Mukavia havaintoja lähiluonnosta

Anonyymi

Minulla on pisamakellojs. Ne ovat vaaleanpunaisia ja kellottajat alaspäin.
Olen seurannut kimalaisia. Ne tykkäävät niistä. Ne käyvät kailissa auenneissa kukissa ja tunkeutuvat niihinkin, joissa on pieni aukko mennä. Ne käyvät jokaisessa kukassa erikseen ja peruuttavat, jos ovat jo napanneet siitepölyt. Siis. Onko niillä jokin haju, minkä ne jättävät, kun peruuttavat ulkos toiseen kukkaan.
Mukava seurata. Kukissa käy rapina.
Beng
Että tämmöistä kukista ja mehiläisistä🐝🐝🐝🐝

111

692

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Siis ei mitään havaintojako?
      Ei muurahaisia ei karhuja, no ei ainakaan muurahaiskarhuja.
      Ohikulkijs

    • Anonyymi

      luulisin että kukilla on joku mistä selviää onko sisällä joku käynyt. valkoapilaa
      tääläpäin on nyt missä mötiäiset pörrää, ja rusakot napsii suuhunsa.
      metsämansikkaa oli pihassa mutta rastaan poikaset kävi napsimassa ne suihinsa,
      mustikka alkaa hiljalleen kypsymään, parin viikon päästä pääsee poimimaan.
      viinimarjat alkaa punertamaan, kun ne on kypsiä on lakatkin kypsiä, olen pannut merkille
      nj

    • Anonyymi

      Katsoin netistä pisamakellon, en ole koskaan nähnyt luonnossa. Campanula puncktata. On vielä jäänyt oppikoulun kasvinkeruusta muistiin että harakankello on Campanula patula.
      Murkut yritti tehdä pesää takapihalle. Huomasin ja harjasin pois.
      Mustikoita, raakoja mutta sinisiä, popsin metsäkävelyllä, yksi pussi jäljellä vanhoja.
      Järvivesi oli 27 astetta. Iso ilo ettei vielä levää.

      • Anonyymi

        harakankellon ja kissankellon sekoittaa toisinaan, kissankello on vähän pyöreämpi muodoltaan
        nj


      • Anonyymi

        Pisamakello on perenna. Ei harmainta haisua, mistäpäin maailmaa on tullut.
        Kohta ukonkellot ovat täydessä kukassa. Ja pari valkoista kurjenkelloa.
        Muistan lapsuudesta, että jos oli sinisiä kurjenkelloja ja ahomansikoita, niin otettiin kukasta sininen kello ja täytettiin marjoilla ja suuhun. Mistähän tämäkin makuelämys?
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pisamakello on perenna. Ei harmainta haisua, mistäpäin maailmaa on tullut.
        Kohta ukonkellot ovat täydessä kukassa. Ja pari valkoista kurjenkelloa.
        Muistan lapsuudesta, että jos oli sinisiä kurjenkelloja ja ahomansikoita, niin otettiin kukasta sininen kello ja täytettiin marjoilla ja suuhun. Mistähän tämäkin makuelämys?
        Beng

        Tällainenkin ihmetyttää: kimalainen tulee terassille eikä osaa ulos. Wikistä: sillä on verkkosilmä ja kolme silmätäplää valoa vartin. Siltise lyö päätään lasiin ja liikkuu vaakasuorassa, eikä löydä ulos ovesta. Monta kimalaisvierasta olen päästänyt rakosia tekemällä vapauteen. Katsoin dokkarin. Se on elävä helikopteri ja vispaa siipiään älyttömän monta kertaa. Näihin vierailuihin se voi menehtyä, jos puhti loppuu.
        Harakka vieraili terassilla ja kurkki pöydältä sisälle. Utelias mokoma.
        Se osasi poistua ovesta. Käynyt aiemminkin? Tämä kutsumaton vieras jätti käyntikorttinsa istuinpäälliseen, mikä oli heti pestävä. Yök.
        Beng


      • Anonyymi kirjoitti:

        harakankellon ja kissankellon sekoittaa toisinaan, kissankello on vähän pyöreämpi muodoltaan
        nj

        Kissankello on matalampikin. Muodoltaahan ja väriltään se on , kuin kurjenkello.
        Valkoapilaa on täälläkin runsaasti, kyllä pörriäisiä piisaa.
        Tuossa on myös sellaista pensasta. Sen kukat ovat, kun angervolla, mutten virallista nimeä tiedä, se on kanssa pörriäisten suuressa suosiossa.
        Täytyytä katsoa myös netistä tuota pisarakelloa.
        Kukkia näyttää olevan runsaammin, juuri bongasin ketoneilikan. Päivänkakkaroita ja mataraa on paljon.


    • Anonyymi

      Tulen uimarannalta lapsen kanssa. Sekä hän että minä astuimme ampiaisen päälle. Niitä oli rantanurmlla tiheästi, nyt vasta mietin mikä kukka - ehkä valkoapila.
      Hirveä särky mutta mitään ei näkynyt, ehkä vain vähän tökkäsi. Kipu meni ohi puolen tunnin kuluttua.

    • Katsoin tuota pisamakelloa. Olen niitä kyllä nähnyt, täällä niitä ei ole, on valkoista peurankelloa.
      Perhosia on erilaisia. Komeinpana tuo ritari-perhonen.
      Hyttysiä ei paljon ole, se hyöty tästä kuivuudesta.

      • Anonyymi

        Minusta se on jokin tuontikoristekukka.
        Perhosia täälläkin lentelee: nokkosperhosia, perunaperhosia tai kaaliperhosia (aika isoja).
        Ennen juhannusta näin keisarinviitan. En ole ennen tavannut. Ja neidonkorentoja.
        Jokin yli tuuman kokoinen kiitäjä eksyi terassille eilen. Acherontia olisi jännä.
        Beng
        Pitäisi hakea punaista apilaa maljakkoon. Liekkö jo kukkinut. Niissä on oma tuoksunsa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Minusta se on jokin tuontikoristekukka.
        Perhosia täälläkin lentelee: nokkosperhosia, perunaperhosia tai kaaliperhosia (aika isoja).
        Ennen juhannusta näin keisarinviitan. En ole ennen tavannut. Ja neidonkorentoja.
        Jokin yli tuuman kokoinen kiitäjä eksyi terassille eilen. Acherontia olisi jännä.
        Beng
        Pitäisi hakea punaista apilaa maljakkoon. Liekkö jo kukkinut. Niissä on oma tuoksunsa.

        Tuo keisarinviitta täälläkin lentelee, yhtä en päässyt kovin läheltä katsomaan, lenteli niin nopeaan, näytti lanttuperhoselta.
        Sinisiipiä on erilaisa.
        Vihreitä pikkuperhosia en ole nyt nähnyt, yks vuosi niitä oli paljon.
        En tiedä minkä elukan tuo kissa jokin aika sitten nappasi. Muodoltaan, kun rotta, mutta isompi. Kiiltävän musta kokonaan.
        Vesimyyräksi muuten sopisi, mutta netin mukaan tummimmillaan tumman ruskea.
        Täällä vasta puna-apila aloittelee kukkimistaan. Tuossa pihan reunalla niitäkin on paljon ja siellä sun täällä.


    • Anonyymi

      Oikein myönteinen asia, kun katselette luonnon ilmiöitä. Minäkin ulkona istuessani katselen lintuja ja oravia. Kännykkää en katsele.
      Terveisin: Puolireuho

      • Anonyymi

        Mustarastaita, tinttejä ja lätsäpäitä. Näkymättömissä laulaa peippo ja kirjosieppo.
        Peipon pitäisi lopettaa laulelu, kun on tehnyt pesän. Onkohan joku sinkku jäänyt morsmaikkua vaille? 🐦


    • Lähiluonnossa voi havaita myös erilaisia sammalia, erilaisia kallioita, erilaisia puita jne.

    • Anonyymi

      villiminttua olen ottanut mukaan metsälekiltä, pitäis kokeilla
      istuttaa sitä kotona ruukkuun, tai johonkin rajatulle alueelle pihassa.
      minttu on hyvää vaalean rommin spraitin ja kivennäisveden joukossa,
      voi tietysti jättää sen rommin ja spraitin pois ja laittaa vain minttua kivennäisvettä
      ja jäitä.
      nj

    • Anonyymi

      Ketunleipä kukki keväällä metsä oli ihan vakoisenaan niitä.
      mesiangervo tuoksuu hyvältä, samantapainen kasvi
      on sikoangervo niitkin olen bongannut
      .

      • Anonyymi

        Ketunleivän lehtiä maisteltiin lapsena. Kukka on herkkä kuin vanamon.
        Muutama angervo kukkii täälläkin. Vaikka ovat villejä, en ole hennonnut hävittää muka häiritsemästä isyutettuja perennoja.
        Oikeastaan ovat näyttäviä ja tosiaan hyväntuoksuisia.
        Beng


    • Anonyymi

      Hyvä perhosvuosi.

      Luemma ihan valtakunnallisestikkin. Pihapuussa harakoita. Tässä sellainen juttu, eip ole siiliä näkynyt vuosiin, ei fasaanejakaan. Koska ei ole oikein kukkia, ei ole pörriäisiä paljoakaan, ei siis paljoa pikkulintuja. Se tavallaan hyvä asia on, tsadissa ei ole sääskiä ikinä näkynyt, eikäpä kai paarmojakaan. Luemma oikein hyvä paarmavuosikin moin muuten.

      Kyllä mä elukoista olen kiinnostunut ja kasvitkin ois hauskoja tuntea. Jostain syystä en ole hyvä bongaileen lintuja, en tunnista kuin muutamia lajeja. Lisäks mun kouluaikoina ei tarvinnut koulussa kerätä herbaariota, joten kasvitkaan ei niin erityisen tuttuja ole. Noh, erotan toki rauduskoivun hieskoivusta jne, mutta just monet ihan tavalliset kukat jne on mulle vaan kukkia.

      Nyt oikeestaan piha tsadissa mukavassa kuosissa. En ole oikein hoitanut sitä se on ite asiassa ihan villiintynyt, puutkin jo suuria ja ties mitä lie kukkia nytkin kukkinee, oransseja, keltaisia ja sinisiä. Huvittanut, naapurit leikkaa suunnalleen kynsisaksilla nurtsejaan ja kastelevat joka päivä, mä vaan kattelen kukkien kasvua. Noh, raparperin ja maa-artisokan hävitin muutama vuos sitten roundupilla, koska niistä tuli niin hitosti jätettä, mutta sen jälkeen olen antanut vaan kaikkien kukkien kukkia :D

      Niin siis, oikeestaan keväästä syksyyn siinä jotain on kukassa, ihan ilman mitään hoitotoimenpiteitä.

