Tapaamme vielä joskus niin nyt kannattaa antaa sellaiset tunnisteet, että tuntuu. Muuten kaikki on ohi. Voit aloittaa sähköpostiviesteistä jos oot sinä? Näin tämä alkoikin, sp- viesteistä henkilökohtaisesti ja löysin niitä täältä???? Roikotatko?
Jos haluat, että
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vautsi
En ole sähköpostia hänelle lähettänyt.
Laita vaan se viesti, ei tarvi miettii yhtään muuta.
Mitä tarkoitat roikottamisella? Voin kertoa oman tarinaani. Olin varattu, vahingossa rakastuin arjen keskellä. Rakastuin niin kovaa, etten tiennyt sellaista olevankaan. Ja kuitenkaan ei ole mikään parisuhdekokematon keltanokka. Yritin kieltää tunteet, koska olin varattu. Yritin odottaa, että ”ihastus” menee ohi. Ei mennyt. Eikä ihastus ole riittävä sana kertomaan mitä sydämessäni tapahtui.
Elin huonossa tyhjässä suhteessa. Olin päättänyt erota, kun pystyn, jo 1.5-2v ennen kuin tapasimme. Odotin vain lapsien kasvamista. Ex-puoliso oli ihan tyytyväinen, vaikka kaikki kosketus, läsnäolo, lämpö ja seksi oli ollut vuosia poissa. Olin hyvin vajaa ja kärsin. Päätin erota, ex hidasti prosessia minkä kykeni. Kuitenkin sain runnottua päätöksen läpi.
Täällä olen kirjoittanut monesti samoja asioita kuin myöhemmin sp-viestissä. Prosessoin ja prosessoin mitä itse tunnen ja miten paljon kaikki sovinnaisuus ja elämäntilanne-erot aiheuttivat minussa epävarmuutta. Silti kerroin varovaisesti kiinnostuksestani sp viestillä lomalla. Hän myönsi jotain ainakin ohimeneviä tunteita olleen ja sanoi työntäneensä ne syrjään koska olin naimisissa (en ollut). Hän oli siinä kohta itse varattu, mitä en tiennyt ja sain pakit. Hän kertoi suhteen olevan kiikkerä on-off ja kertoi vaikeasta keväästä. Kuitenkin flirtti, intiimit katseet ja yhteiset jutteluhetket jatkui syksyllä.
Luulin, että kun saan pakit pääsisin eteenpäin. Olihan aina päässyt ja aika helposti. Hän ei kuitenkaan ollut niin helppo pala. Ei tunteeni miksikään muuttunut, korkeintaan syventynyt. Otin vielä asian uudestaan puheeksi noin puolen vuoden päästä. Hänen ei kuitenkaan ollut valmis tutustumaan syvemmin ja oli edelleen varattu.
Hän on nyt mennyt menojaan. Minun tunteeni eivät kuitenkaan ole menneet mihinkään. Opettelen elämään niiden kanssa. Välillä haihattelen tunteillani,, tiedän sen auttavan pitkällä aikajänteellä ja silti olen realistinen. Toivoa ei valitettavasti ole näkynyt pitkään aikaan. 😔
Kahden ei:n jälkeen en voi suoraa aloitetta tehdään. Sen voisi kokea ahdisteluna. Neutraaleja juttuja voin toki sanoa. Suhteeseen tarvitaan kaksi toisensa haluavaa ihmistä. Yksi ei riitä! Kauniita unia!
Voit sinäkin tunnisteita antaa.