"Masennuksen hoitoa voitaisiin edelleen tehostaa Suomessa. Tämän vuoksi perustettiin kaksi vuotta sitten Masennuskoalitio, johon kuuluvat Suomen Psykiatriyhdistys, Psykologiliitto, Suomen Aivot ry, Mielenterveyden keskusliitto, FinFami (mielenterveysomaiset) ja Janssen Finland. Koalition mielestä esimerkiksi depression hoidossa tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman laajasti Käypä hoito -suosituksen mukaisia menetelmiä."
Janssen Finland. Tarvitaanko enää enempää todisteita, että lääketeollisuus on edistämässä Käypä hoito -suositusten lääkekeskeisyyttä?
https://www.mediuutiset.fi/kumppanisisallot/janssen/mielenterveyspotilaiden-tilanne-on-huonontunut-edelleen-korona-aikana/
Janssen Finland. Tarvitaanko enää enempää todisteita, että lääketeollisuus on edistämässä Käypä hoito -suositusten lääkekeskeisyyttä?
https://www.mediuutiset.fi/kumppanisisallot/janssen/mielenterveyspotilaiden-tilanne-on-huonontunut-edelleen-korona-aikana/
Vastaukset 37
Vanhimmat
Psykiatrian hoito vaikuttaa näin maallikolta pelkältä lääkkeiden pumppaamiselta ihmisille
Sutenöörin+hommaa+se+psykiatria+on,+eli+heidän+tehtävä+on+valejdella+valtiota,+tehdä+valheellisia+psyykke+diaknooseja+kehon+kivuista+mistä+vaan+sutenööri+satuja+keksii+ja+valtio+(joka+on+paha)+antaa+luvan+sutenööreille+vangita+kuin+sutenööri+prostituutioon+kehon+kipu+ja+muita+tutkimattomia+potilaita+,
Karmivaa ajatella, minkälainen lehmä Janssenilla on ojassa tuossa koalitiossa. Masennuksen hoidon tehostaminen kuulostaa jotenkin pelottavalta.
Lukujen valossa taitaa olla pakko "tehostaa"...
Mutta minkälaista olisi masennuksen ennaltaehäkäisy?
Vastaavat suomalaistilastot, masennuksen / muiden milenterveys juttujen lisääntymisestä eivät tainneet valmistua ennen lomia, mutta niitä odotellaan heti lomien jälkeen.
Veikkaan että ovat rumaa luettavaa.
Mielen terveyden hoitoa psykiatrit ei ole koskaan tehneet, ainoastaan rahan keruuta omille ja kolleegojen omistamille myrkky tehtaille: valehtelemalla ilman labra testiä, että poytilaalla on "kemiallinen epätasapaino
- monianaiset tutkimattomat kehon kivut on mielisairautta" on sosiali-darvinismiin perustuva valhe, jossa esim.aivokalvon tulehdus potilaan maine ja oikeus valtion terveyden hoitoon estettään kirjoiittamalla hänet ympäristöstä tuleen ohikiitävän tai tappavan viruksen takia naurettavaksi ali-ihmiseksi, koska kaikki taudit aiheuttaa monia oireita, eikä ole yhtä ainutta tautia jossa olisi vain yksi oire.
Psykiatrit on maapallon karmeimpia ja täysin vastuun tunnottomia puoskareita ja äärimmäisen vaaarallisia mielen terveydelle, sillä totuus on se että ainoastaan äärimmäisen vastuun tunnoton ammatti kunta lähtee erottamaan potilaita pois valtion terveyden piiristä leimaamalla potilasta tehden vlatavat kulut potilaille, koska leimattu joutuu koko ikänsä hoitamaan kaikki leikkauksensa kalliisti valtion verottamana yksityisellä.
Olen itse joutunut maksamaan psykiatrien puoskarointia yksityis hoitoina 26 vuotta kaikki terveyden hoito 149 000 aivokasvaimesta sappirakko täjähdyksiin, puoskarien leima tehtiin 26 vuotta sitten aivokalvon tulehdus viruksesta ja siitä saakka julkinen on kuin natsi koneisto kieltäytynyt kaikesta tutkimuksesta ja hoidosta, jos vien virtsa näytteen niin sekin tutkimatta kaadetaan kuin juutalaisen näyte lavuaariin, eli tallaiseksi sadistiksi psykiatrit akitoi leimoillaan valtion tohtorit, ja hoitajista tulee natseja.
Leiman jälkeen olet roska, et voi mennä poliisille, jos sinua vastaan tehdään rikos, koska poliisi ei usko sinua, koska sinut on leimattu ohi kiitävästä mutta tappavasta viruksesta, ja sinut jätettiin kuolemaan ja virumaan kuin rotta arvottomana juutalaisena, kelpaat vain yksityiselle tutkimukssiin ja hoitoon, mutta et koskaan natsi mallin isänmaalle, joka leimaa kaikkia ja kaikesta koska isänmaani on sairastunut teorioihin kuin natsi saksa psykiatrien ja darvinin tekemään yhteisteoriaan sosiali darvinismiin, eli evoluutiossa kehitys kelvottomat psykiatrit kalloharpilla lajitteli ja leimasi rikollisesti skitsofreenikosi saadakseen luvan sterilosoida ja kaaustta ne joiden kallon muoto psykiatreja ei miellyttänyt ja nyt kehon kivut.
Sama ihmisoikeus rikollisuus, ja sairas sadiatinen kiima laimata ihmisiä vaivaa psykiatriaa tänään.
Se on maapllon vaarallisin oppi ja tuhosi ainakin minun hyvin voinnin ja erotti minut suomalaisesta yhteiskunnasta, jota aloin inhota niiden traumojen takia, jota nuo järjettömät puoskarit aiheutti leimoillaan.
On selvää etten ole koskaan puhunut yhdenkään puoskarin kanssa, sillä en siedä niin alkukantaisia ihmisiä jotka hyökkää leimaamaan moninaisista kivusta, vaikka itsekin tietävät että ei ole yhtä ainutta tautia jossa olisi vain yksi kipu, mutta psykiatrit jatkaa sosiali darvinistista sairasta lajitteluaan kehitys kelvottomiin evoluutiossa nyt kehon kivusta, koska silmäväristä ja kallon muodosta leimaaminen killettiin,
Eli ihmisen alistaminen ja mollaaminen juuri silloin kun ysåksilö on sairas, kertoo minulle että psykiatrian teorian perusta on sadismin harjoittaminen keinoja kaihtamatta.sadismia on myös se että he sanovat niitä jotka ei ole heidän kauppatavaraksi markkinoitavia idiootteja hermomyrkky tehtaille sairauden tunnottomiksi, kuten solvasivat juutalisia kaasuleirillä.
