Suomi poikahan ei koskaan karille aja joten seuraava viritys on tarpeeton.
http://www.novaforbundet.se/se/index.php?page=117
Ilmatasku joka muka estäisi jotain. Kuulostaa ihan ultraäänihirvipillihommilta.
http://www.novaforbundet.se/se/index.php?page=117
Ilmatasku joka muka estäisi jotain. Kuulostaa ihan ultraäänihirvipillihommilta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olenkin ihmetellyt kuinka hidasta kehitys veneissä on kun tällaisia "puskureita" ei eväköleissä ole näkynyt. Kyllä varsinkin rautaköli on senverran kova että tuntuisi järkevältä ratkaisulta varsinkin oloissa joissa karilleajot ovat jokakesäisiä. Kölin etureunasta pala vain valussa pois ja vaihtokappale tilalle. Tietenkään veneen rakenteita ei saa mennä vastaavasti heikentämään vaikka törmäysrasitukset pienenevät.
--- lainaus ---
"oloissa joissa karilleajot ovat jokakesäisiä"
--- lainaus ---
Voihan Venäjä! Ajatko sinä joka kesä vähintään kerran kiville? Ei helvetti. Kannattaisiko vähän katsella millaisissa "oloissa" seilaa.
Olenkin pitkään ihmetellyt, miksi suuri osa käytetyistä veneistä on ajettu kiville ja monia "korjattu vakuutusyhtiön piikkiin"... Syy on siis purjehdusoloissa.
Tämä ei ole mikään provo vaan ihka aito "kiehahdus".
jos veneilee paljon, sattuu aina kiville ajojakin. nykyveneiden kölikonstruktiot ovat niin heikkoja etteivät ne sovi Tukholman ja Suomen saaristoon. Venevakuutus on käytännössä karilleajovakuutus ja maksut huippuluokkaa. ns. vit*** maksaa muiden törttöilystä. itse harkitsen vakavasti vakuutuksen irtisanomista, koska oma vene on tukevasti rakennettu "vanhaa mallia"
Ehkä on ollut tuuriakin, tai varmasti on ollut, mutta varsinaisesti kolahti vasta parinkymmenen vuoden jälkeen merkitsemättömään kiveen. Vähemmälläkin tuurilla, mutta suuremmalla huolellisuudella kivilleajot vähenisivät oleellisesti. Onkohan totuttu niin hyvään vakuutussuojaan, että ihmeellisiä riskejä otetaan. Toisten turhista riskeistä maksaminen tosiaan työntää noita palkokasvin palleroita nenää kohti. Onneksi muuten oli sellainen tukevarakenteinen vene, selviää henkisellä hiertymällä ja paljolla spakkelilla murjoontuneista kölinkulmista.
Itse tölväisen merkitsemättömään kivaan joka 3. tai 4. kesä ja seilaan aika paljon. Kyllä se on navigoinnin viitseliäisyydestä kiinni osuuko kiviin vai ei. Ja jos asiaan asennoituu niin että "aina osuu kun aikansa seilaa" niin voi rauhassa alkaa katselemaan itselleen kippikölivenettä.
purjehtijoita on vain kahta eri lajia :)
niitä jotka ovat karilla käyneet ja niitä jotka ovat vasta menossa.....
jos minulla paukkuisi joka kesä, niin hankkisin kalliista hinnasta huolimatta eteenpäin näyttävän kaikuluotaomen ( ajan tasalla oleva kartta ja kartanlukutaitokin pienentä kohalduksen todennäköisyyttä)
Ei ole toinen kotimainen niin hyvin hallussa, että olisin jaksanut lukea tuon antamaasi linkin takana olevan jutun läpi, mutta eikös tuo vaikuta "turvaköliltä"? Turvaköli on jo vanha juttu. Kts. esim. http://www.ailmet.fi/proj_turvakoli.html tai laita googleen hakusana turvaköli
Kumma juttu, ettei tuo köliratkaisu ole saavuttanut sen suurempaa suosiota. Pitäisi ilmeisesti vakuutusyhtiöiden motivoida (vakuutusmaksujen alentamisella) veneenomistajia turvakölin asennuksiin - vai onko niin ,ettei turvakölistä tositilanteessa ole lopulta hyötyä? Eli vakuutusyhtiöille tulisi kuitenkin yhtä suuria kustannuksia karilleajoista? Ei nyt luulis...
Ilmeisesti kysymys teräsveneistä , turhia viritelmiä jos kunnolla rakennettu ja tuettu köli, nuo linkit mitä oli , en koskaan ole ymmärtänyt miksi tehdä hapokkaasta vesirajan alapuolta , vaihdon alumiiniin hyväksyn kannella ,ja mitä olivat maalausohjeet!!!