Pikku-Huopalahden maapohja on pettänyt pahasti
Huono piha rikkoo putket
Helsingin Pikku-Huopalahden uudehkolla asunto-alueella on valtavia painumia. Vesi-johtoja ja viemäreitäkin on vaurioitunut maaperän painumien vuoksi. Pääkaupunkiseudulla on rakennettu taloja alueille, jotka aiemmin luokiteltiin rakennuskelvottomiksi, sanoo professori Jorma Hartikainen.
o Putket voivat rikkoutua myös siksi, että ne alkavat painua hyllyvien maakerrosten mukana. Pahimmissa tapauksissa pihoja ja putkia on jouduttu korjaamaan jo viisi vuotta rakentamisen jälkeen.
”Problematiikka korostuu pääkaupunkiseudulla, jossa tontin arvon määrää etäisyys keskustasta eikä maapohjan ominaisuuksiin kiinnitetä huomiota”, toteaa professori Jorma Hartikainen Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n pohja- ja maarakenteiden laboratoriosta.
.
.
.
Ongelmia on ollut muun muassa Helsingin Pikku-Huopalahdessa. Hartikainen sanoo, että suurin osa esimerkiksi Malmin ja Itäkeskuksen alueen pihoista joudutaan korjaamaan 20-30 vuotta rakentamisen jälkeen kalliilla hinnalla.
.
.
.
”Pääkaupunkiseudulla rakennetaan alueita, jotka 15 vuotta sitten luokiteltiin rakennuskelvottomiksi. Pihojen korjaamisen yhteiskustannukset voivat pehmeimmillä alueilla nousta 500 euroon neliöltä”, Hartikainen toteaa.
.
.
.
Eräällä tontilla jouduttiin uusimaan koko vesi- ja viemärijärjestelmä. Ongelmia on ennakoitu kuvaamalla putkia, etteivät ne ennättäisi rikkoontua.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=253&artikkeli=7412
Huono piha rikkoo putket
Helsingin Pikku-Huopalahden uudehkolla asunto-alueella on valtavia painumia. Vesi-johtoja ja viemäreitäkin on vaurioitunut maaperän painumien vuoksi. Pääkaupunkiseudulla on rakennettu taloja alueille, jotka aiemmin luokiteltiin rakennuskelvottomiksi, sanoo professori Jorma Hartikainen.
o Putket voivat rikkoutua myös siksi, että ne alkavat painua hyllyvien maakerrosten mukana. Pahimmissa tapauksissa pihoja ja putkia on jouduttu korjaamaan jo viisi vuotta rakentamisen jälkeen.
”Problematiikka korostuu pääkaupunkiseudulla, jossa tontin arvon määrää etäisyys keskustasta eikä maapohjan ominaisuuksiin kiinnitetä huomiota”, toteaa professori Jorma Hartikainen Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n pohja- ja maarakenteiden laboratoriosta.
.
.
.
Ongelmia on ollut muun muassa Helsingin Pikku-Huopalahdessa. Hartikainen sanoo, että suurin osa esimerkiksi Malmin ja Itäkeskuksen alueen pihoista joudutaan korjaamaan 20-30 vuotta rakentamisen jälkeen kalliilla hinnalla.
.
.
.
”Pääkaupunkiseudulla rakennetaan alueita, jotka 15 vuotta sitten luokiteltiin rakennuskelvottomiksi. Pihojen korjaamisen yhteiskustannukset voivat pehmeimmillä alueilla nousta 500 euroon neliöltä”, Hartikainen toteaa.
.
.
.
Eräällä tontilla jouduttiin uusimaan koko vesi- ja viemärijärjestelmä. Ongelmia on ennakoitu kuvaamalla putkia, etteivät ne ennättäisi rikkoontua.
http://www.rakennuslehti.fi/lehdet/artikkeli.asp?cat=1&lehti=253&artikkeli=7412
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eli pihamassat hukkuvat ennenpitkää paskaan!
30 senttiä vajoaa 50 vuodessa. Huh! Huh!!
Ainoa lohtu lienee, että ko. tontit ovat
kelvottomuutensa vuoksi edullisia.
Myös Helsingin seudulta löytyy teknisesti rakennuskelvotonta maaperää. Aivan kuten muualtakin suomesta. Ei siinä sen kummempaa. Luulisi tällaisen uutisen tosin etenevän lehtiin saakka. Ainakin Turussa, kun aikanaan talot vajosivat muutamia senttejä Aurajokirannassa, paikallisetlehdet uutisoivat asian.
HS ei ainakaan ole kovin innnokas ollut uutisoimaan mitään joka vähentäsi muuttohalukkuutta, vaan tällaiset asiat on luettava muista lehdistä tai julkaisuista.
Ihmettelen suuresti.
Totta 80 luvulla ja 90-luvun alussa ei paalutettu rakennuksia ja rakennettiin savimaalle, nykyisin paalutetaan ,joten kyseinen ongelma ei tule uudempiin taloihin, mutta Pikku_huopalahdessa voi ongelmia olla, ja siellä on kalliita Hitas-asuntoja,niistä pyydetään kovia hintoja.