutta se lehahti nopeasti pois, enkä onnistunut kuvauksessa. Laitoin uutta vettä vatiin.
Paljon kimalaisia lentelee. Illalla 11.00 maissa niitä ei näy enää. Toivon, että tämä kanta pärjäisi.
Beng

Kirjosiepot ja västäräkitkin ovat ilmeisen paikkauskollisia. Vähän ikävästikin toimii just sieppo saapuessaan kun se ensitöikseen alkaa kiusata jo pöntön varannutta tinttiä tms. muuta lajia ja jatkaa kiusaamistaan yleensä niin kauan että saa sen pöntön itselleen. Nyt ei kyllä västäräkki saapunut, liekö päätynyt etelässä grilliin...Linnuille ja oraville pidän isoa lautasta isolla pihakivellä, uudet vedet kaatelen päivittäin, hyvin kelpaa sekä juotavaksi että ihan pienempien pärskyteltäväksikin. Ja saisi siitä käärmekin käydä juomassa, tarhakäärmeitähän on joskus maataloissa ollut kesyinäkin ja jopa aika- ajoin sisätiloissa ja navetoissa varsinkin, tuoretta maitoa mieluusti lipittivät lypsyn jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjosiepot ja västäräkitkin ovat ilmeisen paikkauskollisia. Vähän ikävästikin toimii just sieppo saapuessaan kun se ensitöikseen alkaa kiusata jo pöntön varannutta tinttiä tms. muuta lajia ja jatkaa kiusaamistaan yleensä niin kauan että saa sen pöntön itselleen. Nyt ei kyllä västäräkki saapunut, liekö päätynyt etelässä grilliin...Linnuille ja oraville pidän isoa lautasta isolla pihakivellä, uudet vedet kaatelen päivittäin, hyvin kelpaa sekä juotavaksi että ihan pienempien pärskyteltäväksikin. Ja saisi siitä käärmekin käydä juomassa, tarhakäärmeitähän on joskus maataloissa ollut kesyinäkin ja jopa aika- ajoin sisätiloissa ja navetoissa varsinkin, tuoretta maitoa mieluusti lipittivät lypsyn jälkeen.

Lue lisää

Kirjosieppo täälläkin asustaa vuosittain ja taitaa vallata tinteiltä pöntön.
Sillähän voi olla parikin naarasta, ei siis uskollinen lintu, kuten suulat tai joutsenet.

Tuleeko käärme samaan paikkaan samaan aikaan.

Beng

Anonyymi kirjoitti:

Kirjosieppo täälläkin asustaa vuosittain ja taitaa vallata tinteiltä pöntön.
Sillähän voi olla parikin naarasta, ei siis uskollinen lintu, kuten suulat tai joutsenet.

Tuleeko käärme samaan paikkaan samaan aikaan.

Beng

Lue lisää

Näin saunapolullani muutama vuosi sitten lähes erikoisen oloisen käärmeen, väriltään kuin vaskitsa, kiiltelevämpi vain mutta kooltaan ja käytökseltään ihan kunnon käärme, en lajia oikein tunnistanut enkä yrittänytkään silloin tunnistaa, siinä lähes yhtä matkaa kymmenkunta metriä etenimme, minä menin saunalle ja käärme jonnekin terassin alle tai kiersi rakennuksen sivuitse.
Tämän kesän toistaiseksi ainoa havainto on pihapiiristä lähes yhtä erikoisen värinen mutta pienempi versio em. tapauksesta, kuitenkin sekin vaskitsaa kookkaampi. Käärmeitä on tullut nähtyä vuosikymmenien aikana aika monta mutta ei muita noin kauniita yksilöitä missään koskaan. Puhuttelevimmat eli ehkä myös vaarallisimmat käärmekohtaamiset itselle ovat sattuneet Italiassa ja keskisessä Afrikassa.

Anonyymi kirjoitti:

Näin saunapolullani muutama vuosi sitten lähes erikoisen oloisen käärmeen, väriltään kuin vaskitsa, kiiltelevämpi vain mutta kooltaan ja käytökseltään ihan kunnon käärme, en lajia oikein tunnistanut enkä yrittänytkään silloin tunnistaa, siinä lähes yhtä matkaa kymmenkunta metriä etenimme, minä menin saunalle ja käärme jonnekin terassin alle tai kiersi rakennuksen sivuitse.
Tämän kesän toistaiseksi ainoa havainto on pihapiiristä lähes yhtä erikoisen värinen mutta pienempi versio em. tapauksesta, kuitenkin sekin vaskitsaa kookkaampi. Käärmeitä on tullut nähtyä vuosikymmenien aikana aika monta mutta ei muita noin kauniita yksilöitä missään koskaan. Puhuttelevimmat eli ehkä myös vaarallisimmat käärmekohtaamiset itselle ovat sattuneet Italiassa ja keskisessä Afrikassa.

