pankkiasiakkaille IT-apua

Ei pääse nettiin lataamaan sovelluksia?
Siis ei kelpaa mihinkään?

Anonyymi kirjoitti:

Ei pääse nettiin lataamaan sovelluksia?
Siis ei kelpaa mihinkään?

BlueStacks 5 ei minulla toiminut, mutta nelosversiolla hain GooglePlayn mobiilipankin Suomi-version, jolla sitten kävin tutkimassa saldojani.

Anonyymi kirjoitti:

BlueStacks 5 ei minulla toiminut, mutta nelosversiolla hain GooglePlayn mobiilipankin Suomi-version, jolla sitten kävin tutkimassa saldojani.

Tai en osannut käyttää.
Android-tabletillakin aluksi näytti mainosruutuja ("enkös olekin siisti").
Piti monta ruudullista vierittää oikealle, jotta pääsi mobiilipankkiin.

Guruilua taitaa valitettavasti tarvita BIOS-asetusten rukkaamiseen?
Jotta saisi pc:ssä hitautta pois.

Palkat 1970 luvulla olivat puolet nykyisistä. Korkotaso oli sitä luokkaa, että oli kunnon marginaalit ja palvelut oli surkeat. Palvelu ei tarkoita hymyilevää kassaneitiä vaan asiaoiden hoitamista. 1970-luvulla moni pelasi vielä säästötilillä. Jos ei ehtinyt perjantaina pankkiin, oltiin viikonloppu ilman rahaa.

Kun pankkisutomaatit 1980-luvun alussa tuli, oli se kuin ihme. Tosin liikepankkien automaatit olivat sunnuntaisin ja öisin kiinni.

Itse vaihdoin 10 vuotta sitten Nordeasta S-pankkiin, kun kuukausimaksu nousi 3,50 eurosta 4,50 euroon. Olen nyt säästänyt 540 € palvelumaksuissa.

Vuosina 1985-2005 (lähinnä 1990-luvulla) pankkien henkilöstö puolittui, joten puheesi tuhatkertaisesta on puppua. Samaan aikaan reaalipalkat nousivat 50 %. Minä olin 1985 pankissa kesätöissä ja bruttopalkka oli inflaatiokorjattuna 1050 €/kk.

Nordeankin 4,50 euron kulut ovat vain 1 % toimeentulotuen perusosasta tai alle 0,2 % keskipalkasta. Ajatus, että valtion tulisi puuttua asiaan on absurdi. On kumma, kun ihmiset eivät ymmärrä pankkipalveluita palveluksi, joka helpottaa heidän elämäänsä vaan valittavat, että on epäoikeudenmukaista. Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?

En sano, ettei yksilön kannattaisi etsiä edullisinta vaihtoehtoa. Itsekin olen vaihtanut S-pankiin, mutta ajatus, että valtion tulisi jotenkin puuttua asiaan on järjetön. Yleensä, kun valtio puuttuu asiaan, sillä on ei-haluttuja sivuvaikutuksia, joka sitten lisää vaatimuksia valionpuuttumisesta niihin.

okaro kirjoitti:

Nordeankin 4,50 euron kulut ovat vain 1 % toimeentulotuen perusosasta tai alle 0,2 % keskipalkasta. Ajatus, että valtion tulisi puuttua asiaan on absurdi. On kumma, kun ihmiset eivät ymmärrä pankkipalveluita palveluksi, joka helpottaa heidän elämäänsä vaan valittavat, että on epäoikeudenmukaista. Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?

En sano, ettei yksilön kannattaisi etsiä edullisinta vaihtoehtoa. Itsekin olen vaihtanut S-pankiin, mutta ajatus, että valtion tulisi jotenkin puuttua asiaan on järjetön. Yleensä, kun valtio puuttuu asiaan, sillä on ei-haluttuja sivuvaikutuksia, joka sitten lisää vaatimuksia valionpuuttumisesta niihin.

Lue lisää

" Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?"

Kuinka pankit maksoivat maksuttomat palvelunsa 1970-l.? Omista tuloistaan, minkä ne saivat lainaamalla asiakkaidensa pankille lainaamia rahoja eteenpäin toisille pankin asiakkaille korkoa vastaan.

