Nykysuomessa yritykset ovat kiristäneet kauttalinjan otteitaan työntekijöistään. Tämä näkyy ja tuntuu etenkin lapsiperheissä. Jo uhka äitiyslomasta johtaa usein määräaikaisen työn loppumiseen. Parhaassa synnytysiässä olevat naiset ovat suurennuslasin alla. Äitijä kiristetään eri perustein ja suoraan sanoen savustetaan pihalle. Miten nämä asiat koetaan lestatiolaispiireissä, teillä kun on yleensä erittäin suuret lapsiperheet, ja siten paljon äitiyslomia putkeen. Onko tullut hankaluuksia/painostuksia/savustamista/kiristämistä työnantajanne taholta? Miten raamatun mukaan on perheellistä työntekijää kohdeltava, ja toteuttavatko lestatiolaiset esimiehet/työnantajat raamatun periaatteita työelämässä? Ja SERIFFILLE terveisiä.
Työelämän kiristyminen ja
lapsiperheet
10990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
asiallinen, kiinnostava ja monta perheellistä naista koskettava asia.
Terveisiä sinullekin, aloittaja. En suinkaan taannoisella poistollani halunnut estää keskustelua tästä asiasta. Eri asia on sitten, millaisella viestillä keskustelu aloitetaan.
Niin että...olkaapa hyvät vaan:)
Suomalainen lainsäädäntö on rakennettu juuri sellaiseksi, että joko synnytysikäisiä naistyöntekijöitä syrjitään tai sitten syrjitään koko heidän työpaikkansa henkilökuntaa tai ainakin työnantajaa.
Sosiaaliturvakulut äitiysvapaasta ja äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneistä lomista, näiden lomien palkoista sekä itse äitiysvapaa-ajan palkka jäävät vähintään 30%:sesti työnanantajan maksettaviksi (kokonaankin, jos ei hoksaa oikeaan aikaan hakea Kelalta korvausta!)
Siis jokainen syntyvä työntekijän lapsi tuo työnantajalle välittömiä kuluja n. 4kk:n palkan+sivukulujen verran! Ilman että saa työpanosta vastikkeeksi!
Tämä on lakisääteistä syrjintää, jota ei saada muutettua, koska paperiväki uhkaa heti lakolla, kun vihjaistaankaan, että ruvettaisiin rahoittamaan perhevapaat suoraan sairaskassasta, niinkuin sivistysvaltioissa (Ruotsi, Norja jne.)! Silloin kaikki työnantajat maksaisivat palkoista vaikka prosentin lisää sosiaaliturvamaksua, joka rahastoitaisiin ja siitä hoidettaisiin nämä perhevapaamaksut.
Jos ei potkita synnyttäjiä pois, koko alan palkkoja lasketaan (työnantajan kokonaiskulut pysyvät alhaisina) tai sitten työnantaja on vain yksinkertaisesti valinnut huonommin tuottavan alan...
Saa siinä ihmetellä, miksi naisvaltaisilla aloilla on huonot palkat!
Kun globalisaatiohuumassa hingutaan ulkomaisia sijoittajia, tilanne kiristyy entisestään: omistajat haluavat voittonsa käteen, eivätkä hyväksy sen käyttämistä suomalaisten työntekijöiden perhevapaiden kustannuksiin.
Norjassa on varaa pitää äidillä vuoden perhevapaat synnytyksen yhteydessä ja isällä useampi kk isyysvapaata päälle. Korvaus 80% palkasta, kun meillä Kelan korvaus vanhempain- ja isyysvapailta korkeintaan 70% (matalimmilla palkoilla, jo keskituloisilla korvaus jää 60%)!
Luulenpa, että moni meistä suomalaisista naisista vaihtaisi mielellään äitiysvapaan täyden palkan (työnantajan maksettava) ansiosidonnaiseen 80%:seen korvaukseen (sairaskassasta). Varsinkin kun vapaita voitaisiin pidentää ja tehdä aidosti taloudellisesti mahdollisiksi myös isille. Samalla kaikkien naisvaltaisten alojen palkat nousisivat reppaasti, eli toinenkin sukupuolittunutta työnjakoa aiheuttava ongelma poistuisi!
