Katsoin äsken elokuvan Gothika aivan nauriina sohvalla, sillä helle lykkäs migreenin kovan aamutreenin jälkimaininkeina sitten illasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gothika
Siinä kädet ja jalat täysin roikkuen rentona katsellessa elokuvaa jäin miettiin, että se on oikeesti aika pelottavaa tottua turvaan johonkin ihmiseen. Omistaa sen kanssa talo, olla ehkä naimisissa ja omata yhteisiä lapsia. Tuudittautua sellaiseen harhakuvaan että tää on se turvallinen ja tuttu pesä johon tulen ja nämä ihmiset ovat täällä ja tää elämä on tuttu, turvallinen ja muuttumaton. Siitä putoo aika tyhjän päälle, jos/kun sellainen turvallisuuden ja muuttumattomuuden kupla hajoaa.
Elokuvassa päähenkilö, nainen, oli naisten vankimielisairaalan psykiatri ja oli naimisissa paikan johtavan psykiatrisen ylilääkärin kanssa, Heillä oli iso talo ja kakkosasunto jossain maalla. Yhtenä päivänä nainen heräsikin itse sieltä vankimielisairaalasta potilaan roolista ja sai kuulla että on palottelumurhannut kirveellä oman aviomiehensä, muttei itse muistanut tapahtumista mitään. Elokuvassa hän alkaa selvittämään onko hän syytettyyn tekoon syyllinen ja miksi hän olisi miehensä tappanut sillä tavoin.
Elokuvassa naisen niin täydellisen turvallinen elämä ja avioliitto sekä hänen aviomies alkaakin muuttua painajaismaiseksi. Miehestä paljastuukin puolia joita nainen ei ollut tiennyt ja koko rakaakin raaemman palottelumurhan takana olevat syyt alkaa samalla aukeaan.
Se laittaa miettiin kuinka pelottavaa on luottaa yhteen ihmiseen ja tuudittautua siihen ajatukseen että tuntee sen ihmisen. Hän ei ole paha.
Suhteessa pelkää että kaikki hajoaa ja sinkkuna minusta kun asiat on vain itsensä varassa niin tuntuu että seisoo vankemmalla ja vahvemmalla maaperällä. Tunnen itseni ja tiedän, kun asiat hoidan minä, niin kaikki menee hyvin. Rationalistina mun ohjatessa asioita meno on luotettavaa ja tasaista.. kuinka pelottava ajatus se onkaan mulle luovuttaa valtaa elämästäni jollekin.. josta en ole ihan niin varma kuinka rationaalinen ja hyvin asioita hoitava ihminen kyseessä.
Sinkkuna kaikki riippuu vain minusta ja mä tiedän että ongelmia ei tule kun mä oon hallinoimassa asioita ja olen se joka niitä hoitaa ja asioista vastaa. Mutta entäs jos joku muu olisi vastuussa asioista joilla suora yhteys myös mun asioihin ? Jotka suoraan vaikuttaisi moneen munkin henk. kohtaiseen asiaan?
https://en.wikipedia.org/wiki/Gothika
Siinä kädet ja jalat täysin roikkuen rentona katsellessa elokuvaa jäin miettiin, että se on oikeesti aika pelottavaa tottua turvaan johonkin ihmiseen. Omistaa sen kanssa talo, olla ehkä naimisissa ja omata yhteisiä lapsia. Tuudittautua sellaiseen harhakuvaan että tää on se turvallinen ja tuttu pesä johon tulen ja nämä ihmiset ovat täällä ja tää elämä on tuttu, turvallinen ja muuttumaton. Siitä putoo aika tyhjän päälle, jos/kun sellainen turvallisuuden ja muuttumattomuuden kupla hajoaa.
Elokuvassa päähenkilö, nainen, oli naisten vankimielisairaalan psykiatri ja oli naimisissa paikan johtavan psykiatrisen ylilääkärin kanssa, Heillä oli iso talo ja kakkosasunto jossain maalla. Yhtenä päivänä nainen heräsikin itse sieltä vankimielisairaalasta potilaan roolista ja sai kuulla että on palottelumurhannut kirveellä oman aviomiehensä, muttei itse muistanut tapahtumista mitään. Elokuvassa hän alkaa selvittämään onko hän syytettyyn tekoon syyllinen ja miksi hän olisi miehensä tappanut sillä tavoin.
Elokuvassa naisen niin täydellisen turvallinen elämä ja avioliitto sekä hänen aviomies alkaakin muuttua painajaismaiseksi. Miehestä paljastuukin puolia joita nainen ei ollut tiennyt ja koko rakaakin raaemman palottelumurhan takana olevat syyt alkaa samalla aukeaan.
Se laittaa miettiin kuinka pelottavaa on luottaa yhteen ihmiseen ja tuudittautua siihen ajatukseen että tuntee sen ihmisen. Hän ei ole paha.
Suhteessa pelkää että kaikki hajoaa ja sinkkuna minusta kun asiat on vain itsensä varassa niin tuntuu että seisoo vankemmalla ja vahvemmalla maaperällä. Tunnen itseni ja tiedän, kun asiat hoidan minä, niin kaikki menee hyvin. Rationalistina mun ohjatessa asioita meno on luotettavaa ja tasaista.. kuinka pelottava ajatus se onkaan mulle luovuttaa valtaa elämästäni jollekin.. josta en ole ihan niin varma kuinka rationaalinen ja hyvin asioita hoitava ihminen kyseessä.