Nykykäytäntö on, ettei pankki maksa minkäänlaista korkoa niille rahoille jotka asiakas on pankille lainannut ja joita hän pitää pankin käyttelytilillään.

Pankki on tässä ylivoimainen vastustaja yksityiselle kansalaiselle. Voiko yksityinen kansalainen yhtäkkiä päättää ja julistaa että nytpä tämä pankilta ottamani laina onkin koroton? No ei voi. Pankki sen sijaan VOI päättää että nytpä emme maksakaan tälle tilille yhtään korkoa...

Entä kuinka olisi kilpailu pankkien välillä? Olisiko mainoslause "Emme ryöstä rahojanne käyttelytililtä kuten ne nuo toiset pankit tekevät, ja maksamme jopa niille rahoille korkoa", jotain?

okaro kirjoitti:

Nordeankin 4,50 euron kulut ovat vain 1 % toimeentulotuen perusosasta tai alle 0,2 % keskipalkasta. Ajatus, että valtion tulisi puuttua asiaan on absurdi. On kumma, kun ihmiset eivät ymmärrä pankkipalveluita palveluksi, joka helpottaa heidän elämäänsä vaan valittavat, että on epäoikeudenmukaista. Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?

En sano, ettei yksilön kannattaisi etsiä edullisinta vaihtoehtoa. Itsekin olen vaihtanut S-pankiin, mutta ajatus, että valtion tulisi jotenkin puuttua asiaan on järjetön. Yleensä, kun valtio puuttuu asiaan, sillä on ei-haluttuja sivuvaikutuksia, joka sitten lisää vaatimuksia valionpuuttumisesta niihin.

Lue lisää

okaron mielestä siis saa ryöstää, kun vaan ryöstää vähän.

Mitäs okaro sanoisi, jos vastaan tulisi rosvo, joka pyssyllä osoittaen pyytäisi häneltä 0,2% hänen keskipalkastaan esim. n. vuoden ajalta?

Kyseessähän olisi vain palvelumaksu, koska sen vastikkeeksi okaro saisi säilyttää henkensä n. vuoden ajan. Sen jälkeen rosvo saapuisi kenties ryöstämään uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

okaron mielestä siis saa ryöstää, kun vaan ryöstää vähän.

Mitäs okaro sanoisi, jos vastaan tulisi rosvo, joka pyssyllä osoittaen pyytäisi häneltä 0,2% hänen keskipalkastaan esim. n. vuoden ajalta?

Kyseessähän olisi vain palvelumaksu, koska sen vastikkeeksi okaro saisi säilyttää henkensä n. vuoden ajan. Sen jälkeen rosvo saapuisi kenties ryöstämään uudelleen.

Lue lisää

Kyse ei ole ryöstöstä, koska se perustu sopimukseen. Pankki tarjoaa sinulle palvelua ja tästä maksat. On turha yrittää selittää, että ilman ei pärjää. Ilman ruokaa ja asuntoakaan ei pärjää ja niistäkin pitää maksaa. noista maksaa yleensä ainakin 100 kertaa pankkipalveluita enemmän.

Pankkipalveluina voit maksaa ostoksia kortilla, maksaa laskuja netissä ja tehdä erilaisia nettiostoksia.

Jotkut valittaa jostain lupauksista, joita annettiin 50 vuotta sitten, kun palkat laitettiin tulemaan pankkiin. Niitä saaneet eivät enää ole työelämässä ja maailma muuttuu. On väärin panna velalliset maksamaan muiden pankkipalvelut.

Ja kuten sanoin voit minun tapaan vaihtaa S-pankkiin. Jos et ole asiakasomistaja se maksaa satasen, joskin sen voi kerrytää viiden vuoden aikana. Tällaisissa tilanteissa on kahdenlaisia ihmisiä: toimijia ja valittajia. Toimija etsii itselleen edullisimman tai muuten sopivimman vaihtoehdon. Valittaja ei tee itse mitään vaan valittaa ja vaatii valtiota apuun.