      =DW=

      • Anonyymi

        Kahtalajia paarmaa olen havainnut: pieni hoikka ja iso hevospaarma. Molemmat kun purevat, niin jälki on kuin isorokkorokotuksen jälkeen. En tykkää. Ikävimpiä on, kun pörräävät uidessa pään ympärillä. Sukellus vähän auttaa.
        Herbario. Mulla on vielä tallella. Latinalaisin nimin. Pidin kasvien keruusta. Se oli vähän sellaista minitieteen tekoa.
        DW: suosittelen lintukirjan ja kasvikirjan hankkimista. Niitä on monenmoisia: valokuvallisia tai piirroskuvin.
        Kukkien lajittelu oranssit -> keisarinkruunuja?, keltaiset -> päivänliljoja?, siniset - > ritarinkannuksia, vuorikaunokkeja, ukonhattujs ... ihan hyvä
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kahtalajia paarmaa olen havainnut: pieni hoikka ja iso hevospaarma. Molemmat kun purevat, niin jälki on kuin isorokkorokotuksen jälkeen. En tykkää. Ikävimpiä on, kun pörräävät uidessa pään ympärillä. Sukellus vähän auttaa.
        Herbario. Mulla on vielä tallella. Latinalaisin nimin. Pidin kasvien keruusta. Se oli vähän sellaista minitieteen tekoa.
        DW: suosittelen lintukirjan ja kasvikirjan hankkimista. Niitä on monenmoisia: valokuvallisia tai piirroskuvin.
        Kukkien lajittelu oranssit -> keisarinkruunuja?, keltaiset -> päivänliljoja?, siniset - > ritarinkannuksia, vuorikaunokkeja, ukonhattujs ... ihan hyvä
        Beng

        Nettilehdestä: kimalaisen turkissa voi olla punkkeja!? Aika inha juttu.
        Lähikukissani on oikeastaan kimalaisfarmi. Siis olenko farmari.
        Laitoin juuri isoon laakeaan astiaan vettä linnuille ja pörrinkäisille. Kait hunajantuotannossa tarvitaan vettä ja mettä. Alkaa olla paikoitellen kuivuutta.
        Beng


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nettilehdestä: kimalaisen turkissa voi olla punkkeja!? Aika inha juttu.
        Lähikukissani on oikeastaan kimalaisfarmi. Siis olenko farmari.
        Laitoin juuri isoon laakeaan astiaan vettä linnuille ja pörrinkäisille. Kait hunajantuotannossa tarvitaan vettä ja mettä. Alkaa olla paikoitellen kuivuutta.
        Beng

        Luin tuon saman jutun, niistähän kuulemma on hyötyäkin kimalaisille, jutun mukaan.
        Oliko siinä samassa jutussa vai missä, että loppukesästä voi olla hankalampaa kimalaisille, kun tämän sään takia kaikki kukat kukkii etuajassa.
        Joku mainitsi nuo sammaleet. Tuossa metsikössä olen katsellut joitain vähän erilaisiakin sammalkasvistoja, ovat kauniita.
        Sammaleita käytettiin ennen aikaan seinänrakojen tilkkeenä.
        Jäkälääkin tuossa männikössä on, olen tuonut sitä pihan reunalle, missä kallio tulee esiin.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Luin tuon saman jutun, niistähän kuulemma on hyötyäkin kimalaisille, jutun mukaan.
        Oliko siinä samassa jutussa vai missä, että loppukesästä voi olla hankalampaa kimalaisille, kun tämän sään takia kaikki kukat kukkii etuajassa.
        Joku mainitsi nuo sammaleet. Tuossa metsikössä olen katsellut joitain vähän erilaisiakin sammalkasvistoja, ovat kauniita.
        Sammaleita käytettiin ennen aikaan seinänrakojen tilkkeenä.
        Jäkälääkin tuossa männikössä on, olen tuonut sitä pihan reunalle, missä kallio tulee esiin.

        Muistanko oikein, että jos ilmaantuu jäkälää, niin se osoittaa, että ilma on puhdasta?
        Ja oliko niin, ettei sammalta tai jäkälää saa ottaa tuosta vain?
        Beng


      • Anonyymi kirjoitti:

        Muistanko oikein, että jos ilmaantuu jäkälää, niin se osoittaa, että ilma on puhdasta?
        Ja oliko niin, ettei sammalta tai jäkälää saa ottaa tuosta vain?
        Beng

        Kyllä se kertoo paremmasta ilmasta samoin, kun naava.
        Järvivesikin on tässä pikkujärvessä puhdasta.
        Muistat oikein, sammalleen ja jäkälän ottaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
        (Omasta metsästä hain).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kahtalajia paarmaa olen havainnut: pieni hoikka ja iso hevospaarma. Molemmat kun purevat, niin jälki on kuin isorokkorokotuksen jälkeen. En tykkää. Ikävimpiä on, kun pörräävät uidessa pään ympärillä. Sukellus vähän auttaa.
        Herbario. Mulla on vielä tallella. Latinalaisin nimin. Pidin kasvien keruusta. Se oli vähän sellaista minitieteen tekoa.
        DW: suosittelen lintukirjan ja kasvikirjan hankkimista. Niitä on monenmoisia: valokuvallisia tai piirroskuvin.
        Kukkien lajittelu oranssit -> keisarinkruunuja?, keltaiset -> päivänliljoja?, siniset - > ritarinkannuksia, vuorikaunokkeja, ukonhattujs ... ihan hyvä
        Beng

        Milloin otit isorokkorokotuksen?
        Mutta joo, joku sivulla mainitsi että lähiluonnosta löytyy mm. puita, siitä sain päähäni yrittää listata puu- ja pensaslajit joita kiinteistöni alueella kasvaa: Koivu, kuusi, mänty, vaahtera, leppä, haapa, paju, raita, pähkinäpensas (kahta alalajia), kataja, mustamarja- aronia, korpipaatsama. On myös muutama syötäviä marjoja tekevä jalostettu puumainen pensas jonka nimeä en nyt muista, että noita nyt ainakin on.
        Mustikan valmistumista odottelen mutta uhkaa helle ja kuivuus sen näivettää, taidetaan olla ihan niillä rajoilla nyt onnistuuko, pitkästä aikaa vähän sateita luvassa eteläiseen suomeen, sataisi nyt päivänkin reippaasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Milloin otit isorokkorokotuksen?
        Mutta joo, joku sivulla mainitsi että lähiluonnosta löytyy mm. puita, siitä sain päähäni yrittää listata puu- ja pensaslajit joita kiinteistöni alueella kasvaa: Koivu, kuusi, mänty, vaahtera, leppä, haapa, paju, raita, pähkinäpensas (kahta alalajia), kataja, mustamarja- aronia, korpipaatsama. On myös muutama syötäviä marjoja tekevä jalostettu puumainen pensas jonka nimeä en nyt muista, että noita nyt ainakin on.
        Mustikan valmistumista odottelen mutta uhkaa helle ja kuivuus sen näivettää, taidetaan olla ihan niillä rajoilla nyt onnistuuko, pitkästä aikaa vähän sateita luvassa eteläiseen suomeen, sataisi nyt päivänkin reippaasti.

        Puusi: kotimaisia lajeja.
        Olen katsellut takametsän kuusia. Ne ovat jotenkin masentuneen näköisiä. Oksat roikkuvat alas ihan 'hartioita' myöten. Mutta eipä hätää. Aamulla tihutti vähän js nyt vihmoo jo runsaammin.
        Jos tuohon metsäkkeeseen osuisi hurrikaani, se tekisi tuhojaan.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Milloin otit isorokkorokotuksen?
        Mutta joo, joku sivulla mainitsi että lähiluonnosta löytyy mm. puita, siitä sain päähäni yrittää listata puu- ja pensaslajit joita kiinteistöni alueella kasvaa: Koivu, kuusi, mänty, vaahtera, leppä, haapa, paju, raita, pähkinäpensas (kahta alalajia), kataja, mustamarja- aronia, korpipaatsama. On myös muutama syötäviä marjoja tekevä jalostettu puumainen pensas jonka nimeä en nyt muista, että noita nyt ainakin on.
        Mustikan valmistumista odottelen mutta uhkaa helle ja kuivuus sen näivettää, taidetaan olla ihan niillä rajoilla nyt onnistuuko, pitkästä aikaa vähän sateita luvassa eteläiseen suomeen, sataisi nyt päivänkin reippaasti.

        Eikös isorokkorokotus ollut 50-luvulla joukkorokotus, kuten polion sokeripalatehoste?
        Rokotteen päälle kehittyi vielä inha rupi. Yök.
        Muuten. Siihen maailman aikaan, jos sallitaan sanoa, rokotettiin kaikki.
        Silloin ei ollut tätä puuteripyllyasennetta: sopisiko, kävisikö, kannattaisi jne.
        Ei pulistu. Oli oikeus saada ilmainen rokote. Joskus tuntuu, että jotkin asiat kääntyvät päälaelleen.
        Ihan kuin perustuslaissa lukisi, että minulla on oikeus hankkia mistä ja milloinka ja miten vain covid. Minulla on oikeus saada juurikin joukkotapahtumissa tartunta musan säestyksellä ja olutta nauttineena ihan likipitäen jotakuta.
        Arrrggghh!
        Sori. Poikkesin paatoksen polulle.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puusi: kotimaisia lajeja.
        Olen katsellut takametsän kuusia. Ne ovat jotenkin masentuneen näköisiä. Oksat roikkuvat alas ihan 'hartioita' myöten. Mutta eipä hätää. Aamulla tihutti vähän js nyt vihmoo jo runsaammin.
        Jos tuohon metsäkkeeseen osuisi hurrikaani, se tekisi tuhojaan.
        Beng

        Tuo jota en heti muistanut on marjatuomipihlaja, ehkä 8 vuotta sitten taimena istutettuja ja nyt noin 8- metrisiä kapeahkoja puu- pensaita. Ja jäivät listalta pois myös ainakin hevoskastanjat, 6-8- vuotiaita nekin, näyttävät tykkäävän paikastaan.
        Hurrikaani tekisi tuhojaan olipa puusto miten hyvävoimaista. Puilla muuten on muisti ja kyky "oppia" esim. kuivista kausista, siis jos ovat sellaisesta selvinneet. Ne alkavat kuivuuden uhatessa entistä varhemmin ja herkemmin rajoittaa kasvuaan ja aineenvaihduntatoimintojaan selvitäkseen, ne muistavat miten vaikeaksi meni kun kerran kasvettiin vähän holtittomasti ja kuivuus yllätti. Puut saattavat selvitä näennäisesti kuivuudesta mutta kuivuuden vaikutukset alkavat toisinaan tulla esiin vasta pari- kolme vuotta sen erityisen kuivan kauden jälkeen...Metsäasioista kirjoittaa esim. eräs Whoelleben parissakin suomennetussa kirjassaan, suosittelisin erityisesti avohakkuun suunnittelijoita lukemaan...ei saata kiinnostaa. Tuo nimi saattoi mennä väärin mutta sinnepäin, netti löytää.
        Sateet jäivät ainakin näillä kulmilla turhan vähiin, ei taida olla niistä mustikoiden pelastajaksi, harmi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo jota en heti muistanut on marjatuomipihlaja, ehkä 8 vuotta sitten taimena istutettuja ja nyt noin 8- metrisiä kapeahkoja puu- pensaita. Ja jäivät listalta pois myös ainakin hevoskastanjat, 6-8- vuotiaita nekin, näyttävät tykkäävän paikastaan.
        Hurrikaani tekisi tuhojaan olipa puusto miten hyvävoimaista. Puilla muuten on muisti ja kyky "oppia" esim. kuivista kausista, siis jos ovat sellaisesta selvinneet. Ne alkavat kuivuuden uhatessa entistä varhemmin ja herkemmin rajoittaa kasvuaan ja aineenvaihduntatoimintojaan selvitäkseen, ne muistavat miten vaikeaksi meni kun kerran kasvettiin vähän holtittomasti ja kuivuus yllätti. Puut saattavat selvitä näennäisesti kuivuudesta mutta kuivuuden vaikutukset alkavat toisinaan tulla esiin vasta pari- kolme vuotta sen erityisen kuivan kauden jälkeen...Metsäasioista kirjoittaa esim. eräs Whoelleben parissakin suomennetussa kirjassaan, suosittelisin erityisesti avohakkuun suunnittelijoita lukemaan...ei saata kiinnostaa. Tuo nimi saattoi mennä väärin mutta sinnepäin, netti löytää.
        Sateet jäivät ainakin näillä kulmilla turhan vähiin, ei taida olla niistä mustikoiden pelastajaksi, harmi.

        Puun muisti ja kyky oppia. Inhimillistä. Siispä niitä voi myös halailla.
        Hevoskastanjoista lähtee haituleita jossain vaiheessa. Voisikohan niitä käyttää johonkin.
        Kuitua?
        Beng


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo jota en heti muistanut on marjatuomipihlaja, ehkä 8 vuotta sitten taimena istutettuja ja nyt noin 8- metrisiä kapeahkoja puu- pensaita. Ja jäivät listalta pois myös ainakin hevoskastanjat, 6-8- vuotiaita nekin, näyttävät tykkäävän paikastaan.
        Hurrikaani tekisi tuhojaan olipa puusto miten hyvävoimaista. Puilla muuten on muisti ja kyky "oppia" esim. kuivista kausista, siis jos ovat sellaisesta selvinneet. Ne alkavat kuivuuden uhatessa entistä varhemmin ja herkemmin rajoittaa kasvuaan ja aineenvaihduntatoimintojaan selvitäkseen, ne muistavat miten vaikeaksi meni kun kerran kasvettiin vähän holtittomasti ja kuivuus yllätti. Puut saattavat selvitä näennäisesti kuivuudesta mutta kuivuuden vaikutukset alkavat toisinaan tulla esiin vasta pari- kolme vuotta sen erityisen kuivan kauden jälkeen...Metsäasioista kirjoittaa esim. eräs Whoelleben parissakin suomennetussa kirjassaan, suosittelisin erityisesti avohakkuun suunnittelijoita lukemaan...ei saata kiinnostaa. Tuo nimi saattoi mennä väärin mutta sinnepäin, netti löytää.
        Sateet jäivät ainakin näillä kulmilla turhan vähiin, ei taida olla niistä mustikoiden pelastajaksi, harmi.

