Veden noste

Painovoima on suurempi kun ollaan lähempänä Maan keskipistettä. Jos näin ei olisi niin painovoiman heikentyessä mentäessä syvemmälle Maan alle koriolisvoimat rikkoisivat Maan pinnan ja Maalätty pirstoituisi avaruuteen.

100 kg paino on aina 100 kg ja 100 kg painoisen kappaleen massa on taasen riippuvainen painovoimakentässä missä 100 kg paino vaikuttaa yhdessä painovoimakentän kanssa. Mitä siellä peruskoulussa opetetaan fysiikan tunneilla kun ette tätä tiedä ?

Anonyymi kirjoitti:

Painovoima on suurempi kun ollaan lähempänä Maan keskipistettä. Jos näin ei olisi niin painovoiman heikentyessä mentäessä syvemmälle Maan alle koriolisvoimat rikkoisivat Maan pinnan ja Maalätty pirstoituisi avaruuteen.

100 kg paino on aina 100 kg ja 100 kg painoisen kappaleen massa on taasen riippuvainen painovoimakentässä missä 100 kg paino vaikuttaa yhdessä painovoimakentän kanssa. Mitä siellä peruskoulussa opetetaan fysiikan tunneilla kun ette tätä tiedä ?

Lue lisää

Toivoisin, että sinulle oltaisiin opetettu, kuinka painovoima toimii.

Vähemmälläkin selviää että sata kiloa meren pohjassa on vain 30 kiloa tuossa syvyydessä.. Laiva uppoaa kilometrin syvyyteen hyvin hitaasti ja rauhallisesti aivan kuin jopa taiteellisesti hidastettuna. Täällä moni kuvittelee sen menevän rytisten kuin lentokone kilometrin korkeudesta maahan.
Uppoamisen johdosta ei mikään paikka mene rikki. Varsinkin jos pohjassa on 8 metrinen mutakerros vielä kaiken lisäksi.Eri asia on että jotkut aluksen ilmasäiliöt jotka voiva haljeta.

Anonyymi kirjoitti:

Vähemmälläkin selviää että sata kiloa meren pohjassa on vain 30 kiloa tuossa syvyydessä.. Laiva uppoaa kilometrin syvyyteen hyvin hitaasti ja rauhallisesti aivan kuin jopa taiteellisesti hidastettuna. Täällä moni kuvittelee sen menevän rytisten kuin lentokone kilometrin korkeudesta maahan.
Uppoamisen johdosta ei mikään paikka mene rikki. Varsinkin jos pohjassa on 8 metrinen mutakerros vielä kaiken lisäksi.Eri asia on että jotkut aluksen ilmasäiliöt jotka voiva haljeta.

Lue lisää

Ei laivat mihinkään uppoa kun ne on tehty laivaraudasta. Maailmalla seilaa enemmän kuin tuhat laivaa eikä ne uppoa.

Tarkoitatko että jos vie 100 kg pintavettä kilometrin syvyyteen se pyrkii pinnalle?

Gravitaatio vaikuttaa 1000 metrin syvyydessä huomattavasti enemmän kuin Maan pinnalla.

Anonyymi kirjoitti:

Gravitaatio vaikuttaa 1000 metrin syvyydessä huomattavasti enemmän kuin Maan pinnalla.

Vaaka näyttää 1000 metrin syvyydessä hiukan vähemmän kuin pinnassa. Maapallon keskipisteessä vaaka näyttäisi nollaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vaaka näyttää 1000 metrin syvyydessä hiukan vähemmän kuin pinnassa. Maapallon keskipisteessä vaaka näyttäisi nollaa.

Orsivaaka näyttää suurinpiirtein samaa syvyydestä riippumatta jos käytetään rautapunnuksia kun rautaa punnitaan edellyttäen tietysti että kyseessä ei ole laivarauta.

Anonyymi kirjoitti:

Vaaka näyttää 1000 metrin syvyydessä hiukan vähemmän kuin pinnassa. Maapallon keskipisteessä vaaka näyttäisi nollaa.