Lue lisää

Voisiko kyystä olla mutaatio?
Onhan valkeita karhujakin.
Mitä käärmeitä näit ulkomailla?
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Näin saunapolullani muutama vuosi sitten lähes erikoisen oloisen käärmeen, väriltään kuin vaskitsa, kiiltelevämpi vain mutta kooltaan ja käytökseltään ihan kunnon käärme, en lajia oikein tunnistanut enkä yrittänytkään silloin tunnistaa, siinä lähes yhtä matkaa kymmenkunta metriä etenimme, minä menin saunalle ja käärme jonnekin terassin alle tai kiersi rakennuksen sivuitse.
Tämän kesän toistaiseksi ainoa havainto on pihapiiristä lähes yhtä erikoisen värinen mutta pienempi versio em. tapauksesta, kuitenkin sekin vaskitsaa kookkaampi. Käärmeitä on tullut nähtyä vuosikymmenien aikana aika monta mutta ei muita noin kauniita yksilöitä missään koskaan. Puhuttelevimmat eli ehkä myös vaarallisimmat käärmekohtaamiset itselle ovat sattuneet Italiassa ja keskisessä Afrikassa.

Lue lisää

kuulostaa kangaskäärmeeltä, niitä on kyllä vaan ahvenanmaalla, mutta olisiko jokunen uinut mantereelle
nj

Anonyymi kirjoitti:

kuulostaa kangaskäärmeeltä, niitä on kyllä vaan ahvenanmaalla, mutta olisiko jokunen uinut mantereelle
nj

Yritys vähänkään paremmin selvittää lajia on vain jäänyt ja jäänyt mutta nyt kun noin sain vinkin ja katsoin netistäkin kangaskäärmeestä kuviakin, kyllä se vaikuttaisi olevan juurikin kangaskäärme, juuri sellainen hieman kiilteleväpintainen, kauniin vaaleanruskea jollainen ainakin muutamissa kuvissa on, ei niinkään selkeitä eikä varsinkaan voimakkaita kuvioita. Aika vaikea uskoa että kyy- tai tarhakäärme olisivat sattumoisin jotenkin mutatoituneet juuri tuollaisiksi, vieläpä kaksi yksilöä sillä kaksihan olen näitä jo nähnyt ja selvällä keskinäisellä kokoerolla, suuremman vieläpä aikaisemmin että ei voi olla sama yksilö.
Asun aivan Suomenlahden rantamilla, Ahvenanmaalle toki on matkaa mutta kyllä nyt alkaa vaikuttaa vahvasti siltä että täällä majailee kangaskäärme ja toisaalta, jostakinhan joskus sen lajin on sinne Ahvenanmaallekin pitänyt päätyä, miksi ei sitten tännekin?

Kysymykseen ulkomaan sattumuksista mainitsen kerran Italiassa pienen vuoristokylän tien sivupolulla pyöräilylenkin yhteydessä mennessäni kävellen hienhuuhtomisaikeissa purolle päätyneeni astumaan ehkä vajaata metriä vaille kookkaan polulla poikittain kookkaan käärmeen päälle, jarru meni päälle viime sekunnilla. En tiedä lajia enkä myrkyllisyyttä mutta siellä kai kyytkin voivat olla tuollaisia metrisiä mitä tuo oli, ehkä vähän päällekin.
Vähän lähempää liippasi lähtö silloin kun Afrikassa illan jo hämärtyessä kävelin nuoren mustan mamban yli. En halua tapauksesta täällä enempää jaaritella, noin vain otti ja kävi.

Anonyymi kirjoitti:

Yritys vähänkään paremmin selvittää lajia on vain jäänyt ja jäänyt mutta nyt kun noin sain vinkin ja katsoin netistäkin kangaskäärmeestä kuviakin, kyllä se vaikuttaisi olevan juurikin kangaskäärme, juuri sellainen hieman kiilteleväpintainen, kauniin vaaleanruskea jollainen ainakin muutamissa kuvissa on, ei niinkään selkeitä eikä varsinkaan voimakkaita kuvioita. Aika vaikea uskoa että kyy- tai tarhakäärme olisivat sattumoisin jotenkin mutatoituneet juuri tuollaisiksi, vieläpä kaksi yksilöä sillä kaksihan olen näitä jo nähnyt ja selvällä keskinäisellä kokoerolla, suuremman vieläpä aikaisemmin että ei voi olla sama yksilö.
Asun aivan Suomenlahden rantamilla, Ahvenanmaalle toki on matkaa mutta kyllä nyt alkaa vaikuttaa vahvasti siltä että täällä majailee kangaskäärme ja toisaalta, jostakinhan joskus sen lajin on sinne Ahvenanmaallekin pitänyt päätyä, miksi ei sitten tännekin?

Kysymykseen ulkomaan sattumuksista mainitsen kerran Italiassa pienen vuoristokylän tien sivupolulla pyöräilylenkin yhteydessä mennessäni kävellen hienhuuhtomisaikeissa purolle päätyneeni astumaan ehkä vajaata metriä vaille kookkaan polulla poikittain kookkaan käärmeen päälle, jarru meni päälle viime sekunnilla. En tiedä lajia enkä myrkyllisyyttä mutta siellä kai kyytkin voivat olla tuollaisia metrisiä mitä tuo oli, ehkä vähän päällekin.
Vähän lähempää liippasi lähtö silloin kun Afrikassa illan jo hämärtyessä kävelin nuoren mustan mamban yli. En halua tapauksesta täällä enempää jaaritella, noin vain otti ja kävi.