        Puut myös auttavat toisiaan, esim. lähettämällä ravinteita maanalaista rihmastoa pitkin.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Puut myös auttavat toisiaan, esim. lähettämällä ravinteita maanalaista rihmastoa pitkin.

        Tämä on mielenkiintoista. Ne ovat 'solidaarisia' keskenään?
        Olisiko meillä opittavaa.
        Beng
        Olen tarkkaillut tiikerinliljoja. Kukat ovat valtavia. Oliko talvi tai kevät jostain syystä sillekin antoisa. En vain näe minkään pörriäisen pölyttävän niitä.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Puut myös auttavat toisiaan, esim. lähettämällä ravinteita maanalaista rihmastoa pitkin.

        Noin väitetään olevan, että jos metsikössä on samaa lajia olevia puita joista yksi alkaa voida huonosti, toisista kulkeutuu niihin mahdollisesti puuttuvia ravinteita tms. Ja jotta jokin puu ylipäätään saisi tiedon toisen yksilön vaikeuksista, niiden välillä on oltava molempiin suuntiin tapahtuva tiedonvaihto, mitä se edellyttää? Onko jokaisessa puussa pieni tietokone?
        Toisaalta luonnossa vallitsee myös mahdollisimman suuri entropia, mikään kasvu tms. ei etene minkään suunnitelman mukaan vaan satunnaisten mahdollisuuksien seurauksena, käytännössä jatkuvan ankaran kilpailun alaisena. Nykyisin tätä esim. Euroopassa ei oikein voi enää havaita koska kaikkialla alkaa vaikuttaa ihmisen toiminta. metsämmekin ovat enimmiltä osin kahden puulajin kasvattamoita, monimuotoisuus on talousmetsissä kiellettyä.
        Mistä lukija löydät lähimmät lahoavat ns. kolopuut joissa eri pikku- ja vähän isompienkin lintujen on sopiva elää ja pesiä ja joissa samalla elävät tuhannet ja taas tuhannet ihmissilmille näkymättömätkin mutta luonnolle tärkeät pikkuotukset...?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noin väitetään olevan, että jos metsikössä on samaa lajia olevia puita joista yksi alkaa voida huonosti, toisista kulkeutuu niihin mahdollisesti puuttuvia ravinteita tms. Ja jotta jokin puu ylipäätään saisi tiedon toisen yksilön vaikeuksista, niiden välillä on oltava molempiin suuntiin tapahtuva tiedonvaihto, mitä se edellyttää? Onko jokaisessa puussa pieni tietokone?
        Toisaalta luonnossa vallitsee myös mahdollisimman suuri entropia, mikään kasvu tms. ei etene minkään suunnitelman mukaan vaan satunnaisten mahdollisuuksien seurauksena, käytännössä jatkuvan ankaran kilpailun alaisena. Nykyisin tätä esim. Euroopassa ei oikein voi enää havaita koska kaikkialla alkaa vaikuttaa ihmisen toiminta. metsämmekin ovat enimmiltä osin kahden puulajin kasvattamoita, monimuotoisuus on talousmetsissä kiellettyä.
        Mistä lukija löydät lähimmät lahoavat ns. kolopuut joissa eri pikku- ja vähän isompienkin lintujen on sopiva elää ja pesiä ja joissa samalla elävät tuhannet ja taas tuhannet ihmissilmille näkymättömätkin mutta luonnolle tärkeät pikkuotukset...?

        Ei se ole pelkkä väittämä, ihan tieteellisesti tutkittu asia.
        Tuo metsäasia on monimuotoinen asia.
        Meillä metsää kasvaa enemmän, kuin koskaan ennen. Se on tulosta juuri metsän hoidosta.
        Pienet avohakkuut eivät välttämättä ole niin pahasta, kun jotkut tahot antaa ymmärtää.
        Vaikka jälki on hetken rumaa, vähän päästä kasvaa kukkia, joita paikalla ei ennen ollut. Puolukka nousee mättäille, vadelma herää.
        Perhosia löytää paikalle.
        Mikäli mitään ei tehtäisi, ei sekään monimuotoisuutta lisäisi.
        Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa. Kun taas koivu ja mänty ovat ns. valopuita, jotka kuusi varjostaa.
        Nykyään jätetään pystyyn näitä kolopuita.
        Myrskyt kaatavat metsää. Lahopuitakin jää aina.
        Eiväthän luonnonpuistotkaan mitään ryteikköjä ole. Ketä kiinnostaisi edetä luontoretkellä viidakkoveitsi kädessä .
        Suomen metsät ovat ihan hyvässä mallissa.
        Molempia tarvitaan, niin suojelualueita, kuin talousmetsää.
        Metsässä kasvaneena, näen varmaankin asiat eri tavalla, kun asfalliviidakoista käsin.
        Nytkin, kun katson ikkunasta ulos näen mäntyjä, koivuja, kuusia, leppää, haapaa ja pihlajia.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Ei se ole pelkkä väittämä, ihan tieteellisesti tutkittu asia.
        Tuo metsäasia on monimuotoinen asia.
        Meillä metsää kasvaa enemmän, kuin koskaan ennen. Se on tulosta juuri metsän hoidosta.
        Pienet avohakkuut eivät välttämättä ole niin pahasta, kun jotkut tahot antaa ymmärtää.
        Vaikka jälki on hetken rumaa, vähän päästä kasvaa kukkia, joita paikalla ei ennen ollut. Puolukka nousee mättäille, vadelma herää.
        Perhosia löytää paikalle.
        Mikäli mitään ei tehtäisi, ei sekään monimuotoisuutta lisäisi.
        Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa. Kun taas koivu ja mänty ovat ns. valopuita, jotka kuusi varjostaa.
        Nykyään jätetään pystyyn näitä kolopuita.
        Myrskyt kaatavat metsää. Lahopuitakin jää aina.
        Eiväthän luonnonpuistotkaan mitään ryteikköjä ole. Ketä kiinnostaisi edetä luontoretkellä viidakkoveitsi kädessä .
        Suomen metsät ovat ihan hyvässä mallissa.
        Molempia tarvitaan, niin suojelualueita, kuin talousmetsää.
        Metsässä kasvaneena, näen varmaankin asiat eri tavalla, kun asfalliviidakoista käsin.
        Nytkin, kun katson ikkunasta ulos näen mäntyjä, koivuja, kuusia, leppää, haapaa ja pihlajia.

        Aika tapetilla nyt ovat metsät.
        Puun poltto meillä: vähäisesti saunoissa.

        EU-päättäjien kannattaisi katsoa etelään: ainakin tiedän Italiasta alueen, missä edelleen poltetaan puita taloissa. Takat ovat valtavia ja niissä ei mitään pikkuklapeja polteta. Lämmitetään siellä kesäisinkin, vaikka ulkona on suomalaisittain hellelukemat. Niin ja piiput: hormi suoraan ylös. Takat eivät varaa lainkaan. Olisi Nunna-uuneilla käyttöä!
        Aurinkopaneelit voisi määrätä Italiaan, tosin jopa 100 metriäkin puhaltava sirokkotuulenpuuskat voivat pilata ne.
        Sarpamaa oli lähes kiihdyksissä aamulla.
        Beng


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aika tapetilla nyt ovat metsät.
        Puun poltto meillä: vähäisesti saunoissa.

        EU-päättäjien kannattaisi katsoa etelään: ainakin tiedän Italiasta alueen, missä edelleen poltetaan puita taloissa. Takat ovat valtavia ja niissä ei mitään pikkuklapeja polteta. Lämmitetään siellä kesäisinkin, vaikka ulkona on suomalaisittain hellelukemat. Niin ja piiput: hormi suoraan ylös. Takat eivät varaa lainkaan. Olisi Nunna-uuneilla käyttöä!
        Aurinkopaneelit voisi määrätä Italiaan, tosin jopa 100 metriäkin puhaltava sirokkotuulenpuuskat voivat pilata ne.
        Sarpamaa oli lähes kiihdyksissä aamulla.
        Beng

        Näin tuon haastattelun.
        aurinkoa meillä käytetään alamökillä. Kyllähän niihin paneleihin tarvitaan , samoin kuin akkuihinkin näitä kaivoksista kaivettuja metalleja, eipä tuota ihan puhdasta sähköä ole olemassakaan, varsinkin jos katsotaan mitä esim. Kiinassa tapahtuu kaivostoiminnassa.
        Länsimaisen sähköautonkin suitsutuksen hinta on kova siellä missä kaivostoimintaa harjoitetaan muusta, kun rahasta välittämättä.
        Kuulemma noita tuulivoiman käytössä olevia lapoja lopuu pitkin peltoja Saksassa, kun eivät tiedä mitä niille pitäisi tehdä.
        Väärästä päästä tätä ilmastoasiaakin yritetään eteenpäin viedä.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Näin tuon haastattelun.
        aurinkoa meillä käytetään alamökillä. Kyllähän niihin paneleihin tarvitaan , samoin kuin akkuihinkin näitä kaivoksista kaivettuja metalleja, eipä tuota ihan puhdasta sähköä ole olemassakaan, varsinkin jos katsotaan mitä esim. Kiinassa tapahtuu kaivostoiminnassa.
        Länsimaisen sähköautonkin suitsutuksen hinta on kova siellä missä kaivostoimintaa harjoitetaan muusta, kun rahasta välittämättä.
        Kuulemma noita tuulivoiman käytössä olevia lapoja lopuu pitkin peltoja Saksassa, kun eivät tiedä mitä niille pitäisi tehdä.
        Väärästä päästä tätä ilmastoasiaakin yritetään eteenpäin viedä.

        Miten minulla on ollut koko sähköautoasiasta sellainen tunne, että se on kauheaa haaskausta. Sille tehdään jatkuvasti tilaa huonontamalla julkista liikennettä pääkaupunkiseudulla. Tehdään pakkoa omistaa auto. HSL on lantalasta.
        Mikään puolue ei aidosti tue julkista saati tutki eli kuuntele/kuule käyttäjiä.
        Ketkä sitä suunnittelevat?
        Beng


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Ei se ole pelkkä väittämä, ihan tieteellisesti tutkittu asia.
        Tuo metsäasia on monimuotoinen asia.
        Meillä metsää kasvaa enemmän, kuin koskaan ennen. Se on tulosta juuri metsän hoidosta.
        Pienet avohakkuut eivät välttämättä ole niin pahasta, kun jotkut tahot antaa ymmärtää.
        Vaikka jälki on hetken rumaa, vähän päästä kasvaa kukkia, joita paikalla ei ennen ollut. Puolukka nousee mättäille, vadelma herää.
        Perhosia löytää paikalle.
        Mikäli mitään ei tehtäisi, ei sekään monimuotoisuutta lisäisi.
        Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa. Kun taas koivu ja mänty ovat ns. valopuita, jotka kuusi varjostaa.
        Nykyään jätetään pystyyn näitä kolopuita.
        Myrskyt kaatavat metsää. Lahopuitakin jää aina.
        Eiväthän luonnonpuistotkaan mitään ryteikköjä ole. Ketä kiinnostaisi edetä luontoretkellä viidakkoveitsi kädessä .
        Suomen metsät ovat ihan hyvässä mallissa.
        Molempia tarvitaan, niin suojelualueita, kuin talousmetsää.
        Metsässä kasvaneena, näen varmaankin asiat eri tavalla, kun asfalliviidakoista käsin.
        Nytkin, kun katson ikkunasta ulos näen mäntyjä, koivuja, kuusia, leppää, haapaa ja pihlajia.

        Metsää kasvaa enemmän kuin koskaan ennen...siis enemmän kuin silloin kun nykyisen lapin alueella kasvoivat lauhkean ilmanalan jalopuut?
        Pienet avohakkuut, entä isot avohakkuut? Miksi ihminen harjoitta metsien avohakkuita, mikä siinä on sellainen viha luontoa kohtaan että noin pitää menetellä? Rahaahan ihminen ei siitä saa, sellupuukuutiosta myyjä saa muutaman kympin, tukkipuukuutiosta sen sijaan muutaman satasen verran. Mutta miten isolta alalta kaikki pikkutikkupuut onkaan kerättävä että niistä tulisi edes kuutiometri lähes ilmaiseksi lahjoitettavaa puuta?

        Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa...miksi se ei ole vallannut kymmenien tuhansien vuosien aikana enempää alaa kuin on? Luonnossa toimii entropia, se vain toimii ellei IHMINEN puutu siihen!