Se joka ei lähde psykiatrien 11 biljoonaa pilleri rahaa tuottavaan businekseen ovat ainot tervejärkiset koko yhteiskunnassa.
Ainoat terveet natsi aikana oli antipsykiatristit jotka vastusti professorien eugenisti oppia, eli kalloharpilla skitsofrenia diaknoosien tekoa, psykiatrit akitoi siis saksan kansan yliopisto professoriensa sairaiden oppien takia juutalaisten kansan murhaan.
Professorit pauhasi juutalais vihaa jo silloin kun hitler oli koulupoika ja tottakai hitler uskoi sen mitä psykiatrian professorit koulussa opetti, koska oli manipuloitava tuperys kuin sinä ja minä nyt, jos uskomme psykiatrien nykyisiä viha teorioita ja leimoja kehon kipuja ja muita kohtaan, kuka muu tajuaa että nämä sairaat psykiatrien opit johtaa suurriin kärsimyksiin ja lopulta uuteen kansan murhaan? koska vain kaasutukssiin johtanut kalloharppi psykiatria kiellettiin, mutta loppuosa psykiatriaa on yhtä sairasta ja leiman ainoa tavoite on erottaa yksilö yhteiskunnan palvleuhin kelpaamattomaksi, eli leimattu maksaa itse kaiken terveyden hoidon, valtio on äärimmäisen vihamielinen natsi heille, joten olen pysynyt ja tulen pysymään lopun ikää pois valtion terveydestä, en koskaan lähde sadismin tikkatauluksi leimari keskuksiin, joita valtio ylläpitää kuten natsi saksa.
Yksityinen ei toimi natsina eikä eteisessä leimaa kehon kivuista kuten viha teoriaan eli psykiatriaan sairastunut valtiomme.
Toki psykiatrit on mielin kielin niitä kohtaan joista he saa manipuloitua kauppatavaran myrkky tehtailleen,
Nille joihin manipulaatio ei tehoa he on piruja. Alistava, nujertava sadismi
Jatkan isänmaani on koppava natsi kehon kipu pitilaita se vangitsee kuin stalin kulakkeja.
Mutta odotetaan kun natsiksi psykiattien viha teotioista tullut isänmaa
Joutuu sitaan, kostetaan sille kuten juutqlaiset natsi saksalle, ja ollaan passiivisia puolustamaan pahsti natsi teorioihin sairastunutta kiduttavaa pahaa isänmaata kohtaan, niin jakautukoon kahtia kuin mnatsi saksa, koska maan johto on yhtä tyhmä kuin natsi saksan johto, salliessaan koululääketieteen sairaat teoriat, kuten psykiatria, joka on pihdas eugenisti eli natsi oppi tänään.
Vain siperia opettaa suomea että sairaat sadistimiin perustuva psykiattia on lopullisesti kielletyävä valtion suosimana viha teoriana kansaa vastaan.
Nyt on ihan pakko kysyä, että oletko varma että se ei ole tuo asenne joka stigmatisoi sinua?
Älä ymmärrä väärin, sehän ei saisi sitä tehdä, mutta valitettavasti emme elä täydellisessä maailmassa, ja olen valitettavasti joutunut seuraamaan kaltaistasi persoonaa hyvinkin läheltä, Karmeata oli katsoa vieressä, kuinka ihminen rakensi tiselleen vankilan omista asenteistaan. Hirveimmät asiat niistä tapahtui tietenkin hänen lapsilleen, jotka sekosivat kun yrittivät hänen ja sen toisen todellisuuden välissä. Mutta ei mennä siihen sen enempää.
Toinen asia mikä pistää silmään, on se että miten on ihan OK maksaa vain osalle lääketieteestä,, mutta valittaa toisesta osasta joka myös haluaa rahaa? Eikö se ole vähän kaksinaismoralistista?
Ja sitten kun se muutetaan ketjun otsikkoon sopivaksi, niin miten tällä kaikella voisi parantaa mielenterveyspotilaiden tilannetta?
Sivustaseuraajana sanon tuohon edelliseen, että kirjoittaja ei mielestäni "rakenna itselleen vankilaa" vaan tekee pääosin oikeita havaintoja mielenterveysjärjestelmästä ja potilaan asemasta. Ehkä et ole itse joutunut kokemaan sitä mitä hän mielenterveysjärjestelmässä ja moni muukin. Siitä seuraa erilainen näkökulma kuin sellaisella joka ei ole. Myös on niin, että mielenterveysjärjestelmässä voi saada varsin erilaisia hoitoja ja kohtelua riippuen siitä mihin joutuu - millaiseen organisaatioon, mitä hoitokäytäntöjä siellä on ja mitä asenteita henkilökunnalla. Millainen tietopohja heillä on psykiatria/psykologia/hoitotieteistä. Se voi vaihdella todella paljon. Mt-järjestelmä ei ole kaikkialla ja kaikille samanlainen.
Hänellä on polveileva ja symbolinen tyyli kirjoittaa, välillä heittää överiksikin, ilmaistakseen viestiään paremmin. Hänellä on poliittisia mielipiteitä; niitä ei tarvitse jakaa, mutta niitä voi koettaa ymmärtää kuten muidenkin poliittisia näkemyksiä.
Aloituksen aiheesta: En ole tarkemmin perehtynyt mitä Masennuskoalitio pitää sisällään, mutta kun siinä on lääkeyhtiö ja Psykiatriyhdistys mukana, ja jos lähtökohtana on edistää nykyisen Käypähoito-suosituksen periaatteita, niin kyllähän se viittaa lääkekeskeiseen linjaan. Parempi olisi tukea terapeuttisia lähestymistapoja ja vähentää lääkitysten osuutta, niistä on riippumattomissa (muissa kuin lääketeollisuuden rahoittamissa) tutkimuksissa todettu pitkäaikaiskäytössä enemmän haittaa kuin hyötyä.
"..ja vähentää lääkitysten osuutta, niistä on riippumattomissa (muissa kuin lääketeollisuuden rahoittamissa) tutkimuksissa todettu pitkäaikaiskäytössä enemmän haittaa kuin hyötyä."
Kummasti valtavirran mielenterveysjärjestöt vaikenevat tästä julkisesta salaisuudesta. Ainakaan itselläni ei ole tullut missään vastaan kritisointia psyykenlääkkeiden haitoista valtavirtajärjestöiltä.
"Parempi olisi tukea terapeuttisia lähestymistapoja ja vähentää lääkitysten osuutta, niistä on riippumattomissa (muissa kuin lääketeollisuuden rahoittamissa) tutkimuksissa todettu pitkäaikaiskäytössä enemmän haittaa kuin hyötyä."