Lue lisää

Ei kai mainitsemasi maan eteläinen rannikko eroa mitenkään ratkaisevasti Ahvenanmaasta niin etteikö siellä voisi olla samat vaikka sinänsä miten harvinaiset ja harvoin nähdyt elukkalajit? Jos juuri tutkijat eivät olisikaan esim. kangaskäärmeeksi nimettyä lajia koskaan nähneet mannermaalla, mikä tae se on lajin olemattomuudesta, ei mikään. Ja jos joku jossain, ehkä useampikin ihminen vuosisatojen ja -tuhansien aikana olisi ko. lajin mannermaalla nähnyt mutta ei sen suurempaa numeroa näkemisistään tehnyt, eihän se havainto olisi mihinkään kirjautunut.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai mainitsemasi maan eteläinen rannikko eroa mitenkään ratkaisevasti Ahvenanmaasta niin etteikö siellä voisi olla samat vaikka sinänsä miten harvinaiset ja harvoin nähdyt elukkalajit? Jos juuri tutkijat eivät olisikaan esim. kangaskäärmeeksi nimettyä lajia koskaan nähneet mannermaalla, mikä tae se on lajin olemattomuudesta, ei mikään. Ja jos joku jossain, ehkä useampikin ihminen vuosisatojen ja -tuhansien aikana olisi ko. lajin mannermaalla nähnyt mutta ei sen suurempaa numeroa näkemisistään tehnyt, eihän se havainto olisi mihinkään kirjautunut.

Lue lisää

Jos näkisin kangaskäärmeen polulla, pitäisin sitä kyynä.
Tuusulan eräiden hiekkamonttujen lähellä on käärmeitä ja olen siellä nähnyt pieniä ruskeita käärmeitä. Pidin niitä kyyn poikasina ja ajattelin, että väri on mukautunut ympäristöön.
Ehkä ne olivatkin kangaskäärmeitä. Alueella olen nähnyt kyyn, mikä oli kuin musta poisviskattu pyörän kumi.
Kangaskäärme ei ole myrkyllinen kuten kyy, mutten jäänyt testaamaan; sanoin vain, että menkäähän siitä.
Beng

Ja tänään. Walllltava rusakko söi varjopuolella heinää. Pienen porsaan kokoinen.
Siinäpä puputti eikä ollut moineskaan minusta.
Beng

Jo kukkineet syreenit näyttävät nahistuneilta ja apaattisilta.
Ja kuumuus jatkuu.
Vaihdan päivittäin laakeaan vatiin puhtaan veden. Untuva on vihje, että jokin lintu on käväissyt.
Aamulla kaataessani ampiaiset pörräsivöt vadin vieressä. Ne eivät olleet lainkaan agressiivisia eivötkä hyökkäilleet kuten syksymmällä tekevät.
Seurasin, kun ne kaartelivat ilmassa taidokkaasti ja nappasivat pinnalta vettä. Tarvitaanhan hunajaan nestettäkin, sillä muuten se olisi jauhetta.
Hunaja on hyvää paahtoleivän päällä.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Jo kukkineet syreenit näyttävät nahistuneilta ja apaattisilta.
Ja kuumuus jatkuu.
Vaihdan päivittäin laakeaan vatiin puhtaan veden. Untuva on vihje, että jokin lintu on käväissyt.
Aamulla kaataessani ampiaiset pörräsivöt vadin vieressä. Ne eivät olleet lainkaan agressiivisia eivötkä hyökkäilleet kuten syksymmällä tekevät.
Seurasin, kun ne kaartelivat ilmassa taidokkaasti ja nappasivat pinnalta vettä. Tarvitaanhan hunajaan nestettäkin, sillä muuten se olisi jauhetta.
Hunaja on hyvää paahtoleivän päällä.
Beng