        Miksi tarvitaan "suojelualueita", miksi tarvitaan "luonnonsuojelualueita" jne? mihin niitä tarvitaan ja miksi, me ihmisethän toimimme NIIN ympäristöystävällisesti ja silleen...? Ai niin, jos me niin toimisimme, niitä suojelualueita ei ollenkaan tarvittaisi...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Metsää kasvaa enemmän kuin koskaan ennen...siis enemmän kuin silloin kun nykyisen lapin alueella kasvoivat lauhkean ilmanalan jalopuut?
        Pienet avohakkuut, entä isot avohakkuut? Miksi ihminen harjoitta metsien avohakkuita, mikä siinä on sellainen viha luontoa kohtaan että noin pitää menetellä? Rahaahan ihminen ei siitä saa, sellupuukuutiosta myyjä saa muutaman kympin, tukkipuukuutiosta sen sijaan muutaman satasen verran. Mutta miten isolta alalta kaikki pikkutikkupuut onkaan kerättävä että niistä tulisi edes kuutiometri lähes ilmaiseksi lahjoitettavaa puuta?

        Näillä leveysasteilla kuusi alkaisi valtaamaan alaa...miksi se ei ole vallannut kymmenien tuhansien vuosien aikana enempää alaa kuin on? Luonnossa toimii entropia, se vain toimii ellei IHMINEN puutu siihen!

        Miksi tarvitaan "suojelualueita", miksi tarvitaan "luonnonsuojelualueita" jne? mihin niitä tarvitaan ja miksi, me ihmisethän toimimme NIIN ympäristöystävällisesti ja silleen...? Ai niin, jos me niin toimisimme, niitä suojelualueita ei ollenkaan tarvittaisi...

        Uutisissa näytettiin, miten 'luonto teki avokaadon' Lapissa. Helikopterista kuvattuna puut näyttivät kuinmtikkuja olisi heitelty samaan suuntaan. Taidivat olla kuusia.
        Surullinen näky.
        Kait puunkaadossa tehokkuus sanelee.
        Beng
        Näin tänään västäräkin, naaraan, mikä on harmaampi väritykseltään.
        Vain yksi. Minne muut ovat joutuneet?


    • Anonyymi

      Rusakko söi hernepenkistä kolmen tukikepin verran varsia. On mahtanut olla herkkuhetki.
      Joka päivä olen yhtä iloinen ettei ole vielä sinilevää. Tulin just luonnonvesijumpasta. Raikas ja pirteä olo.

      • Anonyymi

        Muutaman asteen lasku lämpötilassa virkistää myös ja pienet tuulen henkäykset.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muutaman asteen lasku lämpötilassa virkistää myös ja pienet tuulen henkäykset.
        Beng

        Tänään näin sitruunaperhosen ja katselin sitä läheltä. Miksiköhän sillä on siivissä ulkopuolella täplät. En usko pelkäksi koristeeksi.
        Perunaperhosia menee ohi ja sitten ne riehaantuvat ja lentelevät yli pihlajien.
        Nokkosperhonenkin käväisi taas.
        Onkohan erityinen perhoskesä?
        Kastelin joitain kukkia.
        Tuli hikikin.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tänään näin sitruunaperhosen ja katselin sitä läheltä. Miksiköhän sillä on siivissä ulkopuolella täplät. En usko pelkäksi koristeeksi.
        Perunaperhosia menee ohi ja sitten ne riehaantuvat ja lentelevät yli pihlajien.
        Nokkosperhonenkin käväisi taas.
        Onkohan erityinen perhoskesä?
        Kastelin joitain kukkia.
        Tuli hikikin.
        Beng

        Varsinkin nokkosperhosia on erityisen paljon. Sitruunaperhoset esiintyvät yleensä keväällä ja katoavat sitten syvemmälle metsiin, pois pihapiireistä, näin kävi ainakin asuinpakallani tänäkin vuonna, viimeinen havainto ko. lajista lienee kuukauden takaa tai jopa Toukokuun puolelta.
        Marja- aronioille taidan iltasella ottaa vanhasta porakaivosta vettä, se on sitten kesän ensimmäinen keinokastelukerta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varsinkin nokkosperhosia on erityisen paljon. Sitruunaperhoset esiintyvät yleensä keväällä ja katoavat sitten syvemmälle metsiin, pois pihapiireistä, näin kävi ainakin asuinpakallani tänäkin vuonna, viimeinen havainto ko. lajista lienee kuukauden takaa tai jopa Toukokuun puolelta.
        Marja- aronioille taidan iltasella ottaa vanhasta porakaivosta vettä, se on sitten kesän ensimmäinen keinokastelukerta.

        Kevään lopulla minäkin näin ensimmäisen sittuunaperhosen.
        Keinokastelua aika vähän harjoittanut minäkin. Perennat kun ovat puolivarjossa, niin liekkö juuret löytäneet syvemmältä kosteutta.
        En ole koskaan maistanut aroniamehua. Vitamiinipitoista. Sekin voisi olla hyvää janojuomassa, mihin laittaa kylmää Vichyä.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kevään lopulla minäkin näin ensimmäisen sittuunaperhosen.
        Keinokastelua aika vähän harjoittanut minäkin. Perennat kun ovat puolivarjossa, niin liekkö juuret löytäneet syvemmältä kosteutta.
        En ole koskaan maistanut aroniamehua. Vitamiinipitoista. Sekin voisi olla hyvää janojuomassa, mihin laittaa kylmää Vichyä.
        Beng

        En pilaa hyvää tuotetta tekemällä siitä mehua tms. Pakastan marjat myöhään syksyllä sopiviin eriin ja otan esiin sekä syön sellaisenaan, hitunen ruskeaa sokeria sekaan tai toisinaan vaikka pari keksiä pienittyinä antamaan vähän makeutta, aronia kun ei maultaan ole laisinkaan herkullinen mutta eivät lääkkeet yleensäkään ole hyvänmakuisia.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En pilaa hyvää tuotetta tekemällä siitä mehua tms. Pakastan marjat myöhään syksyllä sopiviin eriin ja otan esiin sekä syön sellaisenaan, hitunen ruskeaa sokeria sekaan tai toisinaan vaikka pari keksiä pienittyinä antamaan vähän makeutta, aronia kun ei maultaan ole laisinkaan herkullinen mutta eivät lääkkeet yleensäkään ole hyvänmakuisia.

        Minulla oli iso aronia puu/pensas, kunnes se alkoi ränsistyä ja kaadoin sen pois. Parhaana vuotena sain siitä marjoja 1,5 ämpärillistä.
        Mehua siitä tein laittamalla sekaan vähän puolukkaa, tuli oikein hyvää.
        Olisi tietenkin kiinnostavaa tietää, mikä on aronian lääkkeellinen arvo.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Minulla oli iso aronia puu/pensas, kunnes se alkoi ränsistyä ja kaadoin sen pois. Parhaana vuotena sain siitä marjoja 1,5 ämpärillistä.
        Mehua siitä tein laittamalla sekaan vähän puolukkaa, tuli oikein hyvää.
        Olisi tietenkin kiinnostavaa tietää, mikä on aronian lääkkeellinen arvo.

        Ei se aroniakaan tietysti varsinainen lääke ole mutta se on monien lähteiden mukaan yksi kaikkein ns. terveysvaikutteisimmista luonnontuotteista. Jonkin verran olen käyttänyt myös sekoittamalla mustikoihin ja sitten popsimalla, satunnaisesti voi herkutella laittamalla lautaselle perusjäätelön kylkiäiseksi tms. Olen toki pieniä määriä hilloonkin laittanut, se on ollut sellaista monen marjan hilloa, hyvää on ollut ja kohtuumäärällä sokeria säilyy jääkaapissa pitkään, kuukausia, puoli vuottakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se aroniakaan tietysti varsinainen lääke ole mutta se on monien lähteiden mukaan yksi kaikkein ns. terveysvaikutteisimmista luonnontuotteista. Jonkin verran olen käyttänyt myös sekoittamalla mustikoihin ja sitten popsimalla, satunnaisesti voi herkutella laittamalla lautaselle perusjäätelön kylkiäiseksi tms. Olen toki pieniä määriä hilloonkin laittanut, se on ollut sellaista monen marjan hilloa, hyvää on ollut ja kohtuumäärällä sokeria säilyy jääkaapissa pitkään, kuukausia, puoli vuottakin.

        Entä jos lisäisi talkkunajauhoja. Proteiinia.
        Beng


    • Anonyymi

      Olen seurannu sepelkyyhky emoa, miten hyvin hoitaa kahta poikastaan. Joka ilta huhuilee, ja samalle oksalle poikaset lentää joka ilta. Syöttää molempia kyyhkynmaidolla, se kestää aika kauan ja emo lennähtää poi, poikaset jää tyytyväisenä oksalle. Mopojen pärinät ei haitta, pesäpuukin vieressä.

      • Anonyymi

        Mitä on kyyhkynmaito?
        Beng
        Muistan lorun: kyyh, kyyh, kymmenen munaa - sain takaisin kaks' kakkasta munaa.
        Siis käki oli käynyt pesällä.


    • Anonyymi

      Kyyhkynmaitoa on emolinnun oksennus poikasille, kyyhky syö kasvisravintoa. Luin Wikipediasta.

      • Anonyymi

        Voi ei. Miksi kysyin? Juuri tipiä syöneenä vähän ykättää.
        Beng
        Tosin kysyn: mitä pöllön oksennuspallot ovat?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi ei. Miksi kysyin? Juuri tipiä syöneenä vähän ykättää.
        Beng
        Tosin kysyn: mitä pöllön oksennuspallot ovat?

        Wikipediasta katsomatta esitän pöllöjen oksennuspallojen olevan lähinnä syötyjen lintujen ym. elukoiden huonoimmin sulavia osia kuten, höyheniä, karvoja tms. Ehkä ne tukkisivat suolistoa ja siksi on kehittynyt tämä mekanismi poistaa ne kierrosta kun syöjä ei syödessään osaa niitä erotella pois?
        Ja nyt katsomaan lopullista totuutta Wikipediasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Wikipediasta katsomatta esitän pöllöjen oksennuspallojen olevan lähinnä syötyjen lintujen ym. elukoiden huonoimmin sulavia osia kuten, höyheniä, karvoja tms. Ehkä ne tukkisivat suolistoa ja siksi on kehittynyt tämä mekanismi poistaa ne kierrosta kun syöjä ei syödessään osaa niitä erotella pois?
        Ja nyt katsomaan lopullista totuutta Wikipediasta.

        Niin ja vaikka hiirulaisten luut.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja vaikka hiirulaisten luut.
        Beng

        Ei ole vain pöllöjen juttu, useat lintulajit tekevät samoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole vain pöllöjen juttu, useat lintulajit tekevät samoin.

        Olen nähnyt vain pöllön oksennuspalloja.
        Beng
        Olen nähnyt tänään sellaisen pienehkön rusehtavan korennon. Yritin tutkia eikistä, mutten löytänyt vastaavaa. Oikeastaan osa kubista on aika heikkolaatuisia.
        Mitähän tekemistä sudella on yleisnimessä sudenkorento?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen nähnyt vain pöllön oksennuspalloja.
        Beng
        Olen nähnyt tänään sellaisen pienehkön rusehtavan korennon. Yritin tutkia eikistä, mutten löytänyt vastaavaa. Oikeastaan osa kubista on aika heikkolaatuisia.
        Mitähän tekemistä sudella on yleisnimessä sudenkorento?

        En eikistä vaan wikistä.
        Beng


    • Anonyymi

      no se on pöllömpi juttu :)

    • Anonyymi

      Mitä, mitä nyt kyyhkyemo ei syöttäny poikasta, houkutteli alas puusta ja nokki ruohoa itse, ykskaks ajo poikasta takaa joka lähti omille siivilleen...

      • Anonyymi

        Miksi laitoin tällaisen aloituksen?
        Meillä oli hyvä biologian opettaja ja hän vei koululaisia lintu- ja luontoretkille.
        Sain tuohon aikaan kiikarit; hyvät ja painavat.
        Siksipä metsissä ja peltoteillä katselen luontoa, kuten pihapiiriä.
        Haluan tunnistaa linnut ja öttiäiset, mitkä tässä härväävät.
        Beng
        Ampiaiset ja kimalaiset joivat vettä, mitä oli jäänyt kukkien lehdille, kun naapuri eilen kasteli.


