Masennus

Sinun tulisi hakea apua.Ei ole häpeä mennä lääkärille masennuksen takia.Äitini sairastui vakavaan masennukseen synnytettyä pikkusiskoni.Hän oli pitkään hakematta apua kunnes tajusi mennä lääkäriin, olin itsekin pienenä äitini mukana vastaanotoilla ja äitini on myöhemmin sanonut että lääkäriin meno oli hänen pelastuksensa.Hän parani ja masennuksesta ei näin reilu 10 vuoden kuluttua ole ollut tietoakaan.Jaksamista sinulle.

Hei!

Et välttämättä edes itse ymmärrä/ tiedä, miksi olet masentunut...Huomaat vain, että voimia puuttuu! Olen samaa mieltä, kuin edellä puhujani, eli lääkäriin ja sassiin... Itselläni ei ole lapsia, mutta voin kuvitella perheen hoitamisen erittäin raskaaksi, joten, ennen kuin pienimmäisesi alkaa kärsimään, niin mene ihmeessä lääkäriin, muista, että tilanne voi mennä ihan yllättäenkin huonommaksi... Kauheinta masennuksessa on se, kun alkaa menettämään omia yö uniaan, sen jälkeen ei sitten enää fyysisestikään jaksa mitään.

Tsemppiä sinulle ja voimia jatkossa!!!!!!

kyllä, siinä mielessä että on hyvin yleistä. Mutta asianmukaista hoitoa se vaatii. Lääkäriin ehdottomasti!!

Poikani oli 8 kk kun lääkäri tutkittua vauvan kysyi miten MINÄ voin?
Olin koko ajan väsynyt, mikään ei ollut kivaa..kauemmin kuin 5 minuuttia..mies ihana ja hoitaa myös kun vaan on kotona (tekee paljon työtä)..kun nousin aamulla odotin vaan että tulisi ilta jotta pääsisin nukkumaan.
Lääkäri sanoi heti ettei tällälailla jaksa hoitaa lasta, suhdetta eikä itseään. Selitti että on synnytyksen jälkeinen masennus..kyllä helpotti jotenkin kuulla...ja antoi lääkettä siihen jota otin kolme kuukautta. Heti ensimmäisestä päivästä huomasin eron..ei enää hirveitä mielialan vaihteluita. itsetuhoiset ajatukset häipyivät..eihän se elämä silti ruusuille tanssimiseksi muuttunut mutta näkyi kuitenkin valoa tunnelin toisessa päässä (-:
Kerro heti lääkärille miten on ja sano ettet jaksa näin jos ei muuten tajua..VAADI itsellesi apua!!
Zemppiä jaaurinkoista kevään alkua!