Lue lisää

Tontillani on reilun 1000 neliön vanha peltopalsta jonka olen välillä antanut ainakin isommilta osin ja nyt kokonaankin olla vaan luonnontilassa. Siinä kasvaa sen sataa ja tuhatta erilaista heinää, ruohoa ja kukkaa ja kyllä käy pörinä nytkin, kimalaisia lienee pelkästään tuolla alueella tuhat. Muutaman aarin nurmikotkin olen jättänyt lyhentämättä, niiden kanssa on sama juttu.
Hunajaa laitoin teetä makeuttamaan, en tiedä sitten miten hunajan ravinteiden käy kun kuumaan veteen laitetaan, johan se itse tuotekin on enemmän tai vähemmän prosessoitua.
Ampiaisista yksiä kerpeleitä äkäisyytensä takia ovat nuo mitkä tekevät maapesiä, siihen kun osaudut kohdalle niin siinä samalla haluaisitkin olla jossain muualla, kykenevät iskemään piikkinsä jopa kohtuullisen paksun kankaan läpi kipeästi ja kipeänä pysyy osumakohta pitkään. Olisiko ollut toissakesänä kun sain sekä ykkös-, kakkos- ja kolmosrokotteen kertakäynnillä...Mutta vaikka noinkin on käynyt, en ole niiden pesiä hävittänyt, pitää vaan kiertää jatkossa tarpeeksi kaukaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tontillani on reilun 1000 neliön vanha peltopalsta jonka olen välillä antanut ainakin isommilta osin ja nyt kokonaankin olla vaan luonnontilassa. Siinä kasvaa sen sataa ja tuhatta erilaista heinää, ruohoa ja kukkaa ja kyllä käy pörinä nytkin, kimalaisia lienee pelkästään tuolla alueella tuhat. Muutaman aarin nurmikotkin olen jättänyt lyhentämättä, niiden kanssa on sama juttu.
Hunajaa laitoin teetä makeuttamaan, en tiedä sitten miten hunajan ravinteiden käy kun kuumaan veteen laitetaan, johan se itse tuotekin on enemmän tai vähemmän prosessoitua.
Ampiaisista yksiä kerpeleitä äkäisyytensä takia ovat nuo mitkä tekevät maapesiä, siihen kun osaudut kohdalle niin siinä samalla haluaisitkin olla jossain muualla, kykenevät iskemään piikkinsä jopa kohtuullisen paksun kankaan läpi kipeästi ja kipeänä pysyy osumakohta pitkään. Olisiko ollut toissakesänä kun sain sekä ykkös-, kakkos- ja kolmosrokotteen kertakäynnillä...Mutta vaikka noinkin on käynyt, en ole niiden pesiä hävittänyt, pitää vaan kiertää jatkossa tarpeeksi kaukaa.

Lue lisää

Laitan sinulle ketosi ansiosta pokaalin "ilmastopokaalin". 🍹
Beng

Onkohan siinä oksitosiiniä?
Joku voisi ilmoittautua testeriksi.
Sais tietää, kuin käy tai kävi.
Yliannostus?
Beng

Liituko plumsahti sitten kaivoon? Vai se merkki? Vai mikä?

Variskuoro esiintyi kuusten latvuksissa. En tiedä olivatko mies- vai naislaulajia.
Eri korkeuksilla vaakkuivat. Yksi oli selvä basso, jollain oli korkeampi ääni. Siis sekäkuoro.
Yritin kuunnella rytmiä. Ei niin minkäänlaista. Eivät laulaneet kaanonissakaan.
Karmea esitys.
Ehkä jokin haukka uhkana. Kanahaukkoja käy pikkumetsässä metsällä.
Beng
Suihkutin suihkupullolla hiuksiin kylmää vettä. Helpotti. Aivothan tässä havainnoitsijalta kiehuu, sulaa...

Anonyymi kirjoitti:

Variskuoro esiintyi kuusten latvuksissa. En tiedä olivatko mies- vai naislaulajia.
Eri korkeuksilla vaakkuivat. Yksi oli selvä basso, jollain oli korkeampi ääni. Siis sekäkuoro.
Yritin kuunnella rytmiä. Ei niin minkäänlaista. Eivät laulaneet kaanonissakaan.
Karmea esitys.
Ehkä jokin haukka uhkana. Kanahaukkoja käy pikkumetsässä metsällä.
Beng
Suihkutin suihkupullolla hiuksiin kylmää vettä. Helpotti. Aivothan tässä havainnoitsijalta kiehuu, sulaa...

Lue lisää

varmaan varikset harjoitteli jazzia, siinä kaikki vetää omaa kipaletta, kissakin
saa varikset raakumaan
nj

Anonyymi kirjoitti:

Variskuoro esiintyi kuusten latvuksissa. En tiedä olivatko mies- vai naislaulajia.
Eri korkeuksilla vaakkuivat. Yksi oli selvä basso, jollain oli korkeampi ääni. Siis sekäkuoro.
Yritin kuunnella rytmiä. Ei niin minkäänlaista. Eivät laulaneet kaanonissakaan.
Karmea esitys.
Ehkä jokin haukka uhkana. Kanahaukkoja käy pikkumetsässä metsällä.
Beng
Suihkutin suihkupullolla hiuksiin kylmää vettä. Helpotti. Aivothan tässä havainnoitsijalta kiehuu, sulaa...

Lue lisää

Koska en ole vähimmässäkään määrin musikaalinen, varistenkaan nuotin vierestä laulaminen ei haittaa. Lähistöllä on oikeastaan niin pitkään kuin olen täällä asunut, eli varmaan pitempäänkin, elellyt korppeja, tulevat toisinaan lähellekin ja niiden kumeasta ronkkumisesta pidän, tekevät sitä kuitenkin vain silloin tällöin. Kirjoitin ensin että "ronkkimisesta", kai ne sitäkin harjoittavat? Korpit toisinaan lentäessään tekevät erilaisia näyttäviä taitolentoliikkeitä, varsinkin parina esiintyessään, lieneekö jotain seurustelua samalla, silloin hakeutuvat melko korkealle ja pyörähtelevät toistensa ympärillä somasti, tuotas ei vaan usein osaudu näkemään.
Pienehkön sinertävän sudenkorennon näin eilen, yhden oikein ison ruskean olen nähnyt kerran aikaisemmin tänä kesänä, heinäkuun loppupuoli on niiden esiintymisaikaa, kannat vaihtelee vuosittain niilläkin, onko riippuvainen ravintotilanteestakin. Nyt pitkät helteet on kai näännyttänyt osan hyönteisistä ja hyttysten aika on jo muutenkin ohi.
Mustikat pääosin menetettiin kuivuuden seurauksena, se on kai jo todettava, vai pelastaisivatko nopeat sateet vielä jotakin, menevät taas vissiin muualle nekin kovimpine ukonilmoineen+