    • Anonyymi

      Otin ja rikoin pahvisen hunajapurkin ja vein keltaiselle asetille kiinnitettynä ulos joko kimalaiset löytäisivät, siinä pahvissa on vielä runsaasti hunajaa jäljellä. Samaan settiin jätin säilytysastian nurinkäännetylle kannelle pari isoa sokeripalaa ja lorautin vettä, siinä kannessa on vähän reunoja niin vesi ei kaikki heti valu pois ja imeytyy sokeripaloihin ja kelpaisiko sekin liemi kimalaisille jos löytävät paikalle. Uutisissa oli että erityisesti kimalaisia menehtyy nyt kuumuuden ja ravinnon vähyyden seurauksena paljon. Ravinnon vähyys on seurausta siitä että lähes poikkeuksellisen aurinkoisten ja lämpimien ilmojen seurauksena kukat valmistuvat osin ikään kuin etuajassa jolloin ne myös kuihtuvat tavanomaista aikaisemmin ja tulee tilanne ettei olekaan lähes ollenkaan hyödynnettäviä kukkia mutta samalla voimat kuluvat kuumuudessa ja kuivuudessa ravinnon etsinnässä loppuun.

      • Anonyymi

        Kukkia vielä on. Sittuunaperhonen otti ettojen tiikerinliljan kukassa. Odotin ja yritin kuvata, mutta se lehahti nopeasti pois, enkä onnistunut kuvauksessa. Laitoin uutta vettä vatiin.
        Paljon kimalaisia lentelee. Illalla 11.00 maissa niitä ei näy enää. Toivon, että tämä kanta pärjäisi.
        Beng


    • Anonyymi

      Kirjosieppo näkyy pihapiirissä, kirjosieppo on näkynyt joka kesä monena vuotena mahtaakohan olla sama lintu.
      käenpiikaa en ole nähnyt kun joskus 80 luvulla, kaverin luona oli joka kesä käenpiian pesä, sillä on mielenkiintoinen lauluääni.
      kimalaisille suosittelivat laittaa sokerivettä tarjolle etteivät nääntyisi ruuanhakureisulla. vesikippoa ei oikein uskalla laitta voi houkutella rottia ja käärmeitä,
      tyttären naapurissa oli rantakäärme yrittänyt asuntoon

      • Anonyymi

        Kirjosiepot ja västäräkitkin ovat ilmeisen paikkauskollisia. Vähän ikävästikin toimii just sieppo saapuessaan kun se ensitöikseen alkaa kiusata jo pöntön varannutta tinttiä tms. muuta lajia ja jatkaa kiusaamistaan yleensä niin kauan että saa sen pöntön itselleen. Nyt ei kyllä västäräkki saapunut, liekö päätynyt etelässä grilliin...Linnuille ja oraville pidän isoa lautasta isolla pihakivellä, uudet vedet kaatelen päivittäin, hyvin kelpaa sekä juotavaksi että ihan pienempien pärskyteltäväksikin. Ja saisi siitä käärmekin käydä juomassa, tarhakäärmeitähän on joskus maataloissa ollut kesyinäkin ja jopa aika- ajoin sisätiloissa ja navetoissa varsinkin, tuoretta maitoa mieluusti lipittivät lypsyn jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjosiepot ja västäräkitkin ovat ilmeisen paikkauskollisia. Vähän ikävästikin toimii just sieppo saapuessaan kun se ensitöikseen alkaa kiusata jo pöntön varannutta tinttiä tms. muuta lajia ja jatkaa kiusaamistaan yleensä niin kauan että saa sen pöntön itselleen. Nyt ei kyllä västäräkki saapunut, liekö päätynyt etelässä grilliin...Linnuille ja oraville pidän isoa lautasta isolla pihakivellä, uudet vedet kaatelen päivittäin, hyvin kelpaa sekä juotavaksi että ihan pienempien pärskyteltäväksikin. Ja saisi siitä käärmekin käydä juomassa, tarhakäärmeitähän on joskus maataloissa ollut kesyinäkin ja jopa aika- ajoin sisätiloissa ja navetoissa varsinkin, tuoretta maitoa mieluusti lipittivät lypsyn jälkeen.

        Kirjosieppo täälläkin asustaa vuosittain ja taitaa vallata tinteiltä pöntön.
        Sillähän voi olla parikin naarasta, ei siis uskollinen lintu, kuten suulat tai joutsenet.

        Tuleeko käärme samaan paikkaan samaan aikaan.

        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjosieppo täälläkin asustaa vuosittain ja taitaa vallata tinteiltä pöntön.
        Sillähän voi olla parikin naarasta, ei siis uskollinen lintu, kuten suulat tai joutsenet.

        Tuleeko käärme samaan paikkaan samaan aikaan.

        Beng

        Näin saunapolullani muutama vuosi sitten lähes erikoisen oloisen käärmeen, väriltään kuin vaskitsa, kiiltelevämpi vain mutta kooltaan ja käytökseltään ihan kunnon käärme, en lajia oikein tunnistanut enkä yrittänytkään silloin tunnistaa, siinä lähes yhtä matkaa kymmenkunta metriä etenimme, minä menin saunalle ja käärme jonnekin terassin alle tai kiersi rakennuksen sivuitse.
        Tämän kesän toistaiseksi ainoa havainto on pihapiiristä lähes yhtä erikoisen värinen mutta pienempi versio em. tapauksesta, kuitenkin sekin vaskitsaa kookkaampi. Käärmeitä on tullut nähtyä vuosikymmenien aikana aika monta mutta ei muita noin kauniita yksilöitä missään koskaan. Puhuttelevimmat eli ehkä myös vaarallisimmat käärmekohtaamiset itselle ovat sattuneet Italiassa ja keskisessä Afrikassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin saunapolullani muutama vuosi sitten lähes erikoisen oloisen käärmeen, väriltään kuin vaskitsa, kiiltelevämpi vain mutta kooltaan ja käytökseltään ihan kunnon käärme, en lajia oikein tunnistanut enkä yrittänytkään silloin tunnistaa, siinä lähes yhtä matkaa kymmenkunta metriä etenimme, minä menin saunalle ja käärme jonnekin terassin alle tai kiersi rakennuksen sivuitse.
        Tämän kesän toistaiseksi ainoa havainto on pihapiiristä lähes yhtä erikoisen värinen mutta pienempi versio em. tapauksesta, kuitenkin sekin vaskitsaa kookkaampi. Käärmeitä on tullut nähtyä vuosikymmenien aikana aika monta mutta ei muita noin kauniita yksilöitä missään koskaan. Puhuttelevimmat eli ehkä myös vaarallisimmat käärmekohtaamiset itselle ovat sattuneet Italiassa ja keskisessä Afrikassa.

        Voisiko kyystä olla mutaatio?
        Onhan valkeita karhujakin.
        Mitä käärmeitä näit ulkomailla?
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin saunapolullani muutama vuosi sitten lähes erikoisen oloisen käärmeen, väriltään kuin vaskitsa, kiiltelevämpi vain mutta kooltaan ja käytökseltään ihan kunnon käärme, en lajia oikein tunnistanut enkä yrittänytkään silloin tunnistaa, siinä lähes yhtä matkaa kymmenkunta metriä etenimme, minä menin saunalle ja käärme jonnekin terassin alle tai kiersi rakennuksen sivuitse.
        Tämän kesän toistaiseksi ainoa havainto on pihapiiristä lähes yhtä erikoisen värinen mutta pienempi versio em. tapauksesta, kuitenkin sekin vaskitsaa kookkaampi. Käärmeitä on tullut nähtyä vuosikymmenien aikana aika monta mutta ei muita noin kauniita yksilöitä missään koskaan. Puhuttelevimmat eli ehkä myös vaarallisimmat käärmekohtaamiset itselle ovat sattuneet Italiassa ja keskisessä Afrikassa.

        kuulostaa kangaskäärmeeltä, niitä on kyllä vaan ahvenanmaalla, mutta olisiko jokunen uinut mantereelle
        nj


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        kuulostaa kangaskäärmeeltä, niitä on kyllä vaan ahvenanmaalla, mutta olisiko jokunen uinut mantereelle
        nj

        Yritys vähänkään paremmin selvittää lajia on vain jäänyt ja jäänyt mutta nyt kun noin sain vinkin ja katsoin netistäkin kangaskäärmeestä kuviakin, kyllä se vaikuttaisi olevan juurikin kangaskäärme, juuri sellainen hieman kiilteleväpintainen, kauniin vaaleanruskea jollainen ainakin muutamissa kuvissa on, ei niinkään selkeitä eikä varsinkaan voimakkaita kuvioita. Aika vaikea uskoa että kyy- tai tarhakäärme olisivat sattumoisin jotenkin mutatoituneet juuri tuollaisiksi, vieläpä kaksi yksilöä sillä kaksihan olen näitä jo nähnyt ja selvällä keskinäisellä kokoerolla, suuremman vieläpä aikaisemmin että ei voi olla sama yksilö.
        Asun aivan Suomenlahden rantamilla, Ahvenanmaalle toki on matkaa mutta kyllä nyt alkaa vaikuttaa vahvasti siltä että täällä majailee kangaskäärme ja toisaalta, jostakinhan joskus sen lajin on sinne Ahvenanmaallekin pitänyt päätyä, miksi ei sitten tännekin?

        Kysymykseen ulkomaan sattumuksista mainitsen kerran Italiassa pienen vuoristokylän tien sivupolulla pyöräilylenkin yhteydessä mennessäni kävellen hienhuuhtomisaikeissa purolle päätyneeni astumaan ehkä vajaata metriä vaille kookkaan polulla poikittain kookkaan käärmeen päälle, jarru meni päälle viime sekunnilla. En tiedä lajia enkä myrkyllisyyttä mutta siellä kai kyytkin voivat olla tuollaisia metrisiä mitä tuo oli, ehkä vähän päällekin.
        Vähän lähempää liippasi lähtö silloin kun Afrikassa illan jo hämärtyessä kävelin nuoren mustan mamban yli. En halua tapauksesta täällä enempää jaaritella, noin vain otti ja kävi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritys vähänkään paremmin selvittää lajia on vain jäänyt ja jäänyt mutta nyt kun noin sain vinkin ja katsoin netistäkin kangaskäärmeestä kuviakin, kyllä se vaikuttaisi olevan juurikin kangaskäärme, juuri sellainen hieman kiilteleväpintainen, kauniin vaaleanruskea jollainen ainakin muutamissa kuvissa on, ei niinkään selkeitä eikä varsinkaan voimakkaita kuvioita. Aika vaikea uskoa että kyy- tai tarhakäärme olisivat sattumoisin jotenkin mutatoituneet juuri tuollaisiksi, vieläpä kaksi yksilöä sillä kaksihan olen näitä jo nähnyt ja selvällä keskinäisellä kokoerolla, suuremman vieläpä aikaisemmin että ei voi olla sama yksilö.
        Asun aivan Suomenlahden rantamilla, Ahvenanmaalle toki on matkaa mutta kyllä nyt alkaa vaikuttaa vahvasti siltä että täällä majailee kangaskäärme ja toisaalta, jostakinhan joskus sen lajin on sinne Ahvenanmaallekin pitänyt päätyä, miksi ei sitten tännekin?

        Kysymykseen ulkomaan sattumuksista mainitsen kerran Italiassa pienen vuoristokylän tien sivupolulla pyöräilylenkin yhteydessä mennessäni kävellen hienhuuhtomisaikeissa purolle päätyneeni astumaan ehkä vajaata metriä vaille kookkaan polulla poikittain kookkaan käärmeen päälle, jarru meni päälle viime sekunnilla. En tiedä lajia enkä myrkyllisyyttä mutta siellä kai kyytkin voivat olla tuollaisia metrisiä mitä tuo oli, ehkä vähän päällekin.
        Vähän lähempää liippasi lähtö silloin kun Afrikassa illan jo hämärtyessä kävelin nuoren mustan mamban yli. En halua tapauksesta täällä enempää jaaritella, noin vain otti ja kävi.