Tuo ei ole aivan itsestään selvää, sillä maapallon massa ei ole tasan jakaantunut. Kilometrin syvyydessä on vielä yli 99,9 prosenttia maapallon massasta tuon pisteen alapuolella. Näin ollaan lähempänä maapallon tiheää ydintä. Ks.

https://www.researchgate.net/profile/Lajos-Volgyesi/publication/228377528/figure/fig11/AS:302084151889935@1449033882808/The-gravity-at-different-depths-in-the-Earths-interior.png

Anonyymi kirjoitti:

Gravitaatio vaikuttaa 1000 metrin syvyydessä huomattavasti enemmän kuin Maan pinnalla.

Maan pinnalla on voimakkain gravitaatio, koska kappaleeseen vaikuttaa koko sen alapuolella oleva maan massa. Mitä syvemmälle mennään, sen heikommaksi gravitaatio muuttuu, koska massaa on myös kappaleen muillakin puolilla. Keskellä planeettaa kappale on nollagravitaatiossa.

Anonyymi kirjoitti:

Maan pinnalla on voimakkain gravitaatio, koska kappaleeseen vaikuttaa koko sen alapuolella oleva maan massa. Mitä syvemmälle mennään, sen heikommaksi gravitaatio muuttuu, koska massaa on myös kappaleen muillakin puolilla. Keskellä planeettaa kappale on nollagravitaatiossa.

Lue lisää

Maankuori ei ole tasa-aineinen, mitä tuo väitteesi edellyttäisi. Ks, Lajos Volgyesin raportissa oleva käyrä. Nollagravitaatiosta olemme samaa mieltä.

Kuinka iso timantti on kyseessä?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka iso timantti on kyseessä?

Tietysti ajatuskokeessa pitää olla mahdollisimman iso timantti, jotta punnitustarkkuus saadaan mahdollisimman hyväksi.

Ihan vihjeenä: kannattaa tutustua eri materiaalien puristuskertoimiin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puristuskerroin

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti ajatuskokeessa pitää olla mahdollisimman iso timantti, jotta punnitustarkkuus saadaan mahdollisimman hyväksi.

Ihan vihjeenä: kannattaa tutustua eri materiaalien puristuskertoimiin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puristuskerroin

Lue lisää

Muistaakseni isoin timantti joka on joskus ollut olemassa, painoi paljon vähemmän kuin 100 kg. Täytyy olla melkoinen mielikuvitus että pystyy ajatuskokeeseen kuvittelemaan satakiloisen timantin.

Anonyymi kirjoitti:

Muistaakseni isoin timantti joka on joskus ollut olemassa, painoi paljon vähemmän kuin 100 kg. Täytyy olla melkoinen mielikuvitus että pystyy ajatuskokeeseen kuvittelemaan satakiloisen timantin.

Lue lisää

Osoittaa vain erittäin huonoa mielikuvitusta, ellei tällaiseen pysty, sillä todellisuus on vieläkin ihmeellisempää

https://fi.wikipedia.org/wiki/55_Cancri_e

Anonyymi kirjoitti:

Osoittaa vain erittäin huonoa mielikuvitusta, ellei tällaiseen pysty, sillä todellisuus on vieläkin ihmeellisempää

https://fi.wikipedia.org/wiki/55_Cancri_e

Lue lisää

Aina vain vaikeammaksi menee.
"halkaisijaksi noin 21 000 km."
Mitenkä tuommoinen upotetaan kilometrin syvyyteen johonkin valtamereen?
Sen nyt vielä tajuan, miten tuommoisen voisi tuoda Maahan. Tuolta löytyy ammattitaitoa:
https://www.youtube.com/watch?v=FFY4PVyaxV4&t=2s

Anonyymi kirjoitti:

Aina vain vaikeammaksi menee.
"halkaisijaksi noin 21 000 km."
Mitenkä tuommoinen upotetaan kilometrin syvyyteen johonkin valtamereen?
Sen nyt vielä tajuan, miten tuommoisen voisi tuoda Maahan. Tuolta löytyy ammattitaitoa:
https://www.youtube.com/watch?v=FFY4PVyaxV4&t=2s

Lue lisää

Lomallaan pitkästyneet teinit vänkäämässä joutavia, kun oma osaaminen ei muuhun riitä.