Edes lyhyellä aikavälillä, edes lääkeyhtiöiden rahoittamissa kokeissa ei lääkityksellä ole juuri plaseboa kummempaa vastetta (tosin plasebovaste on varsin reipas kokeissa, joissa potilaat ja lääkäri molemmat kovasti toivova lääkkeiden toimivan). Ongelma on tietenkin osin se, että perinteisesti suurta osaa masennuslääkekokeista ei ole julkaistu siksi, koska ne ovat epäonnistuneet tuottamaan tilastollisesti merkitsevän eron suhteessa plaseboon. Tähän törmäsi jo vuosikymmeniä sitten plasebotutkija Irving Kirch joka yllättyi, miten heikko vaste itse lääkkeellä on suhteessa plaseboon ja miten se ei ollut mitenkään yhteydessä lääkkeen oletettuun vaikutusmekanismiin. Käytännössä lähes kaikki lääkkeet, jotka aiheuttavat jotain havaittavissa olevia reaktioita kehossa, voivat vähentää masennuspisteitä oli kyse sitten kilpirauhaslääkkeistä, rauhoittavista tai serotoniinin takaisinoton tehostajista kuten tianeptiinista. Hän arvelikin, että lääkityksen ja plasebon kliinisesti merkityksetön ero johtui lähinnä siitä, että sokkoutus purkautuu sen verran, että plasebovaste tehostuu lääkitystä syövällä ryhmällä. On esitetty myös hypoteesi, jonka mukaan erittäin vakavassa masennuksessa (joita on häviävän pieni joukko potilaista) kliinisesti juuri ja juuri merkitseväksi tulkittava vaste johtuu myös siitä, että plasebovaikutus korostuu sokkoutumisen purkautumisen johdosta. Sen vaikutus on vaan suurempi suhteellisesti, mitä enemmän potilas saa pisteitä Hamiltonin skaalalla. Myös käypä hoito -suositusten laatijat voivat tulkita noita samoja meta-analyyseja, joissa tutkijat itse toteavat johtopäätöksissä vasteen olevan heikko ja haittojen hyötyjä suuremmat siten, että päätyvät suosittelemaan lääkityksen käyttöä joka tapauksessa. Kaikessa on kyse "tulkinnasta". Olematon teho muuttuu käyväksi hoidoksi, kun sitä vaan tulkitsee oikein.
https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/298070/SLL402017_2228.pdf?sequence=1
Oletan että Masennuskoalitio tulee mainostamaan suurta epidemian aiheuttamaa masennusaaltoa tekemällä näyttäviä juttuja Hesariin ja muihin kaupallisiin medioihin, myös Yleen. Johonkin kuvakulmaan piilotetaan Jansenin logolla merkitty salaperäinen masennuslääkepakkaus, jonka vieressä Malli Masennuspotilas seisoo hymyillen viehkeästi pepsodenttihymyllään. Tekstissä kerrotaan upea selviytymistarina , kuinka Malli Masennuspotilas parani koronan aiheuttamasta depressiostaan vain hakeutumalla psykiatriselle poliklinikalle ja ottamalla lääkkeensä säännöllisesti. Sen ansiosta ennen työtön, surkea, huonosti koulutettu Malli Masispotilas muutui hehkeäksi uratykiksi, voitti lotossa, sai viehättävän puolison, paljon ystäviä ja eli elämänsä onnellisesi loppuun. Sillä tavalla saadaan ihmisistä tiedostavia, ja tämä poikkeustila on eittämättä hyvä aika hyödyntää ihmisten ahdistusta ja epävarmuutta uusien asiakkaiden hankintaan. Olisi hupsua olla hyödyntämättä sitä.
Terapiaa pitäsisi ehdottomasti olla nopeammin, ja helpommin saatavilla, mutta samaan hengenvetoon täytyy muistaa, että kaikki ihmiset eivät hyödy terapiasta.
Huonona esimerkkinä voisi sanoa, että sellasiet "Minä, Minä, Minä. Nazit, Nazit Nazit." Ihmistä on turhaa laittaa terapiaan, ei se auta ketään.
Ja kas kun mainitsit mielenterveyden, ja masennusliiton julkisuuskuvan. Tärkeimpänä taas mainittakoon, että onneksi uudet sukupolvet asennoituvat eritavalla mielenterveyteen, avoimemmin, ja puhuvat siitä enemmän julkisuudessa, Esim. jotkut tubettajat.
Mutta sitten on se varjopuoli. Ihmisiä ei saa omilla nimillään tai kasvoillaan esiintymään yhtään mihinkään, mikä liittyy mielenterveyteen. SItten sitä vaan huudellaan seläntakana jotain "Nazi" läppää, joka tuhoaa sen vähäisenkin uskottavuuden mitä mielnterveys skene tarvitsee. Ei siis mikään ihme että nauravat Downit vie teidän rahat ja famen.
Mt. ihmisten puolustukseksi täytyy sanoa, että on vaikeaa ellei mahdotonta tulla esiin asioiden kanssa, joiden käsittelyyn tarvitsee vuosien terapiaa. Mutta samalla täytyy myös sanoa, että vain kissa itse voi nosaa oman häntänsä.
Viime sodan aikana mielisairaalan nälkään kuolevat potilaat painoi potilas kirjausten mukaan ennen kuolemaa 27 kg
Ja kaikki oli alipainoisia.
Kun kyseisen sairaalan hoitajaa haasteteltiin ua ihmeteltiin alipanoa,
Hoitaja valehteli ruokaa oli kaikille, kahvi ja pulla oli kaikille joka päivä.
Eli hoitajat söi pitilaiden ruuat, myös kahvit ja pullat, sillä jos potilaat olisi saaneet sen ei he olisi kuilleet nälkään 27 kg per nälkään kuoleva poyilas.
Valtiot tarvitsevat aina leimatteja joita syrjiä, näyyttää valtaa ja voimaa, pidättämällå vatsavaiva poyilaita suoraan vastaan otolta ja valehdella apteekkarien ja lääketehtiden rahan keruu bulvaanien psykiattien suulla, että he ovat muka mielisairaita.
Ainoa mielisairas on se joka leimaa ja sadistinen psykopaatti, ellei hän kadu ja korjaa noita vainossaan tekemiään leimoja pois kortisyosta, koska dilloin on kyse tahallisesta kätsimyksen tuotosta, jos valtion tohtori alkaa kehon kivuista leimata.