        Ei kai mainitsemasi maan eteläinen rannikko eroa mitenkään ratkaisevasti Ahvenanmaasta niin etteikö siellä voisi olla samat vaikka sinänsä miten harvinaiset ja harvoin nähdyt elukkalajit? Jos juuri tutkijat eivät olisikaan esim. kangaskäärmeeksi nimettyä lajia koskaan nähneet mannermaalla, mikä tae se on lajin olemattomuudesta, ei mikään. Ja jos joku jossain, ehkä useampikin ihminen vuosisatojen ja -tuhansien aikana olisi ko. lajin mannermaalla nähnyt mutta ei sen suurempaa numeroa näkemisistään tehnyt, eihän se havainto olisi mihinkään kirjautunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai mainitsemasi maan eteläinen rannikko eroa mitenkään ratkaisevasti Ahvenanmaasta niin etteikö siellä voisi olla samat vaikka sinänsä miten harvinaiset ja harvoin nähdyt elukkalajit? Jos juuri tutkijat eivät olisikaan esim. kangaskäärmeeksi nimettyä lajia koskaan nähneet mannermaalla, mikä tae se on lajin olemattomuudesta, ei mikään. Ja jos joku jossain, ehkä useampikin ihminen vuosisatojen ja -tuhansien aikana olisi ko. lajin mannermaalla nähnyt mutta ei sen suurempaa numeroa näkemisistään tehnyt, eihän se havainto olisi mihinkään kirjautunut.

        Jos näkisin kangaskäärmeen polulla, pitäisin sitä kyynä.
        Tuusulan eräiden hiekkamonttujen lähellä on käärmeitä ja olen siellä nähnyt pieniä ruskeita käärmeitä. Pidin niitä kyyn poikasina ja ajattelin, että väri on mukautunut ympäristöön.
        Ehkä ne olivatkin kangaskäärmeitä. Alueella olen nähnyt kyyn, mikä oli kuin musta poisviskattu pyörän kumi.
        Kangaskäärme ei ole myrkyllinen kuten kyy, mutten jäänyt testaamaan; sanoin vain, että menkäähän siitä.
        Beng


    • Täällä meillä on noita apiloita ja nyt alkoi kukkimaan tuo angervon näköinen pensas, pörriäisiä on vaikka kuinka.
      Suosikaamme kukkia joista pörriäiset tykkää.
      Eilen, kun läksin tuolta rantamökiltä polkua pitkin uimaan, musta kyy lötkötteli polulla. Käskin sen lähteä pois liukkaasti lähtikin.
      Tänään sama juttu, mutta vaan polun toisessa päässä. Komensin pois, lähti, sihisi mennessään.
      Koko päivän tuossa ylämökin pienellä etuterassilla oranssi täpläperhonen, aina kun ovesta menen siinä se. En ymmärrä mikä sitä siinä viehättää.
      Tykkään luontoaloituksista, koska seuraan mielenkiinnolla kaikkea luonnossa tapahtuvaa.

      • Anonyymi

        Ja tänään. Walllltava rusakko söi varjopuolella heinää. Pienen porsaan kokoinen.
        Siinäpä puputti eikä ollut moineskaan minusta.
        Beng


    • Anonyymi

      aika hiljaista on, rusakkoja näkyy aamuisin, hyttysiä eikä muitakin pöperöisiä pajon näy, heinäsirkkoja olen nähnyt yksi tuli parvekeen ovesta sisään, ja katosi jonnekin, puolipyörtyneen se sitten oli lattialla mistä pelastin sen ulos.
      koivunsiementä lentää jukoliste paljon terassin saa siivota aamuin illoin ja vähän
      välillä.
      nj

      • Anonyymi

        Jo kukkineet syreenit näyttävät nahistuneilta ja apaattisilta.
        Ja kuumuus jatkuu.
        Vaihdan päivittäin laakeaan vatiin puhtaan veden. Untuva on vihje, että jokin lintu on käväissyt.
        Aamulla kaataessani ampiaiset pörräsivöt vadin vieressä. Ne eivät olleet lainkaan agressiivisia eivötkä hyökkäilleet kuten syksymmällä tekevät.
        Seurasin, kun ne kaartelivat ilmassa taidokkaasti ja nappasivat pinnalta vettä. Tarvitaanhan hunajaan nestettäkin, sillä muuten se olisi jauhetta.
        Hunaja on hyvää paahtoleivän päällä.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo kukkineet syreenit näyttävät nahistuneilta ja apaattisilta.
        Ja kuumuus jatkuu.
        Vaihdan päivittäin laakeaan vatiin puhtaan veden. Untuva on vihje, että jokin lintu on käväissyt.
        Aamulla kaataessani ampiaiset pörräsivöt vadin vieressä. Ne eivät olleet lainkaan agressiivisia eivötkä hyökkäilleet kuten syksymmällä tekevät.
        Seurasin, kun ne kaartelivat ilmassa taidokkaasti ja nappasivat pinnalta vettä. Tarvitaanhan hunajaan nestettäkin, sillä muuten se olisi jauhetta.
        Hunaja on hyvää paahtoleivän päällä.
        Beng

        Tontillani on reilun 1000 neliön vanha peltopalsta jonka olen välillä antanut ainakin isommilta osin ja nyt kokonaankin olla vaan luonnontilassa. Siinä kasvaa sen sataa ja tuhatta erilaista heinää, ruohoa ja kukkaa ja kyllä käy pörinä nytkin, kimalaisia lienee pelkästään tuolla alueella tuhat. Muutaman aarin nurmikotkin olen jättänyt lyhentämättä, niiden kanssa on sama juttu.
        Hunajaa laitoin teetä makeuttamaan, en tiedä sitten miten hunajan ravinteiden käy kun kuumaan veteen laitetaan, johan se itse tuotekin on enemmän tai vähemmän prosessoitua.
        Ampiaisista yksiä kerpeleitä äkäisyytensä takia ovat nuo mitkä tekevät maapesiä, siihen kun osaudut kohdalle niin siinä samalla haluaisitkin olla jossain muualla, kykenevät iskemään piikkinsä jopa kohtuullisen paksun kankaan läpi kipeästi ja kipeänä pysyy osumakohta pitkään. Olisiko ollut toissakesänä kun sain sekä ykkös-, kakkos- ja kolmosrokotteen kertakäynnillä...Mutta vaikka noinkin on käynyt, en ole niiden pesiä hävittänyt, pitää vaan kiertää jatkossa tarpeeksi kaukaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tontillani on reilun 1000 neliön vanha peltopalsta jonka olen välillä antanut ainakin isommilta osin ja nyt kokonaankin olla vaan luonnontilassa. Siinä kasvaa sen sataa ja tuhatta erilaista heinää, ruohoa ja kukkaa ja kyllä käy pörinä nytkin, kimalaisia lienee pelkästään tuolla alueella tuhat. Muutaman aarin nurmikotkin olen jättänyt lyhentämättä, niiden kanssa on sama juttu.
        Hunajaa laitoin teetä makeuttamaan, en tiedä sitten miten hunajan ravinteiden käy kun kuumaan veteen laitetaan, johan se itse tuotekin on enemmän tai vähemmän prosessoitua.
        Ampiaisista yksiä kerpeleitä äkäisyytensä takia ovat nuo mitkä tekevät maapesiä, siihen kun osaudut kohdalle niin siinä samalla haluaisitkin olla jossain muualla, kykenevät iskemään piikkinsä jopa kohtuullisen paksun kankaan läpi kipeästi ja kipeänä pysyy osumakohta pitkään. Olisiko ollut toissakesänä kun sain sekä ykkös-, kakkos- ja kolmosrokotteen kertakäynnillä...Mutta vaikka noinkin on käynyt, en ole niiden pesiä hävittänyt, pitää vaan kiertää jatkossa tarpeeksi kaukaa.

        Laitan sinulle ketosi ansiosta pokaalin "ilmastopokaalin". 🍹
        Beng


    • Anonyymi

      keltamatara on rohdoskasvi mistä on apua moneen vaivaan, naiset tulee niistä lemmekääksi, ja saattaa käydä flaksi keltamataran ansiosta. en vaan tiedä pitääkö niitä
      syöttää vai juottaa neidolle
      nj

      • Anonyymi

        Onkohan siinä oksitosiiniä?
        Joku voisi ilmoittautua testeriksi.
        Sais tietää, kuin käy tai kävi.
        Yliannostus?
        Beng


    • Anonyymi

      Liidulla merkinnän kaivonrenkaaseen merkitsin mä. Ja putosi sinne plumps

      • Anonyymi

        Liituko plumsahti sitten kaivoon? Vai se merkki? Vai mikä?


    • Anonyymi

      Oravani käy vesiastialla, jonka laitoin. On laakea lautanen, iso kivi keskellä painona ja muovikanisteri vieressä jotta oravat saa sitten lisätä vettä,

      • Anonyymi

        Variskuoro esiintyi kuusten latvuksissa. En tiedä olivatko mies- vai naislaulajia.
        Eri korkeuksilla vaakkuivat. Yksi oli selvä basso, jollain oli korkeampi ääni. Siis sekäkuoro.
        Yritin kuunnella rytmiä. Ei niin minkäänlaista. Eivät laulaneet kaanonissakaan.
        Karmea esitys.
        Ehkä jokin haukka uhkana. Kanahaukkoja käy pikkumetsässä metsällä.
        Beng
        Suihkutin suihkupullolla hiuksiin kylmää vettä. Helpotti. Aivothan tässä havainnoitsijalta kiehuu, sulaa...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Variskuoro esiintyi kuusten latvuksissa. En tiedä olivatko mies- vai naislaulajia.
        Eri korkeuksilla vaakkuivat. Yksi oli selvä basso, jollain oli korkeampi ääni. Siis sekäkuoro.
        Yritin kuunnella rytmiä. Ei niin minkäänlaista. Eivät laulaneet kaanonissakaan.
        Karmea esitys.
        Ehkä jokin haukka uhkana. Kanahaukkoja käy pikkumetsässä metsällä.
        Beng
        Suihkutin suihkupullolla hiuksiin kylmää vettä. Helpotti. Aivothan tässä havainnoitsijalta kiehuu, sulaa...

        varmaan varikset harjoitteli jazzia, siinä kaikki vetää omaa kipaletta, kissakin
        saa varikset raakumaan
        nj


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Variskuoro esiintyi kuusten latvuksissa. En tiedä olivatko mies- vai naislaulajia.
        Eri korkeuksilla vaakkuivat. Yksi oli selvä basso, jollain oli korkeampi ääni. Siis sekäkuoro.
        Yritin kuunnella rytmiä. Ei niin minkäänlaista. Eivät laulaneet kaanonissakaan.
        Karmea esitys.
        Ehkä jokin haukka uhkana. Kanahaukkoja käy pikkumetsässä metsällä.
        Beng
        Suihkutin suihkupullolla hiuksiin kylmää vettä. Helpotti. Aivothan tässä havainnoitsijalta kiehuu, sulaa...

        Koska en ole vähimmässäkään määrin musikaalinen, varistenkaan nuotin vierestä laulaminen ei haittaa. Lähistöllä on oikeastaan niin pitkään kuin olen täällä asunut, eli varmaan pitempäänkin, elellyt korppeja, tulevat toisinaan lähellekin ja niiden kumeasta ronkkumisesta pidän, tekevät sitä kuitenkin vain silloin tällöin. Kirjoitin ensin että "ronkkimisesta", kai ne sitäkin harjoittavat? Korpit toisinaan lentäessään tekevät erilaisia näyttäviä taitolentoliikkeitä, varsinkin parina esiintyessään, lieneekö jotain seurustelua samalla, silloin hakeutuvat melko korkealle ja pyörähtelevät toistensa ympärillä somasti, tuotas ei vaan usein osaudu näkemään.
        Pienehkön sinertävän sudenkorennon näin eilen, yhden oikein ison ruskean olen nähnyt kerran aikaisemmin tänä kesänä, heinäkuun loppupuoli on niiden esiintymisaikaa, kannat vaihtelee vuosittain niilläkin, onko riippuvainen ravintotilanteestakin. Nyt pitkät helteet on kai näännyttänyt osan hyönteisistä ja hyttysten aika on jo muutenkin ohi.
        Mustikat pääosin menetettiin kuivuuden seurauksena, se on kai jo todettava, vai pelastaisivatko nopeat sateet vielä jotakin, menevät taas vissiin muualle nekin kovimpine ukonilmoineen+