Sinkkuna kaikki riippuu vain minusta ja mä tiedän että ongelmia ei tule kun mä oon hallinoimassa asioita ja olen se joka niitä hoitaa ja asioista vastaa. Mutta entäs jos joku muu olisi vastuussa asioista joilla suora yhteys myös mun asioihin ? Jotka suoraan vaikuttaisi moneen munkin henk. kohtaiseen asiaan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei kannata liikaa miettii asioita. Mielestäni nämä keskustelupalstat ovat turhia, lopulta. Mitä järkeä oikeastaan puhumisessa lainkaan.
Puhumisessa on järkee, kunhan puhuu oikeasta asioista eikä puuta ja heinää.
Ja+ehkä+eniten+tossa+parisuhteessa+pelottaa+sellainen+oman+koko+elämän+jakaminen+niin+että+toisen+osapuolen+valitsemat+teot+olisivat+suorassa+yhteydessä+mun+elämään.
Nyt löyty se sanakin. Parisuhteessa sellainen riippuvuus toinen toisistaan ja toistensa valitsemista tavoista toimia erilaisissa elämäntilanteissa ja se miten sen armoilla on sitten jos se toinen tekeekin vääriä valintoja ja sotkee omat asiansa mutta siinä samalla myös kumppaninsa asiat. Se riippuvuus on pelottavaa. Se kun asiat ei riipu enää vain itsestä ja sen toisen tekoihin ja valintohin ei pystykään vaikuttamaan, mutta joutuu sitten kuitenkin vastaanottaan ne sen toisen tekemien valintojen seuraukset ja kärsiin ne mukana vaikka on itse ns. sivullinen, mutta koska elää sen toisen kanssa niin joutuu sijaiskärsijänä ottaa niitä iskuja sen toisen valinnoista. oleen sen armoilla että toivoo parhaansa mukaan että toinen on viisas ja osaa toimia järjellä ja ajatella ennen kuin toimii ja miettiä mitä seurauksia omilla valinnoilla on tulevassa. Se avuttomuus kun ei pysty kaikin osin vaikuttaan edes enää omiin asioihin on äärimmäisen ahdistavaa
Joskus riskin ottaminen kannattaa. Joskus taas ei.
Parisuhteessakin omat tulot ja eri tilit. Taloudellista turvaa voi kartuttaa itselleen täysin parisuhteesta erillisenä asiana, sekä tehdä itselleen plan-b:n pahimman skenaarion varalle, miten toimii sitten jos kaikki meneekin mönkään. Mutta jo ennen tuota, on valittava se oikea ihminen parisuhteeseen ja tunnettava hänen taustansa, mielellään pitemmältä ajalta, jotta näkee, kuinka hän toimii elämän eri tilanteissa. Luottamus on silti lopulta kuitenkin vain valintakysymys, ja mitään pitkälle meneviä ratkaisuja ei kannata tehdä rakastumisen ensihuumassa (2-3 vuotta) kenenkään kanssa. Psykopaatit ja sellaiset on tietysti asia erikseen.
Elämä ei ole elokuvaa ja eri rooleja mieshyvä.
Niin.. olen nainen ja jos nyt oikeesti mietin järjellä; kuka tekee elokuvat? Alienko? Fiktiivinen olentoko?
Ihminen tekee elokuvat. Ihminen on elokuvien käsikirjoitusten takana.
Vaikka ihminen käyttää kaiken mielikuvituksensa luodakseen epäluonnollisia elokuvia kuten gothika jossa siis kuollut ottaa haltuun elävän ruumiin ja kostaa hänen kuolemansa aiheuttaneelle elävälle kärsimänsä pahan, niin kun ihminen luo ne tarinat, niin väistämättä sinne tulee mukaan tosielämää.
Ihmisen omia kokemuksia tai lähipiirin kokemuksia
Kaikki tietää tarinoita kuinka oma kumppani on paljastunut talousrikollliseksi, pettäjäksi, pedofiiliksi, päihdeongelmaiseksi, väkivaltaiseksi, murhaajaksi tai muuten vaan narsistisesti käyttäytyväksi.
Elokuvassa jonka katsoin mies paljastui pedofiiliksi joka kidutti ja tappoi lapsiuhrejaan
Mitä minä juuri sanoin niistä rooleista?
Mitä sanoin sulle tosta trollaamisesta. Jos sulla on tarve HRJ tapella mene ulis niin joku murjoo sun naaman. Okei. Täällä ei oo sun panoos joten älä ole Timojas jahtaamas pälli
MOT
Äläs nyt ala rölli hankalaksi. Mulla on muutenkin niiiiin shaisse päivä, kun korona -altistus tiimin työntekijä pirautti mulle että työpaikallani on tapahtunu altistus ja hän tavoitteli mua koska olen yksi altistunut ja nyt oireita pitää tarkkailla.
Paska homma mut näin hommat nyt etenee