Se on valtion ohjelmoimaa terroria ja ihmisoikeus rikollisuutta, josta suomi ei halua luopua, koska leimaaminen on suomelle tärkeämpåä kuin itsenäisyys, niin menköön vaikka itsenäsisyys, jos tämä pirullinen valtion sadismi ei lopu
On aivan totta, tilastoissa ja tutkimuksissakin varmistettua, että mielisairaalojen potilaita kuoli runsain määrin nälkään toisen maailmansodan aikana. Suomessa oli ruokapula kaikkialla, ja mielisairaaloissa oleville ei riittänyt senkään vertaa kuin muille. Ruoka hävisi matkalla.
Yksi tunnettu mielisairaalassa kuollut oli valokuvaaja Signe Brander. Hän oli sairaalassa tosin somaattisista syistä, en tarkemmin muista miten hän päätyi juuri sinne hoidettavaksi mutta mielisairaaloissa hoidettiin muitakin kuin mt-syistä sairaita. Brander kuoli Niuvanniemessä aliravitsemukseen sodan aikana.
Tässä masennuksen hoidon tehostusta, psykiatrialle.
-Lopettakaa valehtelemasta siitä miten masennuslääkkeet toimii ja tarkastakaa ettette kroonista ihmisten masennusta pitkäaikaislääkityksillä joista voi olla hankala irtautua. Olkaa rehellisiä haitoista ja tutkimuksen puutteesta pitkäaikaiskäytössä. Jotkut haitat mitä masennuslääkkeet ja niiden vieroitusoireet aiheuttaa voi olla murskaavia henkiselle hyvinvoinnille esim seksuaaliset häiriöt, uniongelmat tai akatisia tai tunteiden leikkautuminen. Antakaa ihmisten tehdä omat päätökset
- lakatkaa diagnosoimasta ihmisten normaaleja tunne - elämän reaktioita elämän vaikeuksiin sairautena johon ratkaisu on pääasiassa mt-lääkkeet.
Nykyinen hoito voi passivoida ihmisiä ja saada heidät tuntemaan etteivät he voi selvitä vaikeuksistaan koska heillä on biologinen ongelma josta he ei voi päästä yli muuten kuin teidän tavoillanne
. Oikeasti ihmiset on vahvempia kuin voisi luulla
- Se mitä pidetään masennuksena voi olla reaktio siihen kun elämä on potkinut päähän monin eri tavoin, ei sairas reaktio vaan kenties ihan luonnollinenkin reaktio joka voi saada ihmisen muuttamaan haitallisia toimintamallejaan tai oppimaan elämästä jotain uutta. Onko hyvä ratkaisu oikeasti pillerit?
- Onko totta että ihmisten luonnollisen välittäjäainetoiminnan sörkkiminen ( kuten serotoniinin ) on ratkaisu ja muka lisää aivojen muovautuvuutta? Ja on aivan pakollista tunne-elämän ongelmista selviytymisessä.
- Hyvinvointi on kokonaisuus ja koostuu pienistä palasista. Itsehoitotaitojen opettelu pitäisi olla tärkeässä roolissa hyvinvoinnin edistämisessä.
Psyykenlääkityksen seurauksena on moni saanut neurotoksisen aivovaurion. Tämäkin on yksi niitä julkisia salaisuuksia, mistä ei hiiskuta.
Niin ja se neurotoksinen vaurio diagnosoidaan masennuksena ja siitä voi seurata loputon kierre lääkkeitä, masennuslääkkeitä neurotoksiseen vaurioon ja harmiin jonka on aiheuttanut masennuslääkkeet. Loputon bisnes. Joka ei ole potilaan hyvinvoinnille suotuisa. Vaan voi olla tuhoava kierre jolle psykiatria on sokea. Lopputulos on keskushermoston toiminnan häiriintyminen kun keskushermostoa ronkitaan vuositolkulla ja jopa neutotoksiset haitat. Psykiatria ei ymmärrä niitä vaikka esiintyykin suunnilleen jonain aivoterveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana. Netti on pullollaan kertomuksia harmeista
Pahimmillaan psykiatria gaslightaa ja satuttaa jo lääkkeistä harmia saanutta potilasta jolle ei paljoa tukea ja ymmärrystä tipu. Hoetaan vaan että potilashan tarvii lisää lääkettä ja se on vain potilaan alkuperäinen sairaus (vaikka oikeasti lääkkeet on jo aikapäiviä sitten aiheuttaneet neurotoksista vauriota, keskushermosto-oireita tai muuta harmia vieroitusoireita jne ja psykiatria on itseasiassa aikaansaanut kroonistuneen pahan olon joka on alkuperäistä oloa pahempi mihin aikanaan haki lääkkeet). Se tuli koettua.
Masennuslääkkeet itsessään voi lisätä haittavaikutuksena esim apatiaa, päiväväsymystä, tunteiden leikkautumista ja ilmiötä jolle on annettu englanniksi nimi tardive dysphoria eli lääkkeet voi altistaa krooniselle masennukselle etenkin pitkäaikIskäytössä. Ne voi myös lisätä tuskaisuutta sille tasolle että ihminen on kuin häkkiin laitettu eläin joka liikehtii levottomana eestaas (akatisia) ja itsemurha-ajatuksia. Masennus voi tuntua ihan siedettävältä sen rinnalla. Masennuslääkevaurioita ja haittoja voidaan helposti sekottaa siihen mitä pidetään masennuksena. Itse tiesin ettei ne olleet sitä kun haitat puhkesi mömmöjen myötä. Olin koko käytön ajan medication spellbinding-tilassa missä en tajunnut ikinä täysin lääkkeiden vaikutuksia itseeni.
En yhtään ihmettelisi jos masennusta kroonistetaan kyseisillä lääkkeillä ja ihmisiä ajetaan surkeisiin pillerikierteisiin tilanteissa mitkä on ihan normaalejakin ihmiselämän tunteita. Kärsimyskin ja haasteet on ihan normaali osa ihmiselämää mutta nykyään niistä puhutaan mielenterveysongelmina. Ei mitään muuta vaihtoehtoa usein nähdä kuin pillerit.
Suorastaan "naurattaa" jos ei vallan itketä, kun masennuskyselyissä kysellään seksuaalisista haluista ja unesta. Masennuslääkevieroitus tai lääkkeet haittavaikutuksena voi sabotoida unta, laukaista unettomuutta ja lääkkeet varastaa seksuaaliset halut, ja ne halut lääke voi huonossa tapauksessa viedä jopa pysyvästi. Mitenköhän se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin? Masennuslääkrkyselyissä saa pointseja masennuslääkkeiden harmeista ja mitäs sitten masennukseen suositellaan usein? Pillereitä. Koko homma on kuin joku ikiliikkuja jolla pumpataan rahaa lääkeyhtiöille ja kaikki laitetaan jonkun kuvitteellisen sairauden "masennuksen" piikkiin. Täydellinen" rikos." Ei ihme ettei tuolla hoitomallilla parane, mutta who cares? Potilaita riittää! Kassavirtaa lääkeyhtiöille myös! Psykiatrian ja lääkeyhtiöiden täydellinen liitto suorastaan.