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska en ole vähimmässäkään määrin musikaalinen, varistenkaan nuotin vierestä laulaminen ei haittaa. Lähistöllä on oikeastaan niin pitkään kuin olen täällä asunut, eli varmaan pitempäänkin, elellyt korppeja, tulevat toisinaan lähellekin ja niiden kumeasta ronkkumisesta pidän, tekevät sitä kuitenkin vain silloin tällöin. Kirjoitin ensin että "ronkkimisesta", kai ne sitäkin harjoittavat? Korpit toisinaan lentäessään tekevät erilaisia näyttäviä taitolentoliikkeitä, varsinkin parina esiintyessään, lieneekö jotain seurustelua samalla, silloin hakeutuvat melko korkealle ja pyörähtelevät toistensa ympärillä somasti, tuotas ei vaan usein osaudu näkemään.
        Pienehkön sinertävän sudenkorennon näin eilen, yhden oikein ison ruskean olen nähnyt kerran aikaisemmin tänä kesänä, heinäkuun loppupuoli on niiden esiintymisaikaa, kannat vaihtelee vuosittain niilläkin, onko riippuvainen ravintotilanteestakin. Nyt pitkät helteet on kai näännyttänyt osan hyönteisistä ja hyttysten aika on jo muutenkin ohi.
        Mustikat pääosin menetettiin kuivuuden seurauksena, se on kai jo todettava, vai pelastaisivatko nopeat sateet vielä jotakin, menevät taas vissiin muualle nekin kovimpine ukonilmoineen+

        Olen nähnyt korppeja vain Eestimaal.
        Nyt tulee taas hiukan vettä, jospa se paisuttaa mustikoita.
        Kosteammissa notkelmissa ne voivat olla ok.
        Pitäisi ostaa nyt syksyllä pensasmustikkapariskunta ensikesäksi.
        Beng


    • Anonyymi

      Katselin juuri Iltalehdestä videon havaintoja lähiluonnosta Helsinkiläiseltä uimarannalta. Naiset haluaa olla kuin miehet yläosattomissa

      • Anonyymi

        Mitäs toplessit aikanaan; eivät tosin rannalla, vaan joissain ravintoloissa.
        Eihän tuossa mitään uutta ole.
        Mitähän miehet haluavat poistaa päältään. No, Westendin rannassa joku haluaa näytellä sukukalleuksiaan. Vähän outoa, sillä kaikilla miehillä on. Jos vain yhdellä olisi, pääsisi kiertävään sirkukseen.
        Beng
        Aaah. Sataa. Vihdoinkin. Edes vähän. Muutama jyrähdys.


    • Anonyymi

      Ehkä kolme pisaraa täällä "satoi". Pihalla olin äsken hetken puuhastelemassa ja upea suruvaippa tuli luokse pyörimään sekä pysähtyi hetkeksi kiinni hihansuuhun, ei tätäkään tapahdu joka päivä. Siinä perhosmaailmaa sinänsä paljoa tuntematta ehti jo mielessä käydä että liitetäänkö tämmöiseen joitain pahoja ennustuksia mutta ilmeisesti ei sittenkään. Vanhoissa hautajaiskutsuissa ym. ennen oli usein tuollainen surureunus, kumpi lienee saanut idean kummalta, ehkä kuitenkin perhosia on ollut pikkuisen kauemmin kuin mitä valokuvia on osattu ottaa.

      • Anonyymi

        Kaunis näyttävä perhonen. Täällä en ole nähnyt. Joskus taannoin muualla olen nähnyt, ehkä jonkin kedon lähellä. Perunaperhosia liihottaa päivittäin. Eilen terassin ovesta sujahti jättihyttynen eli vaaksiainen. Aamulla löytyi lattialta menehtyneenä.
        Pureekohan ne kuten hyttyset ja jättävät jonkun reiän ihoon? Kaipa naisvaaksiaiset tarvitsevat verta lisääntymiseen.
        Miettikääs tätä: aikoinaan monet liskot olivat hurjan isoja, niin millaisia hyttyset ovat olleet?
        Tennismailalla tainnutettavia.
        Kärpäsiä on ollut tavallista enemmän; sontakärpäsiä pienempiä ja taviskärpäsiä. No muutama sontakärpänenkin. Mistähän niitä tulee, kun ei ole karjaa tai navettojakaan.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaunis näyttävä perhonen. Täällä en ole nähnyt. Joskus taannoin muualla olen nähnyt, ehkä jonkin kedon lähellä. Perunaperhosia liihottaa päivittäin. Eilen terassin ovesta sujahti jättihyttynen eli vaaksiainen. Aamulla löytyi lattialta menehtyneenä.
        Pureekohan ne kuten hyttyset ja jättävät jonkun reiän ihoon? Kaipa naisvaaksiaiset tarvitsevat verta lisääntymiseen.
        Miettikääs tätä: aikoinaan monet liskot olivat hurjan isoja, niin millaisia hyttyset ovat olleet?
        Tennismailalla tainnutettavia.
        Kärpäsiä on ollut tavallista enemmän; sontakärpäsiä pienempiä ja taviskärpäsiä. No muutama sontakärpänenkin. Mistähän niitä tulee, kun ei ole karjaa tai navettojakaan.
        Beng

        bio roskiksessa ne lisääntyy. taloyhtiön roskiseen oli muninut kärpänen ja se kuhisi
        kärpäsen toukkia, niitä oli satoja
        nj


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        bio roskiksessa ne lisääntyy. taloyhtiön roskiseen oli muninut kärpänen ja se kuhisi
        kärpäsen toukkia, niitä oli satoja
        nj

        Noinpa. Roskiksia pestään liian harvoin. Huvittaa ohjeet siisteistä jätteistä, mutta itse säiliöt ovat likaisia.
        Beng
        Eilen illalla siili pyöri pihalla. Toivon,.että löysi vettä. Olisin voinut heittää vähän pähkinöi, mutta sitten pitäisi joka ilta ruokkia. Etanoita on jonkin verran, joten ne kelvannevat.

        Joku voi epäillä näitä havaintoja, mutta tässä mikroympäristössä näitä kaikkia olen nähnyt.
        Ei tarvita isoa nurmea, kukkapenkkiä tai paljoakaan puita, niin 'asukkaita' tulee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        bio roskiksessa ne lisääntyy. taloyhtiön roskiseen oli muninut kärpänen ja se kuhisi
        kärpäsen toukkia, niitä oli satoja
        nj

        Missäköhän kärpäset lisääntyivät kun ei ollut BIO- roskiksia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missäköhän kärpäset lisääntyivät kun ei ollut BIO- roskiksia?

        Lehmänlannassa.
        Muistan mummolan kärpäspaperit tuvassa.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lehmänlannassa.
        Muistan mummolan kärpäspaperit tuvassa.
        Beng

        Milloin lehmä kesytettiin ja otettiin ihmistä palvelemaan? Oliko kärpäsiä ennen lehmää?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Milloin lehmä kesytettiin ja otettiin ihmistä palvelemaan? Oliko kärpäsiä ennen lehmää?

        Wikissä kerrottiin, että ihminen on käyttänyt nautaeläintä hyödyksi jo vuosituhansia.
        Hmmm. Apis-härkä. Siis on täytynyt olla lehmiäkin. Jos kerran on ollut pillerinpyörittäjiä, niin voidaan olettaa olleen kärpäsiäkin.
        Beng


    • Anonyymi

      Lähdin lenkille sateessa. Voi mikä riemu. Olisin ollut vieläkin pidempään, vaan ukkonen jyrähteli isosti, pelotti. Olen kuin uudestisyntynyt.

    • Miniän kanssa ihmeteltiin mikä toukka se siinä touhusi pihatiellä.
      Nettiä pöyhimme ja päädyimmen mataraperhosen toukkaan.
      Ihan loogista, koska täällä on mataraa runsaasti, myös keltamataraa bongaa.
      Mustikat ovat kovin pieniksi jääneet.
      Esiteinit noukkivat sen verran, että miniäni teki piirakan. Namm kyllä hän osaa.
      Vadelmatkin näyttävät kypsyvän, vaan aika kittiäisiä nekin.
      Itse olen aina paljon noukkinut, mutta nyt taitaa jäädä vähemmälle.
      Perhosia on täällä ollut ja on runsaasti, samoin pörriäisiä. Ehkäpä toivo ei vielä ole mentetty.
      Nurinkurista. Kauhea polemiikki ilmaston lämpenemisestä ja kuitenkin lämpö on tuonut pölyttäjät, monet kukat puhjenneet.
      Niinkuin nuo monien tahojen inhoavat avohakkuut, tuovat vadelmat, puolukkamättäät, perhosia, myös sellaisella paikalle tyypilliset ötökät.
      Horsmat ja monet muut, joiden siemenet ovat saattaneet nukkua vuosikymmeniä maassa, heräten eloon, kun oikea aika tuli.
      Asioiden katsominen vain yhdestä näkökulmasta, ei ole hedelmällinen luonnon kannalta.

      • Anonyymi

        Monenko lajin tuho ne avohakkuut ovat? Ja puupellot noin yleensäkin, puulajejahan saa olla talousmetsissä tasan kaksi, kuusi ja mänty, ei puhettakaan että siellä saisi olla muutamia ns. kolopuita ja lahoavia runkoja jotka ovat miljoonien pieneliöiden elinpaikkoja. Metsänomistaja muuten saisi metsistään enemmän rahaa kun avohakkuita ei olleenkaan tehtäisi mutta sen ymmärtämiseen ei moni edes pyri koska hetkellinen kertarahastus sopii tähän hektiseen aikaan ja taitaa olla niinkin että ostaja kertoo miten hakataan.
        Kun esim. 45- vuotias isäntä myy aukon metsäänsä, ei hän enää eläissään myy siltä alueelta ainuttakaan tukkipuuta ja vain tukkipuusta hän tekee tiliä, ei sellupuutikuista saa mitään. Jos metsästä nyt otettaisiin vain tukkipuut ja ne nyt sellupuuksi lahjoitettavat nuoret puunalut jätetäisiin kasvamaan, samainen isäntä ehtisi vielä ikämiehenä myydä kertaalleen saman metsän tukkipuuta, siis puuta josta saisi rahaakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monenko lajin tuho ne avohakkuut ovat? Ja puupellot noin yleensäkin, puulajejahan saa olla talousmetsissä tasan kaksi, kuusi ja mänty, ei puhettakaan että siellä saisi olla muutamia ns. kolopuita ja lahoavia runkoja jotka ovat miljoonien pieneliöiden elinpaikkoja. Metsänomistaja muuten saisi metsistään enemmän rahaa kun avohakkuita ei olleenkaan tehtäisi mutta sen ymmärtämiseen ei moni edes pyri koska hetkellinen kertarahastus sopii tähän hektiseen aikaan ja taitaa olla niinkin että ostaja kertoo miten hakataan.
        Kun esim. 45- vuotias isäntä myy aukon metsäänsä, ei hän enää eläissään myy siltä alueelta ainuttakaan tukkipuuta ja vain tukkipuusta hän tekee tiliä, ei sellupuutikuista saa mitään. Jos metsästä nyt otettaisiin vain tukkipuut ja ne nyt sellupuuksi lahjoitettavat nuoret puunalut jätetäisiin kasvamaan, samainen isäntä ehtisi vielä ikämiehenä myydä kertaalleen saman metsän tukkipuuta, siis puuta josta saisi rahaakin.