Anonyymi kirjoitti:

Koska en ole vähimmässäkään määrin musikaalinen, varistenkaan nuotin vierestä laulaminen ei haittaa. Lähistöllä on oikeastaan niin pitkään kuin olen täällä asunut, eli varmaan pitempäänkin, elellyt korppeja, tulevat toisinaan lähellekin ja niiden kumeasta ronkkumisesta pidän, tekevät sitä kuitenkin vain silloin tällöin. Kirjoitin ensin että "ronkkimisesta", kai ne sitäkin harjoittavat? Korpit toisinaan lentäessään tekevät erilaisia näyttäviä taitolentoliikkeitä, varsinkin parina esiintyessään, lieneekö jotain seurustelua samalla, silloin hakeutuvat melko korkealle ja pyörähtelevät toistensa ympärillä somasti, tuotas ei vaan usein osaudu näkemään.
Pienehkön sinertävän sudenkorennon näin eilen, yhden oikein ison ruskean olen nähnyt kerran aikaisemmin tänä kesänä, heinäkuun loppupuoli on niiden esiintymisaikaa, kannat vaihtelee vuosittain niilläkin, onko riippuvainen ravintotilanteestakin. Nyt pitkät helteet on kai näännyttänyt osan hyönteisistä ja hyttysten aika on jo muutenkin ohi.
Mustikat pääosin menetettiin kuivuuden seurauksena, se on kai jo todettava, vai pelastaisivatko nopeat sateet vielä jotakin, menevät taas vissiin muualle nekin kovimpine ukonilmoineen+

Lue lisää

Olen nähnyt korppeja vain Eestimaal.
Nyt tulee taas hiukan vettä, jospa se paisuttaa mustikoita.
Kosteammissa notkelmissa ne voivat olla ok.
Pitäisi ostaa nyt syksyllä pensasmustikkapariskunta ensikesäksi.
Beng

Mitäs toplessit aikanaan; eivät tosin rannalla, vaan joissain ravintoloissa.
Eihän tuossa mitään uutta ole.
Mitähän miehet haluavat poistaa päältään. No, Westendin rannassa joku haluaa näytellä sukukalleuksiaan. Vähän outoa, sillä kaikilla miehillä on. Jos vain yhdellä olisi, pääsisi kiertävään sirkukseen.
Beng
Aaah. Sataa. Vihdoinkin. Edes vähän. Muutama jyrähdys.

Kaunis näyttävä perhonen. Täällä en ole nähnyt. Joskus taannoin muualla olen nähnyt, ehkä jonkin kedon lähellä. Perunaperhosia liihottaa päivittäin. Eilen terassin ovesta sujahti jättihyttynen eli vaaksiainen. Aamulla löytyi lattialta menehtyneenä.
Pureekohan ne kuten hyttyset ja jättävät jonkun reiän ihoon? Kaipa naisvaaksiaiset tarvitsevat verta lisääntymiseen.
Miettikääs tätä: aikoinaan monet liskot olivat hurjan isoja, niin millaisia hyttyset ovat olleet?
Tennismailalla tainnutettavia.
Kärpäsiä on ollut tavallista enemmän; sontakärpäsiä pienempiä ja taviskärpäsiä. No muutama sontakärpänenkin. Mistähän niitä tulee, kun ei ole karjaa tai navettojakaan.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Kaunis näyttävä perhonen. Täällä en ole nähnyt. Joskus taannoin muualla olen nähnyt, ehkä jonkin kedon lähellä. Perunaperhosia liihottaa päivittäin. Eilen terassin ovesta sujahti jättihyttynen eli vaaksiainen. Aamulla löytyi lattialta menehtyneenä.
Pureekohan ne kuten hyttyset ja jättävät jonkun reiän ihoon? Kaipa naisvaaksiaiset tarvitsevat verta lisääntymiseen.
Miettikääs tätä: aikoinaan monet liskot olivat hurjan isoja, niin millaisia hyttyset ovat olleet?
Tennismailalla tainnutettavia.
Kärpäsiä on ollut tavallista enemmän; sontakärpäsiä pienempiä ja taviskärpäsiä. No muutama sontakärpänenkin. Mistähän niitä tulee, kun ei ole karjaa tai navettojakaan.
Beng

Lue lisää

bio roskiksessa ne lisääntyy. taloyhtiön roskiseen oli muninut kärpänen ja se kuhisi
kärpäsen toukkia, niitä oli satoja
nj

Anonyymi kirjoitti:

bio roskiksessa ne lisääntyy. taloyhtiön roskiseen oli muninut kärpänen ja se kuhisi
kärpäsen toukkia, niitä oli satoja
nj

Noinpa. Roskiksia pestään liian harvoin. Huvittaa ohjeet siisteistä jätteistä, mutta itse säiliöt ovat likaisia.
Beng
Eilen illalla siili pyöri pihalla. Toivon,.että löysi vettä. Olisin voinut heittää vähän pähkinöi, mutta sitten pitäisi joka ilta ruokkia. Etanoita on jonkin verran, joten ne kelvannevat.