Itselläni silmät aukeni haittojen myötä. Olin tajunnut astuneeni täydelliseen kusetukseen jossa potilaan hyvinvointi ei ole keskiössä vaan kustannustehokas hoitomalli joka on lääkäreille, hoitoväelle ja systeemille sopivan helppo toteuttaa jonka pitkäaikaisista vaikutuksista tai negatiivisista vaikutuksista potilaalle ei ole kiinnostunut juuri kukaan. Kaikki oli valetta. Se miten lääkkeet määrättiin siis mitä niistä puhuttiin mitä haittoja on miksi niitä kannattaa käyttää miten ne muka toimii jne.
Ilman lääkkeitä on parempi. Mutta vasta kun tuli kiduttua vieroitus läpi josta lääkäri ei maininnut sivulauseessakaan.
Mitään korvauksia ei siitä saa kun on ensin antanut keskushermostonsa ja aivonsa lääkärin koesorkittavaksi aineilla joita heillä niin himottaa määrätä että pääsevät toteuttamaan itseään ja tiedettään. Mitään korvauksia ei saa henkisestä väkivallasta mitä on seurannut siitä kun haitta on vaan unohdettu ja sitä on tulkittu sen linssin läpi että ne on vain henkisiä ongelmia joka tarvii lisää hoitoa ja siitä kuinka sekoittavaa se on tunne-elämälle kun yhtäkkiä tajuaakin voinnin romahdettua uusien aineiden myötä ja niistä irtautumisen jälkeen että hups ne olikin ne aineet mitkä oloa huononsi.
Mitään korvauksia ei saa ajanjaksosta joka elämässä menee haittojen ja vieroitusoireiden kanssa kamppailuun ja pillerien murusteluun kun yrittää vähentää aineita joiden ei pitänyt aiheuttaa riippuvuutta ja ne pystyi lopettamaan milloin vain. Mitään korvauksia ei saa vääristellystä totuudesta minkä kuuli lääkkeistä määräyshetkellä joka siloitteli kuvan kauniiksi ja epärealistikseksi lääkkeistä.
Masennuksen hoidon tehostaminen yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa kuulostaa omiin korviini huonolta ja ahdistavalta vitsiltä. Minun masennuksen hoitoani ei mikään lääkeyhtiö tule tehostamaan koskaan enää ja olen alkanut suhtautua skeptisesti jo termiin masennus. Mitä se edes tarkoittaa? Lääkehoitoa vaativaa tilaa? Ei minulle enää ainakaan. En luota kyseisiin lafkoihin enää yhtään että heiltä otan mitään henkisen tason ongelmiin.
Vieroitusoireet tulkitaan myös usein, ellei aina, relapsiksi tai uudeksi 'mielisairaudeksi'. Relapsidiagnoosin voi saada, vaikkei alkuperäistä sairautta olisi ikinä ollutkaan.
Masennuskoalition uskottavuus on pyöreä nolla ennen kuin he tuovat tämän ja muut epäkohdat esille.
Minulle kävi niin, kun käytin lääkkeiden rinnalla alkoholia, ym. päihteitä jatkuvasti, että menin koko ajan huonompaan kuntoon.
Laitettiin aina vaan lisää lääkettä ja uutta lääkettä, kun " sairauteni meni huonompaan suuntaan ".
Tulihan siinä oltua monet vuodet aivan sekaisin, mutta onnekseni selvisin, tai oikeastaan pienoinen ihmekin oli, että siitä kaikesta selvisin.
Toki parempi näin päin.
SPECT-kuvantaminen ja qEEG. Siinä menetelmät, millä psyykenlääkkeiden aiheuttamat neurotoksiset aivovauriot on usein saatu näkyviin. Ne eivät yleensä näy tavallisessa pään MRI-kuvantamisessa.
Eihän " hulluille " edes mietitä aloitettavan jotain kalliimpia tutkimuksia.
Jos jotain ääneen epäilee, tai haluaa, niin se johtuu kuulemma vain " korvien välistä ".
Olen kuullut kanssa siitä että jotkut on saaneet neurotoksisia harmeja todennettua spect ja qEEG - tutkimuksissa. Psykiatria usein vain laittaa magneettikuvaan jos raportoi harmia jos sinnekään edes pääsee. Kyse ei ole lainkaan tosin vain aivovaurioista vaan todellisuudessa psyykenlääkevahinko voi oireilla laajasti keskushermosto-oireina, kehon perustavanlaatuisten systeemien balanssin häiriintymisenä (esim gaba/glutamaatti). Autonomisen hermoston oireina, ja yhtäläisyyksiä voi olla dysautonomian tyylisten oireiden kanssa. Seurauksena välittäjäaineiden uuteen uskoon laittamisesta voi olla myös kaikkea pakkoliikkeistä, extrapyramidaalioireet, alkaen koska kyseiset välittäjäaineet vaikuttaa motoriikkaan myös. Ja uneen. Kokonaisvaltainen hermoston toiminnan häiriintyminen. Seksihalut voi kadota pysyvästikin ja voi todella miettiä mitä nuo aineet ihmiskeholle tekee
On selvää että kun harmia tulee, voi olla että se henkinenkin oireilu pahenee. Esim vieroitusunettomuus oli todella haitallista itselle. Minkälaista tuskaa tekee se kun ei enää kykene seksiin ja se ei palaudu? Itsemurhiakin olen lukenut tapahtuneen tämän seurauksena
Psykiatria on liian keskittynyt aivoihin ja aivojen rakenteeseen eivätkä mieti että esim saavatko nuo kyseiset aineet autonomisen hermoston herkän balanssin sotkuun. Heillä ei ole niin suuri asiantuntemus hermoston toiminnasta että kannattaisi laittaa suuri osa kansasta satoja tuhansia ihmisiä noille myrkyille lapsesta asti joiden pitkän tähtäimen vaikutus elämänlaatuun voi olla tuhoisa
Aivojen muovautuvuuden lisääntyminen serotoniinijärjestelmän muokkauksen takia. Sekö oikeasti on myönteistä aivoille ja hyvinvoinnille? Ei. Siinä muokataan välittäjäainetoimintaa tavoin jota ei ymmärretä ja jolla voi olla lukuisia negatiivisia seurannaisvaikutuksia. Se on sotkemista, ei terveydenhoitoa!
Lääketiede on yksi kasvava terveysriski. Hoitoja tuodaan markkinoille, pitkäaikaiset ongelmat testataan potilailla. Usko turvallisuuteen on vahva mutta mikä on totuus? Minä koen että "masennuslääkkeet" tuhosi terveyttäni. Näen kaiken kirkkaasti vasta kun pääsin niistä eroon.