Anonyymi kirjoitti:

Muistaakseni isoin timantti joka on joskus ollut olemassa, painoi paljon vähemmän kuin 100 kg. Täytyy olla melkoinen mielikuvitus että pystyy ajatuskokeeseen kuvittelemaan satakiloisen timantin.

Lue lisää

Alkuperäisessä ajatuskokeessa tarkasteltiin kylläkin suhteellista painonmuutosta, eikä tuossakaan viisastellussa puhuttu muusta kuin isosta timantista. Itse keksit tuon satakiloisen, mistä sitten aloitit vänkäyksen.

Anonyymi kirjoitti:

Lomallaan pitkästyneet teinit vänkäämässä joutavia, kun oma osaaminen ei muuhun riitä.

Papparaista harmittaa kun ei keksi mitään asiaan liittyvää sanottavaa.

Anonyymi kirjoitti:

Alkuperäisessä ajatuskokeessa tarkasteltiin kylläkin suhteellista painonmuutosta, eikä tuossakaan viisastellussa puhuttu muusta kuin isosta timantista. Itse keksit tuon satakiloisen, mistä sitten aloitit vänkäyksen.

Lue lisää

Aloituksessa nimenomaan puhuttiin 100 kg puntista eli älä höpötä turhia. Onhan se nyt aivan sama mitataanko timantin tai raudan kevenemistä.

Syvyydellä on todella merkitystä, koska syvemmällä vesi on tiheämpää, kun vesi puristuu kokoon päällä olevien vesikerrosten vaikutuksesta. Tietysti myös veden suolapitoisuus ja lämpötila vaikuttavat sen tiheyteen.

Koulufysiikan esittämä totuus, että "nesteet ovat kokoonpuristumattomia" pätee likiarvona pieniin paineisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Syvyydellä on todella merkitystä, koska syvemmällä vesi on tiheämpää, kun vesi puristuu kokoon päällä olevien vesikerrosten vaikutuksesta. Tietysti myös veden suolapitoisuus ja lämpötila vaikuttavat sen tiheyteen.

Koulufysiikan esittämä totuus, että "nesteet ovat kokoonpuristumattomia" pätee likiarvona pieniin paineisiin.

Lue lisää

Tiedän, että syvyys teoriassa vaikuttaa, mutta tässä laskuesimerkissä ei vaikuta käytännössä, koska 100 kg on jo esitetty likimääräisenä arvona. Vaikutus olisi suuruusluokassa grammoja, joten avaajan painoksi olisi pitänyt ilmoittaa 100,00 kg niin syvyydellä voisi olla merkitystä.

Eli toisin sanoen syvyyden merkitys menee mittavirheisiin.

Entäs jos se 100 kg timantti ripustetaan ilmapalloon ja sitten upotetaan mereen.
Kyllä kai ilmapallot jonkin verran supistuvat uppeluksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Entäs jos se 100 kg timantti ripustetaan ilmapalloon ja sitten upotetaan mereen.
Kyllä kai ilmapallot jonkin verran supistuvat uppeluksissa.

Ilmapalloko on sinusta "jäykkä umpikappale"?

Jos olisit vielä täsmentänyt tämän rannalla 100 kg painavan ja 8 kg / dm³ tiheän kappaleen mitatun painon pienenevän kilometrin syvyydessä syrjäyttämänsä vesimäärän massan verran (Arkhimedes), eli painavan 87,5 kg, niin vastauksesi olisi täydellinen ja ainoa, joka ei sortunut epäoleelliseen kikkailuun, mikä osoittaa täydellistä vieraantumista tosielämän realiteeteista.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmapalloko on sinusta "jäykkä umpikappale"?

Ilmapallolla painotetun metallipuntin toi keskusteluun joku aivan muu kuin minä.

Kollimaattori kirjoitti:

Jos olisit vielä täsmentänyt tämän rannalla 100 kg painavan ja 8 kg / dm³ tiheän kappaleen mitatun painon pienenevän kilometrin syvyydessä syrjäyttämänsä vesimäärän massan verran (Arkhimedes), eli painavan 87,5 kg, niin vastauksesi olisi täydellinen ja ainoa, joka ei sortunut epäoleelliseen kikkailuun, mikä osoittaa täydellistä vieraantumista tosielämän realiteeteista.

Lue lisää

Missä aloittaja ilmoitti kappaleen ominaispainon?

