pankkiasiakkaille IT-apua

Anonyymi

Neljällä asiakasryhmällä Nordealla ilmainen tilinpito muuttuu 1.9.2021 maksulliseksi jollei kerran kuukaudessa käytä mobiilipankkia.

Nyt tietotekniikkaosaajat apuun !

Kokeilkaa ja hyvin dokumentoikaa Android-emulaattorin asentaminen pc:lle niin että voi välillä käyttää mobiilipankkia.

23

156

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Millä android-emulaattorilla pääsee nettiin? Tähän asti tuo on ollut se suurin puute...

      • Anonyymi

        Ei pääse nettiin lataamaan sovelluksia?
        Siis ei kelpaa mihinkään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pääse nettiin lataamaan sovelluksia?
        Siis ei kelpaa mihinkään?

        BlueStacks 5 ei minulla toiminut, mutta nelosversiolla hain GooglePlayn mobiilipankin Suomi-version, jolla sitten kävin tutkimassa saldojani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        BlueStacks 5 ei minulla toiminut, mutta nelosversiolla hain GooglePlayn mobiilipankin Suomi-version, jolla sitten kävin tutkimassa saldojani.

        Tai en osannut käyttää.
        Android-tabletillakin aluksi näytti mainosruutuja ("enkös olekin siisti").
        Piti monta ruudullista vierittää oikealle, jotta pääsi mobiilipankkiin.

        Guruilua taitaa valitettavasti tarvita BIOS-asetusten rukkaamiseen?
        Jotta saisi pc:ssä hitautta pois.


    • Anonyymi

      Kannattaisipa melkeinpä alkaa pitämäään rahojaan sukanvarressa. Tavalliselle käyttelytilille rahoille ai makseta edes korkoa, päinvastoin, pankit ryövää kaikenmoisin keksityin perustein.

      Pankkien ahnehtiminen on jo sitä luokkaa että valtion pitäisi puuttua siihen vaikka lainsäädännöllä.

      Nykyajan pankkiryöstöä on se mitä pankit tekee asiakkailleen.

      Se on kumma. Ajatelkaapa, 1970-l. pankeilla oli konttoreita joka niemessä ja notkossa ja henkilökuntaa (ja luonnollisesti palkkakuluja) ainakin tuhat kertaa nykyistä enemmän.

      • Palkat 1970 luvulla olivat puolet nykyisistä. Korkotaso oli sitä luokkaa, että oli kunnon marginaalit ja palvelut oli surkeat. Palvelu ei tarkoita hymyilevää kassaneitiä vaan asiaoiden hoitamista. 1970-luvulla moni pelasi vielä säästötilillä. Jos ei ehtinyt perjantaina pankkiin, oltiin viikonloppu ilman rahaa.

        Kun pankkisutomaatit 1980-luvun alussa tuli, oli se kuin ihme. Tosin liikepankkien automaatit olivat sunnuntaisin ja öisin kiinni.

        Itse vaihdoin 10 vuotta sitten Nordeasta S-pankkiin, kun kuukausimaksu nousi 3,50 eurosta 4,50 euroon. Olen nyt säästänyt 540 € palvelumaksuissa.

        Vuosina 1985-2005 (lähinnä 1990-luvulla) pankkien henkilöstö puolittui, joten puheesi tuhatkertaisesta on puppua. Samaan aikaan reaalipalkat nousivat 50 %. Minä olin 1985 pankissa kesätöissä ja bruttopalkka oli inflaatiokorjattuna 1050 €/kk.


      • Nordeankin 4,50 euron kulut ovat vain 1 % toimeentulotuen perusosasta tai alle 0,2 % keskipalkasta. Ajatus, että valtion tulisi puuttua asiaan on absurdi. On kumma, kun ihmiset eivät ymmärrä pankkipalveluita palveluksi, joka helpottaa heidän elämäänsä vaan valittavat, että on epäoikeudenmukaista. Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?

        En sano, ettei yksilön kannattaisi etsiä edullisinta vaihtoehtoa. Itsekin olen vaihtanut S-pankiin, mutta ajatus, että valtion tulisi jotenkin puuttua asiaan on järjetön. Yleensä, kun valtio puuttuu asiaan, sillä on ei-haluttuja sivuvaikutuksia, joka sitten lisää vaatimuksia valionpuuttumisesta niihin.