Vuosia meni hukkaan haittavaikutusten suossa jossa luulin masennuslääkkeiden puhkaisemia oireita omikseni ja vieroitusoireita syynä jatkaa lääkettä. Olin ihan aivopesty psykiatrian toimesta käyttämään noita
Yksi asia mistä psykiatria voisi alkaa tutkimaan harmeja on ns sähköiskutuntemukset päässä vieroituksessa. Se keskiöön. Ei todellakaan ole muuren lähellekään normaalia tai turvallisen tuntuista kun silmiä liikuttaessa aivoissa ja hermostossa tuntuu kauheita sähköpurkauksia. Vieroituspalstoilla puhutaan noiden yhtäläisyyksistä ilmiön "Lhermittes sign"-kanssa.
"SPECT-kuvantaminen ja qEEG. Siinä menetelmät, millä psyykenlääkkeiden aiheuttamat neurotoksiset aivovauriot on usein saatu näkyviin. Ne eivät yleensä näy tavallisessa pään MRI-kuvantamisessa."
Kiitos tiedosta, otan asiasta selvää. Tuttavapiirissäni on ihmisiä, joilla on selviä suuria hermostovaurioita pitkäaikaisesta psyykenlääkkeiden käytöstä.
On ihmisoikeusrikos, että näitä vaurioita annetaan syntyä ja ihmisiä vielä pakotetaan ottamaan noita lääkityksiä. Kaasuvalotetaan ja sumutetaan, ettei muka olisi lääkkeistä johtuvaa, vaan omaa "hulluuttaan."
Olen todella vihainen näille valkotakkisille mengeleille. Ystävieni puolesta siis. Itse olen säästynyt psykiatrian kemialliselta puolelta.
Tapaukset missä jotain todennusta on tapahtunutkin eri kuvauksissa on tapahtunut ulkomailla ja harva lääkäri tuskin alkaisi mokomaa tutkimaan. Noita tutkimuksia pidetään hiukan kokeellisinakin.
Tässä esimerkkiä neurotoksisuudesta masennuslääkkeiden kohdalla:
https://www.hormonesmatter.com/brain-long-term-lexapro-chemically-induced-tbi/
http://neurotox.com/psych-drug-injuries-long-term-disability/
Kun olisikin lääkäreitä Suomessa jotka oikeasti olisivat perehtyneet neurotoksisuuteen mutta epäilen. Ulkomailla vaikuttaa olevan joitakin lääkäreitä jotka suhtautuu kriittisemmin näihin lääkkeisiin ja ottaa vahingot vakavasti
Psykiatria tuntuu lähinnä vain kiinnostuneen promotoimaan hoitojansa ja etsimään niiden mahdollista hyötyä ja lyhyen tähtäimen hyötyjen takia ollaan perustelemassa lääkkeiden käyttöä. Jotkut saattaa herätä harmiin siinä vaiheessa kun aineita on napsittu vuositolkulla ja tulee mahdollinen vieroituksen aika
Tässä muutama linkki:
https://www.hormonesmatter.com/brain-long-term-lexapro-chemically-induced-tbi/
http://neurotox.com/project/recognizing-neurotoxicity/
https://drmyhill.co.uk/wiki/Chemical_poisoning_-_general_principles_of_diagnosis_and_treatment
Mitä tulee masennuslääkkeiden neurotoksisuuteen niin psykiatri Peter Breggin on kirjoittanut siitä. Monet psykiatrit pitävät häntä hömppänä vaikka hänen väittämänsä osuvat harvinaisen hyvin naulankantaan. Hänen väittämänsä ovat paljon uskottavampia kuin psykiatrien valeet siitä että masennuslääkkeet ovat hyviä aivoterveydelle, korjaavat jotain biologista poikkeamaa ja ne on turvallisia pitkäaikaiskäytössäkin ja niitä voi huoletta vetää pitkään ja ne on tehokkaita masennuksen estoon (mitä ne ei ole). Breggin ja toinen psykiatri Moncrieff ovat kirjoittaneet mitä masennuslääkkeet ovat: psykoaktiivisia aineita joilla voi olla jotain suotuisia vaikutuksia joiden mielestä, mutta joilla kuitenkin voi olla suurta harmiakin ja ainakin Bregginin mielestä neurotoksisuutta. Ne on aineita jotka muuttavat aivotoimintaa, eivät korjaa aivoja
Lainausta Bregginiltä.
Masennuslääkkeet ovat neurotoksisia, ne vahingoittavat aivotoimintaa ja aivoja. Seurauksena me voi aiheuttaa lukuisin tavoin tavallisesta poikkeavaa ajattelua ja käyttäytymistä mukaanlukien maniaa ja väkivaltaista käytöstä...
"Masennuslääkkeillä" ei ole erityistä vaikutusta masennukseen ja niitä käytetään myös off label-käyttötavalla moniin eri tiloihin. Ihmiset kokee alkuvaiheessa käyttöä euforiaa, mutta se ei ole pitkäaikaista. Sen seurauksena ihmiset haluavat kokeilla yhä uusia masennuslääkkeitä siinä toivossa , että kokevat alun keinotekoisen kemiallisesti aiheutetun onnen tunteen uudelleen. Todellisuudessa tämä tunne pitäisi olla varoitusmerkki, jolla voi olla yhteyksiä maniaan mitä jotkut kokee lääkkeiden seurauksena. Maniaan voi kuulua epänormaalia tuhoisaa käytöstä kuten impulsiivisuutta, huonoa harkintakykyä, tunnetta omasta erinomaisuudesta, seksuaalista estottomuutta jne. Mania voi mennä psykoottisuuden tasolle ja saada ihmiset käyttäytymään niin miten he ei normaalisti käyttäytyisi.
Maniaa tai ei, masennuslääkkeet myös voivat huonontaa ihmisen tilaa, jossa romahdetaan itsemurha-ajatuksiin ja masennukseen. Lapsilla ja nuorilla lääkkeet on yhteydessä itsemurha-alttiuteen.
Breggin kertoo haitallisista puolista mitä masennuslääkkeistä voi seurata kuten apatiasta, siitä ettei välitä asioista kuin ennen, motorisesta levottomuudesta, unen häiriintymisestä, estottomuudesta. Monia lääkkeiden puhkaisemia oireita voidaan pitää ihmisen omina ongelmina. Seuraavia oireita voi syntyä myös masennuksen hoidosta: agitaatio eli kiihtymys, paniikkikohtaukset,unettomuus, ärtyisyys, vihaisuus/aggressio, akatisia (voimakas psykomotorinen levottomuus mikä voi estää paikallaolon), impulsiivisuus, hypomania. Lääkkeet voi vaikuttaa ihmissuhteisiin vähentämällä rakkauden ja seksuaalisuuden tunteita.