Sano nyt yksikin syy miksi sinulla pitäisi olla oikeus saada pankkipalvelut ilmaiseksi? Mitkä muut palvelut pitäisi olla ilmaisia?

Anonyymi kirjoitti:

" Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?"

Kuinka pankit maksoivat maksuttomat palvelunsa 1970-l.? Omista tuloistaan, minkä ne saivat lainaamalla asiakkaidensa pankille lainaamia rahoja eteenpäin toisille pankin asiakkaille korkoa vastaan.

Nykykäytäntö on, ettei pankki maksa minkäänlaista korkoa niille rahoille jotka asiakas on pankille lainannut ja joita hän pitää pankin käyttelytilillään.

Pankki on tässä ylivoimainen vastustaja yksityiselle kansalaiselle. Voiko yksityinen kansalainen yhtäkkiä päättää ja julistaa että nytpä tämä pankilta ottamani laina onkin koroton? No ei voi. Pankki sen sijaan VOI päättää että nytpä emme maksakaan tälle tilille yhtään korkoa...

Entä kuinka olisi kilpailu pankkien välillä? Olisiko mainoslause "Emme ryöstä rahojanne käyttelytililtä kuten ne nuo toiset pankit tekevät, ja maksamme jopa niille rahoille korkoa", jotain?

Lue lisää

Ensinnäkin 1970-luvun maailma oli täysin erilainen. Rahat pantiin pankkiin kasvamaan korkoa ja nostettiin kassalta, jos haluttiin käyttää. Nyt rahat pitää tallettaa pankkiin, jos haluaa käyttää. En ole puoleentoista vuoteen käyttänyt käteistä. Siksi pankin tuli houkutella ihmisiä panemaan rahat pankkiin. Toki kova inflaatio osaltaan vaikutti asiaan. 1970-luvulla korot olivat kovia ja niin oli korkomarginaalikin. Siitä sai rahaa koko toiminnan pyörittämiseen. Varsinaista palvelua oli vähän, lähinnä maksujenvälitys.

Nykyään ei saa korkoa, koska korkotaso ja inflaatio on alhainen. Keskimääräinen inflaatio 1970-luvulla oli 11 %. Hinnat lähes kolminkertaistuivat ko. vuosikymmenellä. 2010-luvulla keskimääräinen inflaatio oli n. 1,2 % ja hinnat nousivat alle 20 %. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa säästötilille sai jotain 4,75 %, kun inflaatio oli 7-12 %. Se suuri korko oli vain nimellinen. Kyllä minä lapsenakin tiesin, että inflaatio söi säästöjä. Koko peruste pitää rahoja pankissa on muuttunut. Se on palvelut. Raha harvoin enää muuttuu seteleiksi. Se siirtyy tililtä tilille.

Korkoja säätelee sopimus. Jos ei miellytä voit ottaa rahat pois ja sijoittaa paremmin.

Tässä on peruskorko vuosikymmenittäin:

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/historiallisia-aikasarjoja/inflaatio-ja-korot/peruskorko/

Nyt se on negatiivinen. Jos käteisestä luovuttaisiin kokonaan niin pankit voisivat panna tilienkin korot negatiivisiksi.

okaro kirjoitti:

Kyse ei ole ryöstöstä, koska se perustu sopimukseen. Pankki tarjoaa sinulle palvelua ja tästä maksat. On turha yrittää selittää, että ilman ei pärjää. Ilman ruokaa ja asuntoakaan ei pärjää ja niistäkin pitää maksaa. noista maksaa yleensä ainakin 100 kertaa pankkipalveluita enemmän.

Pankkipalveluina voit maksaa ostoksia kortilla, maksaa laskuja netissä ja tehdä erilaisia nettiostoksia.

Jotkut valittaa jostain lupauksista, joita annettiin 50 vuotta sitten, kun palkat laitettiin tulemaan pankkiin. Niitä saaneet eivät enää ole työelämässä ja maailma muuttuu. On väärin panna velalliset maksamaan muiden pankkipalvelut.