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Nordeankin 4,50 euron kulut ovat vain 1 % toimeentulotuen perusosasta tai alle 0,2 % keskipalkasta. Ajatus, että valtion tulisi puuttua asiaan on absurdi. On kumma, kun ihmiset eivät ymmärrä pankkipalveluita palveluksi, joka helpottaa heidän elämäänsä vaan valittavat, että on epäoikeudenmukaista. Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?

        En sano, ettei yksilön kannattaisi etsiä edullisinta vaihtoehtoa. Itsekin olen vaihtanut S-pankiin, mutta ajatus, että valtion tulisi jotenkin puuttua asiaan on järjetön. Yleensä, kun valtio puuttuu asiaan, sillä on ei-haluttuja sivuvaikutuksia, joka sitten lisää vaatimuksia valionpuuttumisesta niihin.

        " Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?"

        Kuinka pankit maksoivat maksuttomat palvelunsa 1970-l.? Omista tuloistaan, minkä ne saivat lainaamalla asiakkaidensa pankille lainaamia rahoja eteenpäin toisille pankin asiakkaille korkoa vastaan.

        Nykykäytäntö on, ettei pankki maksa minkäänlaista korkoa niille rahoille jotka asiakas on pankille lainannut ja joita hän pitää pankin käyttelytilillään.

        Pankki on tässä ylivoimainen vastustaja yksityiselle kansalaiselle. Voiko yksityinen kansalainen yhtäkkiä päättää ja julistaa että nytpä tämä pankilta ottamani laina onkin koroton? No ei voi. Pankki sen sijaan VOI päättää että nytpä emme maksakaan tälle tilille yhtään korkoa...

        Entä kuinka olisi kilpailu pankkien välillä? Olisiko mainoslause "Emme ryöstä rahojanne käyttelytililtä kuten ne nuo toiset pankit tekevät, ja maksamme jopa niille rahoille korkoa", jotain?


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Nordeankin 4,50 euron kulut ovat vain 1 % toimeentulotuen perusosasta tai alle 0,2 % keskipalkasta. Ajatus, että valtion tulisi puuttua asiaan on absurdi. On kumma, kun ihmiset eivät ymmärrä pankkipalveluita palveluksi, joka helpottaa heidän elämäänsä vaan valittavat, että on epäoikeudenmukaista. Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?

        En sano, ettei yksilön kannattaisi etsiä edullisinta vaihtoehtoa. Itsekin olen vaihtanut S-pankiin, mutta ajatus, että valtion tulisi jotenkin puuttua asiaan on järjetön. Yleensä, kun valtio puuttuu asiaan, sillä on ei-haluttuja sivuvaikutuksia, joka sitten lisää vaatimuksia valionpuuttumisesta niihin.

        okaron mielestä siis saa ryöstää, kun vaan ryöstää vähän.

        Mitäs okaro sanoisi, jos vastaan tulisi rosvo, joka pyssyllä osoittaen pyytäisi häneltä 0,2% hänen keskipalkastaan esim. n. vuoden ajalta?

        Kyseessähän olisi vain palvelumaksu, koska sen vastikkeeksi okaro saisi säilyttää henkensä n. vuoden ajan. Sen jälkeen rosvo saapuisi kenties ryöstämään uudelleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        okaron mielestä siis saa ryöstää, kun vaan ryöstää vähän.

        Mitäs okaro sanoisi, jos vastaan tulisi rosvo, joka pyssyllä osoittaen pyytäisi häneltä 0,2% hänen keskipalkastaan esim. n. vuoden ajalta?

        Kyseessähän olisi vain palvelumaksu, koska sen vastikkeeksi okaro saisi säilyttää henkensä n. vuoden ajan. Sen jälkeen rosvo saapuisi kenties ryöstämään uudelleen.

        Kyse ei ole ryöstöstä, koska se perustu sopimukseen. Pankki tarjoaa sinulle palvelua ja tästä maksat. On turha yrittää selittää, että ilman ei pärjää. Ilman ruokaa ja asuntoakaan ei pärjää ja niistäkin pitää maksaa. noista maksaa yleensä ainakin 100 kertaa pankkipalveluita enemmän.

        Pankkipalveluina voit maksaa ostoksia kortilla, maksaa laskuja netissä ja tehdä erilaisia nettiostoksia.

        Jotkut valittaa jostain lupauksista, joita annettiin 50 vuotta sitten, kun palkat laitettiin tulemaan pankkiin. Niitä saaneet eivät enää ole työelämässä ja maailma muuttuu. On väärin panna velalliset maksamaan muiden pankkipalvelut.