Joku voi epäillä näitä havaintoja, mutta tässä mikroympäristössä näitä kaikkia olen nähnyt.
Ei tarvita isoa nurmea, kukkapenkkiä tai paljoakaan puita, niin 'asukkaita' tulee.

Anonyymi kirjoitti:

bio roskiksessa ne lisääntyy. taloyhtiön roskiseen oli muninut kärpänen ja se kuhisi
kärpäsen toukkia, niitä oli satoja
nj

Missäköhän kärpäset lisääntyivät kun ei ollut BIO- roskiksia?

Anonyymi kirjoitti:

Missäköhän kärpäset lisääntyivät kun ei ollut BIO- roskiksia?

Lehmänlannassa.
Muistan mummolan kärpäspaperit tuvassa.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Lehmänlannassa.
Muistan mummolan kärpäspaperit tuvassa.
Beng

Milloin lehmä kesytettiin ja otettiin ihmistä palvelemaan? Oliko kärpäsiä ennen lehmää?

Anonyymi kirjoitti:

Milloin lehmä kesytettiin ja otettiin ihmistä palvelemaan? Oliko kärpäsiä ennen lehmää?

Wikissä kerrottiin, että ihminen on käyttänyt nautaeläintä hyödyksi jo vuosituhansia.
Hmmm. Apis-härkä. Siis on täytynyt olla lehmiäkin. Jos kerran on ollut pillerinpyörittäjiä, niin voidaan olettaa olleen kärpäsiäkin.
Beng

Monenko lajin tuho ne avohakkuut ovat? Ja puupellot noin yleensäkin, puulajejahan saa olla talousmetsissä tasan kaksi, kuusi ja mänty, ei puhettakaan että siellä saisi olla muutamia ns. kolopuita ja lahoavia runkoja jotka ovat miljoonien pieneliöiden elinpaikkoja. Metsänomistaja muuten saisi metsistään enemmän rahaa kun avohakkuita ei olleenkaan tehtäisi mutta sen ymmärtämiseen ei moni edes pyri koska hetkellinen kertarahastus sopii tähän hektiseen aikaan ja taitaa olla niinkin että ostaja kertoo miten hakataan.
Kun esim. 45- vuotias isäntä myy aukon metsäänsä, ei hän enää eläissään myy siltä alueelta ainuttakaan tukkipuuta ja vain tukkipuusta hän tekee tiliä, ei sellupuutikuista saa mitään. Jos metsästä nyt otettaisiin vain tukkipuut ja ne nyt sellupuuksi lahjoitettavat nuoret puunalut jätetäisiin kasvamaan, samainen isäntä ehtisi vielä ikämiehenä myydä kertaalleen saman metsän tukkipuuta, siis puuta josta saisi rahaakin.

Anonyymi kirjoitti:

Monenko lajin tuho ne avohakkuut ovat? Ja puupellot noin yleensäkin, puulajejahan saa olla talousmetsissä tasan kaksi, kuusi ja mänty, ei puhettakaan että siellä saisi olla muutamia ns. kolopuita ja lahoavia runkoja jotka ovat miljoonien pieneliöiden elinpaikkoja. Metsänomistaja muuten saisi metsistään enemmän rahaa kun avohakkuita ei olleenkaan tehtäisi mutta sen ymmärtämiseen ei moni edes pyri koska hetkellinen kertarahastus sopii tähän hektiseen aikaan ja taitaa olla niinkin että ostaja kertoo miten hakataan.
Kun esim. 45- vuotias isäntä myy aukon metsäänsä, ei hän enää eläissään myy siltä alueelta ainuttakaan tukkipuuta ja vain tukkipuusta hän tekee tiliä, ei sellupuutikuista saa mitään. Jos metsästä nyt otettaisiin vain tukkipuut ja ne nyt sellupuuksi lahjoitettavat nuoret puunalut jätetäisiin kasvamaan, samainen isäntä ehtisi vielä ikämiehenä myydä kertaalleen saman metsän tukkipuuta, siis puuta josta saisi rahaakin.