Kun ihmiset yrittää lopettaa lääkkeitä, he saattavat kokea vieroitusoireita,fyysisiä ja psyykkisiä, jotka vastaavat kidutusta ja sen seurauksena voi tuntea tarvetta jatkaa niitä.
Itselläni silmät aukeni kun lopetin kyseiset aineet. Vuosia elin valeessa, luulleen että oikeasti toimin lääkkeiden takia paremmin kuin oikeasti toiminkaan, oikeasti suotuisa vaikutus muuttui hiljalleen lamaavaksi ja apatiaa lisääväksi. Oikeasti kärsin jatkuvasti niiden aiheuttamista negatiivisista puolista joita Breggin luettelikin listan. Suurin osa käyttöajasta ei loppupeleissä ollut mitään kovin elämänarvoista elämää ja lääkkeet ja vieroitukset sai olotilat sahaamaan ylösalas. Vuosia katosi ja en ollut oma itseni laisinkaan. Tunsin alussa lisääntynyttä hyvää oloa minkä aina muistin. Nyt jälkikäteen käyttöajasta suuri osa meni tunteet leikkautuneena. Vieroitus oli helvetti ja sain tuta mitä psykiatria on pahimmillaan.
https://breggin.com/antidepressant-drugs-resource-center/
Ikävä kuulla, varmasti hyvin sekoittava kokemus ollut. Olen seurannut ihmisiä jotka on tuolla pitkäaikaisella alkoholi/psyykenlääkelinjalla tai ihan vaan pitkäaikaisella psyykkeenlääkkeenkäyttöpolulla. Osalle tullut jotain epämääräisiä neurologisia oireita tuosta, enkä ihmettelisi jos tuo olisi riskitekijä jollekin dementialle tulevaisuudessa kyllästää aivonsa kaikella tuolla. Hyvin ei voida, kokoajan ahdistaa ja tunteet heittelee. Aina tulee mieleen tuo että mikä osa on lääkekoukulla ja heittelevillä pitoisuuksilla. Ahdistushan, levottomuus ym mitä he kokee voi myös kummuta lääkkeistä.
Mielipide tuntuu osalla olevan että kumpahan eivät koskaan olisi psykiatrille kävelleet.
Mitä pitempään pillereitä käyttää, sen vahvemmin keho on niihin koukussa. Elämästä tulee pakkolääkkeenottoa koska muuten vieroitusoireet puskee päälle. Lääke pitää aina ottaa oikeaan aikaan ja jos pillerikoktailin ajat heittää niin siitä voi seurata outo olo Hankala sanoa enää mikä osa on omia ongelmia, mikä kemiallisesti puhkaistua voimakkaisiin lääkeaineisiin koukussa oloa. Kun mukana on vielä alko on siinä päälle vielä se alkoholin ja lääkkeen yhteisvaikutus
Masennuslääkkeet voi joillakin kohottaa alkoholin himoa
https://rxisk.org/driven-to-drink-antidepressants-and-cravings-for-alcohol/
Ja eihän se ihme ole, alkaa kaivata tuntemista kun aina on tasainen olo, seksiäkään ei välttämättä haluta. Alkoholi voi olla vapauttava kokemus sen kaiken keskellä.
Kun ihmisille määrätään aineita
, psyykenlääkkeitä, elämänvaikeuksien kanssa kamppailuun samalla opetetaan heidät hakemaan erilaisia tunnetiloja psykoaktiivisesta lääkeaineesta. Kun jo pahimmillaan lapsesta asti on ADHD lääkityksellä lääkitty, siitä tulee normaalia hakea eri tunnetiloja aineista.
Kautta aikain ihmiset on toki hakeneet kokrmuksia psykoaktiivisista aineista, ainoa muutos on vain että nykyään niitä käytetään kroonisesti terveydenhuollon nimissä ja ne on tehty labrassa spesifisti vaikuttaviksi ja valehdellaan että ne on suotuisia aivoille. Eivät ole, etenkään pitemmällä tähtäimellä vaan sitten liikutaan tuntemattomilla vesillä joka voi johtaa harmiin
Minulla on mennyt ääreishermoston toiminta pilalle ( onko se juuri se autonominen hermosto ? ). Motoriikka, koordinaatio pätkii, sekä ylä- että alaraajoissa.
Muisti pätkii myös tosi pahasti ( ikään nähden ei vielä pitäisi ), ja aivoissa on joitain valkean aineen muutoksia ( ilmeisesti nekään eivät vielä ikään kuuluisi ).
En voi väittää, että nuo johtuu nimenomaan vuosikausien lääkitysten käytöstä, mutta uskoisin, että silläkin on ollut osuutta asiaan.
Ovatko lääketehtaiden trollit kovia ottamaan toisiltaan poskeen?
Hiljaisuus on myöntymisen merkki?
Hiljaisuus johtuu varmaan ihan siitä, että kysymys oli asiaton ja typerä.
Lääketehtaan+trolli+on+aloittanut+palastan.
Lääketieteen ja lääkekehittelyn etiikka pitäisi ottaa nykyään suuresti tarkastelun alle. Itse olen nähnyt ja kokenut sen miten psykiatria voi olla vahingoittavaa, niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on lyönyt päähän ja vahingoittanut enemmän kuin antanut apua omalla kohdallani. Lääkkeiden haitat, hoito mitä sain haittoja
/viekkareita kokevana meni omalla kohdallani ihan kidutuksen puolelle. Siltä se kirjaimellisesti tuntui.
Haitat menivät sille tasolle että halusin ulos nahoistani olojen takia mitä nuo aineet pisti kokemaan. Siinä ne, jotka eivät koskaan ole haittoja nahoissaan kokeneet, määräävät potilailleen kyseisiä aineita esiintyen niiden suurena asiantuntijana kirjaviisautensa nojalla gaslightaten vahingoista kärsivää."Ei kai näistä tällaista". Ironista oli että paria vuotta myöhemmin masennuslääkkeiden vieroitusoireista alettiin kohkata mediassa pitkän mediahiljaisuuden jälkeen jolloin ei paljon aiheesta hiiskuttu. Median pitäisi myös olla kriittisempi lääkeyhtiöinfoa kohtaan ja tehdä tutkivaa journalismia eikä vain hehkuttaa uusia keksintöjä ja ihmispolot menevät kritiikittä lääkäreillensä niitä uusia tehokkaita pillereitä hakemaan. Sitten vuosia myöhemmin realismi iskee kehiin
Etenkin aikana jossa lääkebisneksellä tehdään suuret rahat, lääkebisnes on yhtä suurta voitontavoittelua ja siinä voi mennä rahanahneus potilasturvallisuuden edelle. Lääkeyhtiöillä on suuri valta. Lisäksi puhutaan medikalisaatiosta.