        Ja kuten sanoin voit minun tapaan vaihtaa S-pankkiin. Jos et ole asiakasomistaja se maksaa satasen, joskin sen voi kerrytää viiden vuoden aikana. Tällaisissa tilanteissa on kahdenlaisia ihmisiä: toimijia ja valittajia. Toimija etsii itselleen edullisimman tai muuten sopivimman vaihtoehdon. Valittaja ei tee itse mitään vaan valittaa ja vaatii valtiota apuun.

        Sano nyt yksikin syy miksi sinulla pitäisi olla oikeus saada pankkipalvelut ilmaiseksi? Mitkä muut palvelut pitäisi olla ilmaisia?


      • Anonyymi kirjoitti:

        " Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?"

        Kuinka pankit maksoivat maksuttomat palvelunsa 1970-l.? Omista tuloistaan, minkä ne saivat lainaamalla asiakkaidensa pankille lainaamia rahoja eteenpäin toisille pankin asiakkaille korkoa vastaan.

        Nykykäytäntö on, ettei pankki maksa minkäänlaista korkoa niille rahoille jotka asiakas on pankille lainannut ja joita hän pitää pankin käyttelytilillään.

        Pankki on tässä ylivoimainen vastustaja yksityiselle kansalaiselle. Voiko yksityinen kansalainen yhtäkkiä päättää ja julistaa että nytpä tämä pankilta ottamani laina onkin koroton? No ei voi. Pankki sen sijaan VOI päättää että nytpä emme maksakaan tälle tilille yhtään korkoa...

        Entä kuinka olisi kilpailu pankkien välillä? Olisiko mainoslause "Emme ryöstä rahojanne käyttelytililtä kuten ne nuo toiset pankit tekevät, ja maksamme jopa niille rahoille korkoa", jotain?

        Ensinnäkin 1970-luvun maailma oli täysin erilainen. Rahat pantiin pankkiin kasvamaan korkoa ja nostettiin kassalta, jos haluttiin käyttää. Nyt rahat pitää tallettaa pankkiin, jos haluaa käyttää. En ole puoleentoista vuoteen käyttänyt käteistä. Siksi pankin tuli houkutella ihmisiä panemaan rahat pankkiin. Toki kova inflaatio osaltaan vaikutti asiaan. 1970-luvulla korot olivat kovia ja niin oli korkomarginaalikin. Siitä sai rahaa koko toiminnan pyörittämiseen. Varsinaista palvelua oli vähän, lähinnä maksujenvälitys.

        Nykyään ei saa korkoa, koska korkotaso ja inflaatio on alhainen. Keskimääräinen inflaatio 1970-luvulla oli 11 %. Hinnat lähes kolminkertaistuivat ko. vuosikymmenellä. 2010-luvulla keskimääräinen inflaatio oli n. 1,2 % ja hinnat nousivat alle 20 %. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa säästötilille sai jotain 4,75 %, kun inflaatio oli 7-12 %. Se suuri korko oli vain nimellinen. Kyllä minä lapsenakin tiesin, että inflaatio söi säästöjä. Koko peruste pitää rahoja pankissa on muuttunut. Se on palvelut. Raha harvoin enää muuttuu seteleiksi. Se siirtyy tililtä tilille.

        Korkoja säätelee sopimus. Jos ei miellytä voit ottaa rahat pois ja sijoittaa paremmin.

        Tässä on peruskorko vuosikymmenittäin:

        https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/historiallisia-aikasarjoja/inflaatio-ja-korot/peruskorko/

        Nyt se on negatiivinen. Jos käteisestä luovuttaisiin kokonaan niin pankit voisivat panna tilienkin korot negatiivisiksi.


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Kyse ei ole ryöstöstä, koska se perustu sopimukseen. Pankki tarjoaa sinulle palvelua ja tästä maksat. On turha yrittää selittää, että ilman ei pärjää. Ilman ruokaa ja asuntoakaan ei pärjää ja niistäkin pitää maksaa. noista maksaa yleensä ainakin 100 kertaa pankkipalveluita enemmän.

        Pankkipalveluina voit maksaa ostoksia kortilla, maksaa laskuja netissä ja tehdä erilaisia nettiostoksia.

        Jotkut valittaa jostain lupauksista, joita annettiin 50 vuotta sitten, kun palkat laitettiin tulemaan pankkiin. Niitä saaneet eivät enää ole työelämässä ja maailma muuttuu. On väärin panna velalliset maksamaan muiden pankkipalvelut.