        Miten sinä toimit, jos on akuutti rahantarve.
        Viljelijä-/metsänhoitaja voi yksinkertaisesti tarvita rahaa leasing-/osamaksurahoitteisten laitteiden remontointiin, johonkin peruskorjaukseen, nykyaikaistamiseen.
        En usko, että kukaan lähteen metsiin tuosta noin avohakkaamaan.
        Kustannukset/tuotto/tehokkuus kait eniten ratkaisee.
        Oikeastaan pitäisi tutkia syyt. Mikä on tarhantarve? Tässä se.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sinä toimit, jos on akuutti rahantarve.
        Viljelijä-/metsänhoitaja voi yksinkertaisesti tarvita rahaa leasing-/osamaksurahoitteisten laitteiden remontointiin, johonkin peruskorjaukseen, nykyaikaistamiseen.
        En usko, että kukaan lähteen metsiin tuosta noin avohakkaamaan.
        Kustannukset/tuotto/tehokkuus kait eniten ratkaisee.
        Oikeastaan pitäisi tutkia syyt. Mikä on tarhantarve? Tässä se.
        Beng

        Korjaus: po. rahantarve
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten sinä toimit, jos on akuutti rahantarve.
        Viljelijä-/metsänhoitaja voi yksinkertaisesti tarvita rahaa leasing-/osamaksurahoitteisten laitteiden remontointiin, johonkin peruskorjaukseen, nykyaikaistamiseen.
        En usko, että kukaan lähteen metsiin tuosta noin avohakkaamaan.
        Kustannukset/tuotto/tehokkuus kait eniten ratkaisee.
        Oikeastaan pitäisi tutkia syyt. Mikä on tarhantarve? Tässä se.
        Beng

        Ei lähdekään, sieltä tulee se monitoimikone ja se huolehtii että kaikki tikut päätyvät kasoihin ja selluntekoon. Ei metsänomistaja juuri mitään pysty enää päättämään, puhumattakaan palaamisesta aikoihin jolloin hän saattoi vielä tehdä pienimuotoiset harvennushakkuut tms. itse ja saada siten vähän lisätienestiä talvikausina jolloin maataloustyöt olivat tauolla, ei mitään sellaista enää. Kustannus/tuotto/tehokkuus, kyllä kyllä ja nimen omaan ostajan näkövinkkelistä katsottuna, siinäpä se.
        Jos isäntä saa jonkin metsänosan tukkipuista esim. 9000 Euroa, hän saa saman alueen aukkohakkuusta lisätuloa niistä sellutikuista ehkä 700 - 900 Euroa mutta sen metsän kasvulle niiden nuorten puiden repiminen tuottaa valtavan taantuman, tämän kai tyhmempikin tajuaa? Siis noinko kova on rahantarve...Aika tiukoilla silloin on talous!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Monenko lajin tuho ne avohakkuut ovat? Ja puupellot noin yleensäkin, puulajejahan saa olla talousmetsissä tasan kaksi, kuusi ja mänty, ei puhettakaan että siellä saisi olla muutamia ns. kolopuita ja lahoavia runkoja jotka ovat miljoonien pieneliöiden elinpaikkoja. Metsänomistaja muuten saisi metsistään enemmän rahaa kun avohakkuita ei olleenkaan tehtäisi mutta sen ymmärtämiseen ei moni edes pyri koska hetkellinen kertarahastus sopii tähän hektiseen aikaan ja taitaa olla niinkin että ostaja kertoo miten hakataan.
        Kun esim. 45- vuotias isäntä myy aukon metsäänsä, ei hän enää eläissään myy siltä alueelta ainuttakaan tukkipuuta ja vain tukkipuusta hän tekee tiliä, ei sellupuutikuista saa mitään. Jos metsästä nyt otettaisiin vain tukkipuut ja ne nyt sellupuuksi lahjoitettavat nuoret puunalut jätetäisiin kasvamaan, samainen isäntä ehtisi vielä ikämiehenä myydä kertaalleen saman metsän tukkipuuta, siis puuta josta saisi rahaakin.

        Nykyään hakkualueille jätetään kolopuita, myös lahoamaan puita ja tähteitä jää.
        Jatkuvan kasvatuksen metsänkäytöstä ei ole vielä tarpeeksi tutkimusta. Vaarana on, että ajan kanssa kuusi valtaa alaa.
        Asia, mitä ei näytetä yämmärrettävän on se, että puullakin on elinkaari.
        Ensimmäiset 25 vuotta, puu on paras hiilen sitoja, eli hiilinielu.
        Kasvun hidastuessa ja loppuessa, siitä tulee hiilivarasto.
        Lahotessaan siitä tulee päästölähde.
        Joten, hiukan mielikuvitusta mitä tapahtuu 100-200vuoden kuluttua, jos metsät museoidaan.
        Tarvitsemme suojelualueita, luonnonpuistoja, mutta myös talousmetsä toimii luonnon hyväksi.
        Eikä tule unohtaa sitäkään, että metsä on ollut ja on vieläkin hyvinvointimme perusta.
        Suosittelen asioiden kokonaisvaltaista ajattelua.
        Mustavalkoisuus ei palvele ketään.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Nykyään hakkualueille jätetään kolopuita, myös lahoamaan puita ja tähteitä jää.
        Jatkuvan kasvatuksen metsänkäytöstä ei ole vielä tarpeeksi tutkimusta. Vaarana on, että ajan kanssa kuusi valtaa alaa.
        Asia, mitä ei näytetä yämmärrettävän on se, että puullakin on elinkaari.
        Ensimmäiset 25 vuotta, puu on paras hiilen sitoja, eli hiilinielu.
        Kasvun hidastuessa ja loppuessa, siitä tulee hiilivarasto.
        Lahotessaan siitä tulee päästölähde.
        Joten, hiukan mielikuvitusta mitä tapahtuu 100-200vuoden kuluttua, jos metsät museoidaan.
        Tarvitsemme suojelualueita, luonnonpuistoja, mutta myös talousmetsä toimii luonnon hyväksi.
        Eikä tule unohtaa sitäkään, että metsä on ollut ja on vieläkin hyvinvointimme perusta.
        Suosittelen asioiden kokonaisvaltaista ajattelua.
        Mustavalkoisuus ei palvele ketään.

        Eipä palvele ei. Totuus lienee moninainen.
        Tuota kaatamista ja rahantarvetta mietin vielä. Minusta kaatoihin tämä on yksityiselle ihmiselle perimmäinen syy. Hassua, että rahan tekeminen puulla on jotain tuomittavaa, mutta jos joku osakesalkustaan epäeettiset osakkeensa muuttaa rahaksi, niin kukaan ei pukahda. Ne osakkeet kiertävät edelleen epäeettisinä.
        Kun puita kaadetaan, se näkyy, jos näkyy. Jos osakkeita myydään, niin kukapa niistä tietää.
        Minusta vihreät eivät näe kaikissa asioissa metsää puilta.🌲
        Beng


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Nykyään hakkualueille jätetään kolopuita, myös lahoamaan puita ja tähteitä jää.
        Jatkuvan kasvatuksen metsänkäytöstä ei ole vielä tarpeeksi tutkimusta. Vaarana on, että ajan kanssa kuusi valtaa alaa.
        Asia, mitä ei näytetä yämmärrettävän on se, että puullakin on elinkaari.
        Ensimmäiset 25 vuotta, puu on paras hiilen sitoja, eli hiilinielu.
        Kasvun hidastuessa ja loppuessa, siitä tulee hiilivarasto.
        Lahotessaan siitä tulee päästölähde.
        Joten, hiukan mielikuvitusta mitä tapahtuu 100-200vuoden kuluttua, jos metsät museoidaan.
        Tarvitsemme suojelualueita, luonnonpuistoja, mutta myös talousmetsä toimii luonnon hyväksi.
        Eikä tule unohtaa sitäkään, että metsä on ollut ja on vieläkin hyvinvointimme perusta.
        Suosittelen asioiden kokonaisvaltaista ajattelua.
        Mustavalkoisuus ei palvele ketään.

        Kerrotko missä täällä eteläisessä suomessa asuvan voin mennä katsomaan avohakkuuaukiota johon on jätetty kolopuita?

        Kerron ja paljastan sinulle nyt merkillisen asian: Niitä kolo- ja kelopuita ei siellä metsässä ollut enää edes ennen näitä nykyajan hakkuita, niiden vihaaminen ja poistaminen on ollut muodissa jo niin kauan.
        Maisemissa ja metsissä jossa tykkäsin liikkua paljon joskus 1950-1960- luvuilla, eihän siellä ole enää yhtään ainutta keloa tai kolopuuta, ei yhtään ainutta koloon pesänsä tehneen linnun pesää, ei mitään sellaista... Lienetkö kirjoittelija ihan kaupunkilainen kolopuumetsänkuvittelijaomistaja?


    • Anonyymi

      Kangasperhonen lepäili seinällä. On kuulemma hyvin yleinen, en minä ole nähnyt. Kauniin vihreä.
      Terassin seinää kiipeilee kesäisin Koti-sisilisko. En tiedä onko aina, voi elää jopa 10 vuotiaaksi.

      • Anonyymi

        Harvoin näkee perhosen toukkia. Ne voivat olla monenvärisiä, erilaisia pötkylöitä.
        En ole nähnyt sisiliskoja vuosiin. Ne ovat miniminihirmuliskoja.
        Italiassa voi nähdä lilliputtikotigekkoja.
        Beng


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Harvoin näkee perhosen toukkia. Ne voivat olla monenvärisiä, erilaisia pötkylöitä.
        En ole nähnyt sisiliskoja vuosiin. Ne ovat miniminihirmuliskoja.
        Italiassa voi nähdä lilliputtikotigekkoja.
        Beng

        Lopettelen ketjun. Kiitän havainnoista. Pidetäön silmämme auki jatkossakin.
        Pallolla on muitakin kuin me.
        Beng
        Tahtoisin nähdä valaisevia yöpilviä vaikka niitä ei löhiluinnossa olekaan vaan n. 70 km:n korkeuksissa.
        Hyvää kesän jatkoa: vielä on kesää jäljellä....


    • Anonyymi

      Perhosia on paljon, suruvaipat ovat ympärillä hyörimässä kun vähänkään nokkansa (nenä) ulos kuljettaa, en muista moista perhoskesää. Joku käärmekin tontilla tienreunassa oli, melkein taas törmäsin, säikähdinkin, menin/tulin pois sitä enempää häiritsemättä.

      • Anonyymi
        UUSI

        Pakottava tarve palata
        Toissapäivänä lensi neitoperhonen, eilen pari sittuunaperhosta ja usea perunaperhonen sekä tänään keisarinviitta tai okin hopeatäplä.
        En muista nähneeni tässä minimaailmassani näin paljon perhosia aiemmin.
        Voisi laulaa:"Taas perhoset ilmassa leikkiä lyö..."
        Beng


    • Anonyymi
      UUSI

      Seurasin äsken varpusia, yksi pöllytti tomua kroppaansa, kuin olis kylpeny, miksi?, olisko kuuma tai jotain loisia.

      • Anonyymi
        UUSI

        Lintukirppuja, punkkeja voisi olla, kenties.
        Beng


      • Anonyymi
        UUSI

        Koko suven olen pitänyt isolla tasapohjaisella lautasella vettä linnuille ja oravillekin ruokintapaikan likellä, hyvin on tarvitsijaa riittänyt. Yleensä aivan pienimmät linnut menevät hanakammin myös päristelemään ja rypemään, kai se joku puhdistusoperaatio on, samoin jos hiekassa niin tekevät. Paljon ei helteen lämmittämä vesi saati hiekka kai viilennä mutta noinhan ne tekevät.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ja miksi suomalaiset jännittää?

      Taas nähtiin osoitus siitä tuolla Tokiossa kun meidän ukko jännitti kisansa pipariksi. Eihän muut jännitä mitään. He vaan roiski haulikolla naama peru
      Maailman menoa
      164
      2072
    2. Kesäloman loppuminen ahdistaa

      Töihin paluu huomenna ahdistaa ihan helkutisti vaikka olen etätöissä. Työskentelen insinöörinä ja työt on välillä todella vaikeita ja joutuu tekemään
      Ahdistus
      47
      2071
    3. Olipa hyvä sarja Sofian salaisuudet

      Sofian ulosanti niin miellyttävää kuunneltavaa, toista kuin Maran öö, öö, tota, tota, mmmm, mmmmm. Ja Stefun äitikin oli mukana miesystävänsä kanssa,
      Kotimaiset julkkisjuorut
      192
      1876
    4. En kaipaa enää "kaivattuani"

      Tai siis kaipaan, mutta en voisi kuvitellakaan enää meitä mihinkään suhteeseen. En toivo häneltä yhteydenottoja, enkä myöskään mielellään haluaisi en
      Ikävä
      109
      1695
    5. Sofia naureskelee Nikolle avoimesti

      Ilkeä akka https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/23a3e901-b255-4986-acc4-287acedfded6
      Kotimaiset julkkisjuorut
      96
      1461
    6. Kiitos Seiskalle Sofian nolaamisesta!

      Pitkän aikaa Seiska selkeästi mielisteli pellepariskuntaa. Ei pienintäkään juttua esimerkiksi pellepariskunnan vapun sekoilu- ja riitelybileistä Levi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      60
      1342
    7. Miksi Martina oli niin kamala Sofialle?

      Eron tullessa kuitenkin Martina oli kiitollinen, siunattu, onnellinen. Onhan tuo ihan tavanomaista että kaverin mieheen voi rakastua . Rakastuihan Mar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      93
      1282
    8. Analysoi teidän kohtaamisianne

      Mikä niissä vaikuttaa siltä että tunne on molemminpuolinen?
      Ikävä
      82
      1186
    9. Mara Taas kiitollinen

      Mä en kestä😂.. Mara Taas kiitollisena istuu rannalla, eikö se vois keksiä jo jotain muuta tekstiä. Monta kuvaa taas missä MINÄ, MINÄ. Ja taas mennään
      Kotimaiset julkkisjuorut
      72
      1176
    Aihe