Sen tahtoisin tietää, mutta epäilen, ettet kerro tuosta syystä, vaikka sinulla olisikin ollut tunteita kohtaani. Tunteeni sinuun eivät häviä, siitäkään huolimatta, ettei edes nähdä missään ja aikaakin on jo kulunut useita vuosia. Tästä ikävästä on tullut pysyvä olotila, välillä mietin, miten se vaikuttaa minuun. Saako jopa sairastumaan, kun sitä yrittää tukahduttaa, sillä muutakaan ei ole tehtävissä. Olet varmasti mennyt eteenpäin ja toivon, että olet onnellinen. N -> M
Olisiko meillä ollut mahdollisuus, ellen olisi varattu?
Anonyymi
13773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä olisi ollut.
Kyllä aika monen kanssa olisi ollut mahdollisuus, aina kun itse olen ollut sinkku. Enkä usko että sinunkaan ikäväsi kohde poikkeaisi tuosta.
Olisit eronnut ja katsonut. Vai oletko niitä jotka ei uskalla erota ennen kuin on uusi valmiina?
Olisin kyllä ottanut ratkaisevan askeleen, jos olisit ollut vapaa, mutta asioiden näin ollen, minut oli pakotettu jättämään aloite sinulle. Oli aika jolloin uskoin sinun sen tekevän, ja jättävän nykyisesi. Ymmärrän toki ettet sitä tehnyt, se olisi epäilemättä ollut hyppy tuntemattomaan ja aloittaminen alusta. Itse olen tuon meidän välisemme jälkeen ottanut suhteet kevyemmin, mikään ei enää näytä ehdottomalta saati ikuiselta. Se harmaakin voi olla ihan hyvää, siihen sinunkin varmaan kannattaa jo alkaa pyrkimään.
Ei minun tarvitse pyrkiä harmauteen, se on se normaali olotila. Hän herätti haaveilemaan, että muutakin voisi olla olemassa. Rohkeuteni ei vaan riittänyt hypätä siihen syvään tuntemattomaan veteen, olisi liikaa menetettävää, ellei se toimisikaan. Vähintään olisi pitänyt tietää hänen tunteistaan, mutta ellei edes sitä tietoa ole, on parempi kuunnella järkeä kuin tunteita. Ap.
Taisin kohdata itselleni ainutlaatuisen henkilön, sellainen ei noin vain näytä unohtuvan. Siltä varalta, että sattuisit olemaan hän tai ainakin jonkun hän, pyytäisin miettimään teemmekö vain toisemme onnettomiksi välttelemällä yhteydenpitoa ja salaamalla tunteemme, vaikka tarvitsisimme toisiamme. Tosin voihan se olla, ettei sinulla ole vastaavaa tarvetta pitää yhteyttä ja se harmaus riittää hyvin. Siinä tapauksessa hyvää loppuelämää. Ap.
En luovu sinusta
Ei oo muita
Tavataan koska vaan
Meen huomenna mansikkaan
Tee mitä tykkäät. Minä en ole onneton omassa suhteessa ainakaan. Muuta tarvetta ei ole
Kyllä on etovaa käytöstä varatulta!
Aina on mahdollisuus, jos rakastaa. Minun kohdallani oikeastaan tuntuu, että se on vääjäämätöntä.
Päästä irti ja mene eteenpäin. Miksi kiduttaa itseään, jos ei saa vastakaikua toiselta. Omat haavekuvat eivät aina vastaa todellisuutta. Valitettavasti.
Anna ihmisten purkaa tunteitaan, se helpottaa kummasti. Äläkä jatkuvasti ole polkemassa toisten tunteita maanrakoon. Ja sivusta.
Täysin sivusta, olisin ehkä antanut mahdollisuuden, jos olisin ollut vapaa, mutta lopulta hän pelasi, joten katsoin parhaimmaksi jättää mahdollisuudet sikseen, sinänsä sääli tietysti, mutta kuka kaipaa lisää sotkua enää entisen päälle, mielestäni ei kukaan, tai minä en ainakaan, ja loukkaukseen on helppo lopettaa asian ajattelukaan, tehtyähän ei tekemättömäksi saa miltään osin, ja tästäkään tilanteesta jossa ollaan ei ole muuta tietä kuin eteenpäin, ehkä ajatuksissa vielä on, pitkäänkin, mutta aikanaan varmaan haihtuu vaikka muisto ei haihtuisikaan.