        Ja kuten sanoin voit minun tapaan vaihtaa S-pankkiin. Jos et ole asiakasomistaja se maksaa satasen, joskin sen voi kerrytää viiden vuoden aikana. Tällaisissa tilanteissa on kahdenlaisia ihmisiä: toimijia ja valittajia. Toimija etsii itselleen edullisimman tai muuten sopivimman vaihtoehdon. Valittaja ei tee itse mitään vaan valittaa ja vaatii valtiota apuun.

        Sano nyt yksikin syy miksi sinulla pitäisi olla oikeus saada pankkipalvelut ilmaiseksi? Mitkä muut palvelut pitäisi olla ilmaisia?

        En ole koskaan Nordean kanssa sopinut että saavat periä tilinhoitomaksua.
        Olen vain sietänyt että tienaavat nollakorkoisen tilini rahoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Kenen heidän mielestään tulisi maksaa ko. palvelut?"

        Kuinka pankit maksoivat maksuttomat palvelunsa 1970-l.? Omista tuloistaan, minkä ne saivat lainaamalla asiakkaidensa pankille lainaamia rahoja eteenpäin toisille pankin asiakkaille korkoa vastaan.

        Nykykäytäntö on, ettei pankki maksa minkäänlaista korkoa niille rahoille jotka asiakas on pankille lainannut ja joita hän pitää pankin käyttelytilillään.

        Pankki on tässä ylivoimainen vastustaja yksityiselle kansalaiselle. Voiko yksityinen kansalainen yhtäkkiä päättää ja julistaa että nytpä tämä pankilta ottamani laina onkin koroton? No ei voi. Pankki sen sijaan VOI päättää että nytpä emme maksakaan tälle tilille yhtään korkoa...

        Entä kuinka olisi kilpailu pankkien välillä? Olisiko mainoslause "Emme ryöstä rahojanne käyttelytililtä kuten ne nuo toiset pankit tekevät, ja maksamme jopa niille rahoille korkoa", jotain?

        "minkä ne saivat lainaamalla asiakkaidensa pankille lainaamia rahoja eteenpäin toisille pankin asiakkaille korkoa vastaan."
        Ei pidä suureltaosin paikkaansa. Pankit luovat tyhjästä sen rahan mitä lainaavat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole koskaan Nordean kanssa sopinut että saavat periä tilinhoitomaksua.
        Olen vain sietänyt että tienaavat nollakorkoisen tilini rahoilla.

        Kyllä ne ovat sinulle muutoksista tiedottaneet ja, koska ei ole lopettanut tiliäsi, olet muutokseen suostunut. Nuo palvelumaksut tulivat n. 30 vuotta sitten, joten on outoa valittaa niistä vielä.


    • Anonyymi

      BlueStacksin nelosversiolla hain netistä mobiilipankin ja tutkailin tilejäni.

      Vitosversio näytti vain tyhjää.
      Hidasta oli tehokkaalla äänityöasemaläppärillä.

    • Anonyymi

      Vitosversiosta poistettu pelien nopeuttamiseksi osa koodista?

    • Anonyymi

      Pankit on rosvoja. Eivät tee mitään, vaan antaa asikkaan hoitaa kaikki ja sitten vielä perivät siitä maksun.
      Oletteko huomanneet, että monet ostaa kultaa ja varautuvat siten rahatalouden ennustettuun romahtamiseen.

      • Oletko hoitanut pankkiasioita kultaisella 1970-luvulla? Minä olen ja se on paljon sujuvampaa nyt. Toki voin sanoa, ettei automaatio aina helpottanut. Kun maksukuorista siirryttiin maksuautomaatteihin 1990-luvulla, niin se hankaloitti asiakkaan toimia, mutta nyt, kun laskut tulee verkkopankkiin, on homma tosi kätevää.


      • Anonyymi

        Pankeilla kuulemma maan paras sijoitusasiantuntemus.
        Paljnkohan tienaavat sijoittamalla asiakkaiden nollakorolla tallettamia rahoja?