Ja kuten sanoin voit minun tapaan vaihtaa S-pankkiin. Jos et ole asiakasomistaja se maksaa satasen, joskin sen voi kerrytää viiden vuoden aikana. Tällaisissa tilanteissa on kahdenlaisia ihmisiä: toimijia ja valittajia. Toimija etsii itselleen edullisimman tai muuten sopivimman vaihtoehdon. Valittaja ei tee itse mitään vaan valittaa ja vaatii valtiota apuun.

Sano nyt yksikin syy miksi sinulla pitäisi olla oikeus saada pankkipalvelut ilmaiseksi? Mitkä muut palvelut pitäisi olla ilmaisia?

Lue lisää

En ole koskaan Nordean kanssa sopinut että saavat periä tilinhoitomaksua.
Olen vain sietänyt että tienaavat nollakorkoisen tilini rahoilla.

Anonyymi kirjoitti:

" Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?"

Kuinka pankit maksoivat maksuttomat palvelunsa 1970-l.? Omista tuloistaan, minkä ne saivat lainaamalla asiakkaidensa pankille lainaamia rahoja eteenpäin toisille pankin asiakkaille korkoa vastaan.

Nykykäytäntö on, ettei pankki maksa minkäänlaista korkoa niille rahoille jotka asiakas on pankille lainannut ja joita hän pitää pankin käyttelytilillään.

Pankki on tässä ylivoimainen vastustaja yksityiselle kansalaiselle. Voiko yksityinen kansalainen yhtäkkiä päättää ja julistaa että nytpä tämä pankilta ottamani laina onkin koroton? No ei voi. Pankki sen sijaan VOI päättää että nytpä emme maksakaan tälle tilille yhtään korkoa...

Entä kuinka olisi kilpailu pankkien välillä? Olisiko mainoslause "Emme ryöstä rahojanne käyttelytililtä kuten ne nuo toiset pankit tekevät, ja maksamme jopa niille rahoille korkoa", jotain?

Lue lisää

"minkä ne saivat lainaamalla asiakkaidensa pankille lainaamia rahoja eteenpäin toisille pankin asiakkaille korkoa vastaan."
Ei pidä suureltaosin paikkaansa. Pankit luovat tyhjästä sen rahan mitä lainaavat.

Anonyymi kirjoitti:

En ole koskaan Nordean kanssa sopinut että saavat periä tilinhoitomaksua.
Olen vain sietänyt että tienaavat nollakorkoisen tilini rahoilla.

Kyllä ne ovat sinulle muutoksista tiedottaneet ja, koska ei ole lopettanut tiliäsi, olet muutokseen suostunut. Nuo palvelumaksut tulivat n. 30 vuotta sitten, joten on outoa valittaa niistä vielä.

Oletko hoitanut pankkiasioita kultaisella 1970-luvulla? Minä olen ja se on paljon sujuvampaa nyt. Toki voin sanoa, ettei automaatio aina helpottanut. Kun maksukuorista siirryttiin maksuautomaatteihin 1990-luvulla, niin se hankaloitti asiakkaan toimia, mutta nyt, kun laskut tulee verkkopankkiin, on homma tosi kätevää.

Pankeilla kuulemma maan paras sijoitusasiantuntemus.
Paljnkohan tienaavat sijoittamalla asiakkaiden nollakorolla tallettamia rahoja?

Vertailukohdan saadakseni ostin tabletin.
Bluestacksin vitosen (nopeaksi kehuttu) tavoin tervehti tyhjällä kehuruudulla.

Onneksi älysin vierittää oikealle monta ruudullista ja sieltä löytyi pankin kirjautuminen.
Voisi siis kuitenkin BlueStacks 5 toimia?

Anonyymi kirjoitti:

Vertailukohdan saadakseni ostin tabletin.
Bluestacksin vitosen (nopeaksi kehuttu) tavoin tervehti tyhjällä kehuruudulla.

Onneksi älysin vierittää oikealle monta ruudullista ja sieltä löytyi pankin kirjautuminen.
Voisi siis kuitenkin BlueStacks 5 toimia?

Lue lisää

> Voisi siis kuitenkin BlueStacks 5 toimia?

Kyllä toimi ja paljon nopeammin kuin nelosversio.