Hävittäjä-Ässät Pyhäselällä.

Anonyymi

Ässät palasivat saunan lauteille
Neuvostoliiton punailmavoimat pommitti Joensuun seutua voimakkaimmin vasta jatkosodan viimeisenä kesänä elokuussa 1944 noin 36 pommikoneen voimin. Saatttohävittäjät mukaan laskettuna operaatioon osallistui 60 sotakonetta.

– Se on edelleen mysteeri miksi Joensuun seudun tukikohtakeskittymää ei pommitettu aiemmin rajummin, Suhonen pohtii.

Jatkosodan jälkeen hävittäjä-ässät palasivat Joensuuhun muistelemaan menneitä. Paikkana oli niin sanottu ritarilentueen viimeinen päällikkö (3/HLeLv 24), kapteeni Väinö Suhosen huvila. Se sijaitsi Pyhäselän Selkäsaaressa aivan sotavuosien hiekkakenttien vieressä.

– Siellä kokoontuivat maineikkaimmat hävittäjälentäjät useina kesinä taistelemaan ilmasotaa uudestaan saunan lauteilla. Niihin taisteluihin eivät saaneet osallistua ketkään muut kuin juuri niihin taisteluihin osallistuneet, Suhonen tarkentaa.

Lauteilta löytyivät myös Suomen tunnetuimmat hävittäjä-ässät, kaksinkertaiset Mannerheim-ristin ritarit Ilmari Juutilainen ja Hans Wind

3

240

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Rajuimpaan pyöritykseen Katajainen joutui viisi päivää myöhemmin, kun hän oli tiedustelulennolla kapteeni Hans Windin siipimiehenä.
      Parivaljakon kimppuun kävi aluksi parikymmentä vihollishävittäjää, mutta loppujen lopuksi suomalaisten ympärillä pyöri 120 neuvostokonetta.
      Kuin ihmeen kaupalla molemmat selvisivät taistelusta hengissä, Wind tosin vakavasti haavoittuneena.
      Tykinammus räjähti Messerschimittin ohjaamossa ja rikkoi mittariston. Wind pystyi kuitenkin lentämään koneensa tajunnan rajamailla kotikentälleen Lappeenrantaan.
      Wind saavutti kaikkiaan 75 ilmavoittoa, joista viisi viimeisessä taistelussa. Hänet palkittiin Mannerheim-ristillä kaksi kertaa.

    • Anonyymi

      Olivat kovia jätkiä. Toivottavasti ei ole polvi pahentunut. Ainakin nyt kalusto on tehokkaampaa, millaisia lie miehet?

    • Anonyymi

      Kaikki eivät lauteilla kuitenkaan enää olleet. Joensuulaissyntyinen "Lapra"
      Lauri Nissinen, joka johti aikanaan ennen kadettikouluun menoaan pudo-
      tustilastoa , oli jo sankarivainaja jouduttuaan suurhyökkäyksen aikana
      hänen päälleen pudonneen Urho Sarjamon Messeresmitsin uhriksi.
      Nissisen syntymäkodin paikalla on keltaisen kerrostalon seinässä, oliko
      Merimiehenkadulla lähellä luterilaista kirkkoa muistolaatta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiedätkö mihin

      Ominaisuuksiin rakastuin sinussa?
      Ikävä
      75
      4331
    2. Purra on kantanut vastuuta täyden kympin arvoisesti

      Luottoluokituksen lasku, ennätysvelat ja ennätystyöttömyys siitä muutamana esimerkkinä. Jatkakoon hän hyvin aloittamaans
      Maailman menoa
      110
      4069
    3. BOIKOTOIN - Ei mitään Suomi.fi postilaatikoita käyttöön

      Ainakaan minulle! Vai että pitäisi alkaa siellä käyädä katselemassa tammikuusta 2026 siis periaatteessa päivittäin että
      Maailman menoa
      161
      2681
    4. Surullista

      Että menetit sen naisen , tosi surullista ja vielä oman tyhmyyden takia ,ymmärrän että se on masentavaa
      Ikävä
      58
      2527
    5. Muuttunut käytös

      Onko kaivattusi käytös muuttunut? Tiedätkö mistä se johtuu? Haluatko kertoa, mitä tapahtui?
      Ikävä
      67
      2387
    6. 135
      2142
    7. Väkeä oli liikkeellä

      Nyt leijutaan pilvissä. Kun eläinpuistossa oli porukkaa 😆😆 Olihan siellä kun ilmaiseksi pääsivät. Eiköhän se juuri sik
      Ähtäri
      42
      2087
    8. Oliko kiihkeä

      ensimmäinen yö?
      Ikävä
      50
      1983
    9. Miltä meidän

      Riidat näyttäisi ja mistä niitä voisi tulla?
      Ikävä
      63
      1740
    10. Kummallista

      Oletteko koskaan ihastuneet ihmiseen, joka ei ulkonäöltään vastaa ollenkaan ihannettanne?
      Sinkut
      55
      1730
    Aihe