Anonyymi kirjoitti:

Missä aloittaja ilmoitti kappaleen ominaispainon?

Ensimmäinen oikein vastannut lisäsi sen itse, koska oikeaa vastausta ei muutoin oltaisi voitu numeromuodossa antaa.

Harva täällä olisi symbolimuodossa annnettua vastausta ymmärtänytkään, joten menettely oli paitsi viisasta, niin välttämätöntä.

Kollimaattori kirjoitti:

Ensimmäinen oikein vastannut lisäsi sen itse, koska oikeaa vastausta ei muutoin oltaisi voitu numeromuodossa antaa.

Harva täällä olisi symbolimuodossa annnettua vastausta ymmärtänytkään, joten menettely oli paitsi viisasta, niin välttämätöntä.

Lue lisää

Mikä olikaan se timantin ja ilmapallon ominaispaino jota tarvittiin oikean vastauksen antamiseen numeromuodossa?

Anonyymi kirjoitti:

Missä aloittaja ilmoitti kappaleen ominaispainon?

Panitko merkille, että vastauksessa oletettiin upotetun kappaleen tiheys , kun tehtävän aloittaja ei ollut sitä tehnyt, ja tiheys vastauksen laskemiseksi tarvittiin.

Kollimaattori kirjoitti:

Jos olisit vielä täsmentänyt tämän rannalla 100 kg painavan ja 8 kg / dm³ tiheän kappaleen mitatun painon pienenevän kilometrin syvyydessä syrjäyttämänsä vesimäärän massan verran (Arkhimedes), eli painavan 87,5 kg, niin vastauksesi olisi täydellinen ja ainoa, joka ei sortunut epäoleelliseen kikkailuun, mikä osoittaa täydellistä vieraantumista tosielämän realiteeteista.

Lue lisää

Oletin - ilmeisesti väärin - että Arkhimedeen laki kuuluisi edelleen fysiikan kouluopetukseen, eikä sitä siksi tarvitsisi tässä toistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Oletin - ilmeisesti väärin - että Arkhimedeen laki kuuluisi edelleen fysiikan kouluopetukseen, eikä sitä siksi tarvitsisi tässä toistaa.

Ei ainakaan vastausten tason perusteella näytä olevan mitään syytä jättää nimeämättä ja selittämättä. Muutoin lukijat hämmentyvät ja alkavat selittämään vajoamisnopeuksista, timanteista ja ilmapalloista

Anonyymi kirjoitti:

Mikä olikaan se timantin ja ilmapallon ominaispaino jota tarvittiin oikean vastauksen antamiseen numeromuodossa?

Esitin timantin ja ilmapallon vain siksi, että tämä materiaalipari toisi selväksi sen, että myös upotettavan kappaleen tilavuus sekä näin tiheys muuttuu upotettaessa ja paineen noustessa. Ilman puristuskerroin vakiolämpötilassa on 101 kPa ja timantilla kerroin on todella suuri eli 443 GPa. Vedellä kerroin on 2,2 GPa.

Näin ilma puristuu kokoon yli 4,4-miljoonakertaisesti timanttiin verrattuna ja veteenkin verrattuna lähes 22000-kertaisesti.

Taas varoituksen sana: materiaalin puristuskertoimetkaan eivät ole vakioita, vaan ne riippuvat mm. paineesta.

Kollimaattori kirjoitti:

Jos olisit vielä täsmentänyt tämän rannalla 100 kg painavan ja 8 kg / dm³ tiheän kappaleen mitatun painon pienenevän kilometrin syvyydessä syrjäyttämänsä vesimäärän massan verran (Arkhimedes), eli painavan 87,5 kg, niin vastauksesi olisi täydellinen ja ainoa, joka ei sortunut epäoleelliseen kikkailuun, mikä osoittaa täydellistä vieraantumista tosielämän realiteeteista.

Lue lisää

Tuommoinen joku 7800 kg/m^3 saattaa päteä teräkselle mutta se ei päde laivaraudalle upotettuna veteen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuommoinen joku 7800 kg/m^3 saattaa päteä teräkselle mutta se ei päde laivaraudalle upotettuna veteen.

Entä laivarauta merenpohjassa? Päteekö se siellä?