Tämä on asia joka pitäisi ottaa vakavasti koska lääkkeiden puhkaisemat harmit voi koskea ketä tahansa. Toki se voi olla helppo siirtää niitä syrjään koska harmien kokijoina on ihmisiä jotka on leimattu "mielenterveysongelmaiseksi", ja sitä vasten menettöneet uskottavuuttaan, ja hehän jo lähtökohtaisestikin voivat kokea erinäisiä ongelmia
Katselen huolestuneena nykyilmiötä esim Ranskassa jossa ihmisiä pakotetaan ottamaan kokeellisia rokotteita sillä uhalla että ei pääse tyyliin asioille enää. Itse en uskalla rokotetta ottaa koska hermostoni ollut herkistynyt vieroitusten ja harmien seurauksena mitä syntyi kun harmia lääkittiin. Otan mielummin riskin että saan koronan kuin alan piikittämään kehooni rokotetta.
Oma keho, oma päätös. Ketään ei pitäisi pakottaa lääketieteen koekaniiniksi saatika tunkemaan kehoonsa jotain aineita. Tätä psykiatria tosin yleisesti harjoittaa, jossa se ei anna potilaidensa päättää vaan hoitaa heitä pakkohoidossa aineilla jotka voi aiheuttaa kidutukseen verrattavaa olotilaa, esim akatisia.
En ole koskaan ollut rokotevastainen. Olen reagoinut lääkkeisiin huonosti lääkevahingon jälkeen ja minulla on ihan hyvät syyni kieltäytyä. Valitettavasti esim Ranskassa tuskin ajatellaan sitä että jotkut on lääkeherkkiä vaan väkisin runnotaan ihmiset ottamaan rokotteita.
Silmät avautui kun tajusin kuinka vähän lääketiede tuntuu piittaavan pitkäaikaistutkimuksista lääkkeiden ja muiden hoitokeinojen kohdalla.
En tule ottamaan kokeellista pikaisesti kyhättyä rokotetta. Piste.
"En tule ottamaan kokeellista pikaisesti kyhättyä rokotetta. Piste."
En minäkään, kun en voi olla varma, ettei mahdollisia rokotehaittoja diagnosoitaisi saman tien mielialahäiriöiksi. En yllättyisi, vaikka historiani takia näin kävisi. Sairastan vaikka ennemmin koronan ja ehkä kuolenkin siihen, kuin otan kokeellisen rokotteen.
Miksi lääkeyhtiö on tässä mukana? Koko masennuksen hoito on aivan sivuraiteilla, kuntoutuksesta puhumattakaan. Hoidetaan oireita tai etsitään syytä henkilöstä kissojen ja koirien kanssa. Ongelma ei ole yksilö vaan yhteiskunnan asenteet. On sallittua käyttää ala-arvoisia käsimerkkejä tai puhua ala-arvoisesti mielenterveyssyistä sairastuneesta. Tähän ei puututa millään tavalla. Olet ikuisesti mielenterveyskuntoutuja, joka on kaikkein loukkaavin ilmaisu, se tarkoittaa, että olet kaiken avun ja tuen ulkopuolella.
Jos osapäiväinen työnteko olisi mahdollista muulloinkin kuin silloin jos sinulla on pieniä lapsia, mielenterveysongelmaisten määrä pienenisi. (Ja pienenisi oikeasti, eikä nykyisellä mallilla, jossa evätään sairailta tuet, jotta tilastot näyttäisivät kauniimmalta) Pitää kehittää tukijärjestelmä, jolla ihmisen rahatilanne turvattaisiin, jos hän joutuu lääkärin määräämälle sairaslomalle. Näin mitään kroonisia potilaita ei olisi, kun potilaan energia vapautuu tervehtymiseen. Mielivaltainen maksimissaan vuoden sairausloma per sairaus on absurdi ja kannustaa siihen, että sen sijaan, että hoidetaan yksi asia kuntoon, potilas ja lääkäri etsimällä etsii lisäsairauksia, joista saa lisää sairaslomaa. Potilaan voimat menee luukulta toiselle juostessa koko ajan kasvavan diagnoosilistan kanssa. Ja kehitetyt ratkaisut ongelmiin menevät ojasta allikkoon. Jos ongelma on se, ettet saa kelasta tai työkkäristä apua työllistymisen ongelmiisi ja typ-palveluun pääsee vasta kun on ollut vuoden työttömänä, niin ratkaisu ei ole lyhentää aikaa typ-palveluun pääsyyn, vaan kehittää kelaan tai työkkäriin joku palvelu osatyökykyisille. Suojatyöpaikat eivät auta ketään vaan pääsy työmarkkinoille ja työelämään.
Ihmisestä tehdään sairas ja vammainen, jos hänet ohjataan kunnan (eli sossun) armoille. Tämä typ-palvelua kehittävä porukka voisi itse käydä vaikka viikoittain tapaamassa asiakkaana sossun työntekijöitä. Voisivat koittaa tehdä sitä rahatta ja katsoa, miten tilanne etenisi. Siis siinä tilassa, jossa asiakas on sinne tullessaan. Kun sinua kohdellaan kuin rikollista ja asioidessasi sossussa vartijat tarkastavat, miksi olet paikalle tullut ja ketä tapaamaan, ovien ollessa lukossa niin kuin vankilassa, niin ehkä silloin joku alkaisi ajatella järkevämmin. Eihän sosiaalityöntekijöitä saa kiinni, ei ole nettipalveluita eikä muutakaan sähköistä järjestelmää, on kankea tunnin puhelinaika päivässä, jolloin sinne voi yrittää soittaa. Tämä on siis viimeinen paikka, mistä osatyökykyiselle apua, ei siis järjestelmää järjestelmän päälle vaan yksi luukku, jolta apua saa. Toimeentulotuen siirtyminen kelaan on jo tehnyt harkinnanvaraisen toimeentulotuen saamisen mahdottomaksi, ei nyt enää lisätä vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten elämää entistä vaikeammaksi.
Harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta sen verran, että kaikki kunnat eivät sitä myönnä lainkaan, jos ei ole vakituinen toimeentulotuen asiakas.
Sairauslomista olen sitä mieltä, jos ihmiselle aloitetaan jokin psyykelääkitys, sairausloman jatkuessa pitkään työ- ja toimintakyky heikkenee koko ajan.
Pitkäaikainen lääkitys passivoi ihmistä, ja mitä pitempään menee, sen vaikeampaa on palata takaisin työhön.