    • Anonyymi

      Sunnuntaina sain Nordean mobiilipankin toimimaan mutta hyvin hitaasti.
      Äsken kävin mobiilipankissa samalla pc:llä

      Kahdella vähätehoisemmalla koneella asennukset jumittuivat lopussa.
      Eri kokemusten yhteenvetona allaoleva:
      _ _ _

      Hardware virtualization olisi kaivattu mutta oli "off" ... jätin bios-asetukset rauhaan

      (Avast vianmäärityksestä edes Avastin virtualisointi pois: valikko yläoikealla ... asetukset ... vianmääritys ... pois "salli laitevusteinen virtualisointi"
      tämä suluissa koska en tehnyt tätä sunnuntaina )

      W10 Settings ("hammaspyörä") hakuun "View processor info" näyttää "32-bit operating system" ...yllätys kun kone kallis HP EliteBook. Yllätys että muistia käytettävissä 4 gigasta vain 3,24 GB

      BlueStacks 4:n 32-bit download (sunnuntaina 64-bit)

      nettiselain suljettu tehoa syömästä

      imuroitu exe (runsas megatavu) ajetaan,

      "Install now" käynnistää 524 MB latauksen

      asennus aikaavievä

      varoitus muistin vähäisyydestä (jossain välissä myös virustorjunnasta)

      Google Play Store (oltava google-tili) ... sign in kuten gmailiin ... haku "nordea mobiilipankki suomi"

      "nordea mobiilipankki suomi" ... "Install"

      • Anonyymi

        Vertailukohdan saadakseni ostin tabletin.
        Bluestacksin vitosen (nopeaksi kehuttu) tavoin tervehti tyhjällä kehuruudulla.

        Onneksi älysin vierittää oikealle monta ruudullista ja sieltä löytyi pankin kirjautuminen.
        Voisi siis kuitenkin BlueStacks 5 toimia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vertailukohdan saadakseni ostin tabletin.
        Bluestacksin vitosen (nopeaksi kehuttu) tavoin tervehti tyhjällä kehuruudulla.

        Onneksi älysin vierittää oikealle monta ruudullista ja sieltä löytyi pankin kirjautuminen.
        Voisi siis kuitenkin BlueStacks 5 toimia?

        > Voisi siis kuitenkin BlueStacks 5 toimia?

        Kyllä toimi ja paljon nopeammin kuin nelosversio.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ja miksi suomalaiset jännittää?

      Taas nähtiin osoitus siitä tuolla Tokiossa kun meidän ukko jännitti kisansa pipariksi. Eihän muut jännitä mitään. He vaan roiski haulikolla naama peru
      Maailman menoa
      157
      2020
    2. Kesäloman loppuminen ahdistaa

      Töihin paluu huomenna ahdistaa ihan helkutisti vaikka olen etätöissä. Työskentelen insinöörinä ja työt on välillä todella vaikeita ja joutuu tekemään
      Ahdistus
      42
      1927
    3. Olipa hyvä sarja Sofian salaisuudet

      Sofian ulosanti niin miellyttävää kuunneltavaa, toista kuin Maran öö, öö, tota, tota, mmmm, mmmmm. Ja Stefun äitikin oli mukana miesystävänsä kanssa,
      Kotimaiset julkkisjuorut
      191
      1843
    4. En kaipaa enää "kaivattuani"

      Tai siis kaipaan, mutta en voisi kuvitellakaan enää meitä mihinkään suhteeseen. En toivo häneltä yhteydenottoja, enkä myöskään mielellään haluaisi en
      Ikävä
      108
      1657
    5. Sofia naureskelee Nikolle avoimesti

      Ilkeä akka https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/23a3e901-b255-4986-acc4-287acedfded6
      Kotimaiset julkkisjuorut
      83
      1426
    6. Kiitos Seiskalle Sofian nolaamisesta!

      Pitkän aikaa Seiska selkeästi mielisteli pellepariskuntaa. Ei pienintäkään juttua esimerkiksi pellepariskunnan vapun sekoilu- ja riitelybileistä Levi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      1319
    7. Miksi Martina oli niin kamala Sofialle?

      Eron tullessa kuitenkin Martina oli kiitollinen, siunattu, onnellinen. Onhan tuo ihan tavanomaista että kaverin mieheen voi rakastua . Rakastuihan Mar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      95
      1272
    8. Analysoi teidän kohtaamisianne

      Mikä niissä vaikuttaa siltä että tunne on molemminpuolinen?
      Ikävä
      79
      1155
    9. Mara Taas kiitollinen

      Mä en kestä😂.. Mara Taas kiitollisena istuu rannalla, eikö se vois keksiä jo jotain muuta tekstiä. Monta kuvaa taas missä MINÄ, MINÄ. Ja taas mennään
      Kotimaiset julkkisjuorut
      72
      1154
    Aihe