Lue lisää

Miten sinä toimit, jos on akuutti rahantarve.
Viljelijä-/metsänhoitaja voi yksinkertaisesti tarvita rahaa leasing-/osamaksurahoitteisten laitteiden remontointiin, johonkin peruskorjaukseen, nykyaikaistamiseen.
En usko, että kukaan lähteen metsiin tuosta noin avohakkaamaan.
Kustannukset/tuotto/tehokkuus kait eniten ratkaisee.
Oikeastaan pitäisi tutkia syyt. Mikä on tarhantarve? Tässä se.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Miten sinä toimit, jos on akuutti rahantarve.
Viljelijä-/metsänhoitaja voi yksinkertaisesti tarvita rahaa leasing-/osamaksurahoitteisten laitteiden remontointiin, johonkin peruskorjaukseen, nykyaikaistamiseen.
En usko, että kukaan lähteen metsiin tuosta noin avohakkaamaan.
Kustannukset/tuotto/tehokkuus kait eniten ratkaisee.
Oikeastaan pitäisi tutkia syyt. Mikä on tarhantarve? Tässä se.
Beng

Lue lisää

Korjaus: po. rahantarve
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Miten sinä toimit, jos on akuutti rahantarve.
Viljelijä-/metsänhoitaja voi yksinkertaisesti tarvita rahaa leasing-/osamaksurahoitteisten laitteiden remontointiin, johonkin peruskorjaukseen, nykyaikaistamiseen.
En usko, että kukaan lähteen metsiin tuosta noin avohakkaamaan.
Kustannukset/tuotto/tehokkuus kait eniten ratkaisee.
Oikeastaan pitäisi tutkia syyt. Mikä on tarhantarve? Tässä se.
Beng

Lue lisää

Ei lähdekään, sieltä tulee se monitoimikone ja se huolehtii että kaikki tikut päätyvät kasoihin ja selluntekoon. Ei metsänomistaja juuri mitään pysty enää päättämään, puhumattakaan palaamisesta aikoihin jolloin hän saattoi vielä tehdä pienimuotoiset harvennushakkuut tms. itse ja saada siten vähän lisätienestiä talvikausina jolloin maataloustyöt olivat tauolla, ei mitään sellaista enää. Kustannus/tuotto/tehokkuus, kyllä kyllä ja nimen omaan ostajan näkövinkkelistä katsottuna, siinäpä se.
Jos isäntä saa jonkin metsänosan tukkipuista esim. 9000 Euroa, hän saa saman alueen aukkohakkuusta lisätuloa niistä sellutikuista ehkä 700 - 900 Euroa mutta sen metsän kasvulle niiden nuorten puiden repiminen tuottaa valtavan taantuman, tämän kai tyhmempikin tajuaa? Siis noinko kova on rahantarve...Aika tiukoilla silloin on talous!

Anonyymi kirjoitti:

Monenko lajin tuho ne avohakkuut ovat? Ja puupellot noin yleensäkin, puulajejahan saa olla talousmetsissä tasan kaksi, kuusi ja mänty, ei puhettakaan että siellä saisi olla muutamia ns. kolopuita ja lahoavia runkoja jotka ovat miljoonien pieneliöiden elinpaikkoja. Metsänomistaja muuten saisi metsistään enemmän rahaa kun avohakkuita ei olleenkaan tehtäisi mutta sen ymmärtämiseen ei moni edes pyri koska hetkellinen kertarahastus sopii tähän hektiseen aikaan ja taitaa olla niinkin että ostaja kertoo miten hakataan.
Kun esim. 45- vuotias isäntä myy aukon metsäänsä, ei hän enää eläissään myy siltä alueelta ainuttakaan tukkipuuta ja vain tukkipuusta hän tekee tiliä, ei sellupuutikuista saa mitään. Jos metsästä nyt otettaisiin vain tukkipuut ja ne nyt sellupuuksi lahjoitettavat nuoret puunalut jätetäisiin kasvamaan, samainen isäntä ehtisi vielä ikämiehenä myydä kertaalleen saman metsän tukkipuuta, siis puuta josta saisi rahaakin.

Lue lisää

Nykyään hakkualueille jätetään kolopuita, myös lahoamaan puita ja tähteitä jää.
Jatkuvan kasvatuksen metsänkäytöstä ei ole vielä tarpeeksi tutkimusta. Vaarana on, että ajan kanssa kuusi valtaa alaa.
Asia, mitä ei näytetä yämmärrettävän on se, että puullakin on elinkaari.
Ensimmäiset 25 vuotta, puu on paras hiilen sitoja, eli hiilinielu.
Kasvun hidastuessa ja loppuessa, siitä tulee hiilivarasto.
Lahotessaan siitä tulee päästölähde.
Joten, hiukan mielikuvitusta mitä tapahtuu 100-200vuoden kuluttua, jos metsät museoidaan.
Tarvitsemme suojelualueita, luonnonpuistoja, mutta myös talousmetsä toimii luonnon hyväksi.
Eikä tule unohtaa sitäkään, että metsä on ollut ja on vieläkin hyvinvointimme perusta.
Suosittelen asioiden kokonaisvaltaista ajattelua.
Mustavalkoisuus ei palvele ketään.

Eliaana kirjoitti:

Nykyään hakkualueille jätetään kolopuita, myös lahoamaan puita ja tähteitä jää.
Jatkuvan kasvatuksen metsänkäytöstä ei ole vielä tarpeeksi tutkimusta. Vaarana on, että ajan kanssa kuusi valtaa alaa.
Asia, mitä ei näytetä yämmärrettävän on se, että puullakin on elinkaari.
Ensimmäiset 25 vuotta, puu on paras hiilen sitoja, eli hiilinielu.
Kasvun hidastuessa ja loppuessa, siitä tulee hiilivarasto.
Lahotessaan siitä tulee päästölähde.
Joten, hiukan mielikuvitusta mitä tapahtuu 100-200vuoden kuluttua, jos metsät museoidaan.
Tarvitsemme suojelualueita, luonnonpuistoja, mutta myös talousmetsä toimii luonnon hyväksi.
Eikä tule unohtaa sitäkään, että metsä on ollut ja on vieläkin hyvinvointimme perusta.
Suosittelen asioiden kokonaisvaltaista ajattelua.
Mustavalkoisuus ei palvele ketään.

