Kiva kesäkirja

En ole kuullutkaan, että Franzen on myös kirjailija. Kävin googlettamassa ja taidan hakea kirjastosta tuon kirjan tai tilata. Itse luen nyt Anneli Kivelän uusinta Katajamäki-sarjasta, nimeltä Arkea ja juhlaa Katajamäellä. Oikein mukavia ja hyvin kirjoitettuja kirjoja, ihmisistä tulee pitkässä sarjassa kuin tuttuja.

Ei täällä kivoja kirjoja lueta, vaan synkkää syyllisyyttä ja naisten kaltoin kohtelua ja rajuja kohtaloita sen olla pitää. Ja tietenkin ulkomaalaisen kirjoittamaa.

Luen Nelli Hietalan kirjaa nimeltä Maailmanlopun kahvila. Siinä sinkkunainen tulee avuksi tätinsä ränstyneeseen kartanoon, jossa kummittelee, on komeita remonttireiskoja ja sitten alkaakin säpinät!

Olen lukenut Franzenin omaelämänkerrallisen kirjan, joka taisi olla hänen ensimmäisensä. Se oli ihan luettava näyttelijän itsensä kirjoittamaksi,
Franzen ei ole kirjailija. Joku toinen olisi ottanut "haamukirjoittajan".
Uudempia hänen kirjojaan en ole lukenut, mutta fantastista, että kaikille löytyy
mieluisia kirjoja.

Minullekin oli yllätys, että näyttelijä Peter Franzen on myös julkaissut kirjoja. Hän täytti juuri 50 vuotta, ja huomasin hänen hastatteluistaan tämän puolen hänestä, mistä aloittajakin kertoo. Franzenin rooli sodassa aivovamman saaneena Mertsinä Veikko Huovisen Koirankynnenleikkaaja-romaanin perusteella tehdyssä elokuvassa on jäänyt mieleen erityisen hienona työnä.

Itselläni on koko kesän kulkenut mukana Antti Huttusen ja Touko Kauppisen toimittama kirja Retkipaikka.Kotimaan retkeily ja matkailu ovat pandemia-aikana nousseet ennennäkemättömään suosioon, ja moni vähemmän tunnetu luontohelmi on tullut tutuksi. Kirja on jaoteltu maakuntien mukaan, ja ajellessa voi poiketa niitä katsomaan. Tietysti monet vaativat hyvää kuntoa ja kokemustakin, mutta joukossa on myös helposti saavutettavia kohteita, joihin pääsee hyvää tietä tai polkua.

Laitan tähän pari esimerkkiä. Paavolan tammi Lohjalla on mahtava ilmestys, rungon ympärys 469 cm, ja oksat ulottuvatjoka suuntaan lähes kymmenmetrisinä. Aukealla paikallaan vehreän lehdon keskellä se on mykistävä, varsinkin kielojen kukkiessa koko lehto on kuin satumaa, lyhyen polun päässä Lohjansaaren koululta. Myös Tammisaaren Ramsholmenin lehtoon pääsee helposti kävelemään valaistuja kävelyteitä ja turvallisia polkuja, ihana varsinkin keväällä valkovuokkojen aikaan ja syksyllä monien jalojen lehtipuulajien tullessa ruskaan.