Lue lisää

Eipä palvele ei. Totuus lienee moninainen.
Tuota kaatamista ja rahantarvetta mietin vielä. Minusta kaatoihin tämä on yksityiselle ihmiselle perimmäinen syy. Hassua, että rahan tekeminen puulla on jotain tuomittavaa, mutta jos joku osakesalkustaan epäeettiset osakkeensa muuttaa rahaksi, niin kukaan ei pukahda. Ne osakkeet kiertävät edelleen epäeettisinä.
Kun puita kaadetaan, se näkyy, jos näkyy. Jos osakkeita myydään, niin kukapa niistä tietää.
Minusta vihreät eivät näe kaikissa asioissa metsää puilta.🌲
Beng

Eliaana kirjoitti:

Nykyään hakkualueille jätetään kolopuita, myös lahoamaan puita ja tähteitä jää.
Jatkuvan kasvatuksen metsänkäytöstä ei ole vielä tarpeeksi tutkimusta. Vaarana on, että ajan kanssa kuusi valtaa alaa.
Asia, mitä ei näytetä yämmärrettävän on se, että puullakin on elinkaari.
Ensimmäiset 25 vuotta, puu on paras hiilen sitoja, eli hiilinielu.
Kasvun hidastuessa ja loppuessa, siitä tulee hiilivarasto.
Lahotessaan siitä tulee päästölähde.
Joten, hiukan mielikuvitusta mitä tapahtuu 100-200vuoden kuluttua, jos metsät museoidaan.
Tarvitsemme suojelualueita, luonnonpuistoja, mutta myös talousmetsä toimii luonnon hyväksi.
Eikä tule unohtaa sitäkään, että metsä on ollut ja on vieläkin hyvinvointimme perusta.
Suosittelen asioiden kokonaisvaltaista ajattelua.
Mustavalkoisuus ei palvele ketään.

Lue lisää

Kerrotko missä täällä eteläisessä suomessa asuvan voin mennä katsomaan avohakkuuaukiota johon on jätetty kolopuita?

Kerron ja paljastan sinulle nyt merkillisen asian: Niitä kolo- ja kelopuita ei siellä metsässä ollut enää edes ennen näitä nykyajan hakkuita, niiden vihaaminen ja poistaminen on ollut muodissa jo niin kauan.
Maisemissa ja metsissä jossa tykkäsin liikkua paljon joskus 1950-1960- luvuilla, eihän siellä ole enää yhtään ainutta keloa tai kolopuuta, ei yhtään ainutta koloon pesänsä tehneen linnun pesää, ei mitään sellaista... Lienetkö kirjoittelija ihan kaupunkilainen kolopuumetsänkuvittelijaomistaja?

Harvoin näkee perhosen toukkia. Ne voivat olla monenvärisiä, erilaisia pötkylöitä.
En ole nähnyt sisiliskoja vuosiin. Ne ovat miniminihirmuliskoja.
Italiassa voi nähdä lilliputtikotigekkoja.
Beng

Anonyymi kirjoitti:

Harvoin näkee perhosen toukkia. Ne voivat olla monenvärisiä, erilaisia pötkylöitä.
En ole nähnyt sisiliskoja vuosiin. Ne ovat miniminihirmuliskoja.
Italiassa voi nähdä lilliputtikotigekkoja.
Beng

Lue lisää

Lopettelen ketjun. Kiitän havainnoista. Pidetäön silmämme auki jatkossakin.
Pallolla on muitakin kuin me.
Beng
Tahtoisin nähdä valaisevia yöpilviä vaikka niitä ei löhiluinnossa olekaan vaan n. 70 km:n korkeuksissa.
Hyvää kesän jatkoa: vielä on kesää jäljellä....

Pakottava tarve palata
Toissapäivänä lensi neitoperhonen, eilen pari sittuunaperhosta ja usea perunaperhonen sekä tänään keisarinviitta tai okin hopeatäplä.
En muista nähneeni tässä minimaailmassani näin paljon perhosia aiemmin.
Voisi laulaa:"Taas perhoset ilmassa leikkiä lyö..."
Beng

Lintukirppuja, punkkeja voisi olla, kenties.
Beng

Koko suven olen pitänyt isolla tasapohjaisella lautasella vettä linnuille ja oravillekin ruokintapaikan likellä, hyvin on tarvitsijaa riittänyt. Yleensä aivan pienimmät linnut menevät hanakammin myös päristelemään ja rypemään, kai se joku puhdistusoperaatio on, samoin jos hiekassa niin tekevät. Paljon ei helteen lämmittämä vesi saati hiekka kai viilennä mutta noinhan ne tekevät.