Minulla on tyttö 1v5pv sekä poika 0v15pv. Minulle oli itsestään selvää että kun ensimmäisen lapseni laskettu aika lähestyy niin jään kokonaan pois työstä. Lapsen paikka ei mielestäni ole missään päiväkodissa tai muualla hoidossa ainakaan ensimmäisen 3 ikävuoden aikana vaan kotona äidin luona. Töihin menoa ajattelen taas sitten jos lapsia ei enää ala kuulua nuorimmalla alkaa tulla ikä vauosia. Jos olisin töissä tulot olisi isommat mutta oltaskohan sen onnellisempia ku lapset on kuitenki vaan kerran lapsia ja saa olla vaan yhen lapsuus ajan kotona.
Noin sen pitäisi ollakin, ettei siellä työelämässä väkisin roikuttaisi, kun on pieniä lapsia. Valitettavasti se ei kaikille käy, esim. yhden ihmisen tulot eivät riitä tai jotain muuta syytä, mutta siihen olisi kuitenkin hyvä pyrkiä. Lapsille (ja lasten vanhemmille)on hyvä, että lapset saavat rauhassa kasvaa kotona ensimäiset vuotensa, eikä heti pienestä alkaa stressaamaan aamuylösnousujen ja muiden asioiden kanssa.
T: Tiinaliina
Ihana kuulla, että ajattelette noin paljon lapsia. Varmasti ihan aidosti ja rehellisesti asiaa pohtineena toimitte noin. Mutta, joskus kuulee äänestä pientä katkeruutta/kateellisuutta tyyliin "meillä se nyt vain menee näin; ei tästä pääse töihin, kun lapsia syntyy ja edelliset sairastavat jne" "En edes jaksa/uskalla ajatella töihin menoa..."
Minäkin olen ajatellut lastani niin paljon, että pala on usein kurkussa ja sydän vereslihalla. Töissä käyvä äiti on lestadiolaispiireissä vieläkin "kummajainen", outo lintu. Ympäröivä maailma taas painostaa äitejä tyyliin "lapset ovat vain kerran pieniä - vain muutama vuosi ja lapsesi ei enää tarvitse sinua". Näistä ristipaineista huolimatta käyn silti töissä enkä hoida lastani/tulevia lapsiani kotona. Oma ammatti-identiteettini on niin vahva, etten tunne itseäni kokonaiseksi ja omaksi itsekseni, jos en voi toteuttaa sitä. En pysty ajattelemaan, että olisin kotona aina siihen asti, että lapseni täyttää 3 vuotta -> ehkä en pääsisi töihin sitten koskaan... tai joskus 46-vuotiaana (enkä silloin ole kovin houkutteleva työntekijä työnantajan näkökulmasta, varsinkaan jos minulla ei olisi työkokemusta päivääkään).
Tämä on vaikea yhtälö, mutta mielestäni pitää hyväksyä, että jotkut lestadiolaisnaiset käyvät töissä, jopa "luovat uraa". Ne, jotka HALUAVAT olla kotona (vaikka sen "2o vuotta") SAAVAT sen tehdä! Minä en moiti heitä - älköön hekään syyllistäkö meitä toisin tekeviä.
Lestatiolaiset eivät uskalla, eivätkä edes saa, keskustella avauksen kysymyksistä. Heille ei ole sallittua kritisoida tahi arvostella työnantajaa taikka esimiestä taikka yhteiskuntaa millään tavoin. Miksikö? no siksi, että yksilön mielipidettä voidaan käyttää koko lestayhteisön nimissä heitä vastaan. He tietävät olevansa niin kaukanan NORMAALEISTA ihmisistä, että he eivät voi herettää enään yhtään enempää kiusallista huomiota ryhmäänsä kohtaan. Olkaa vaan suu supussa. Ei tarvi ihmetellä, miksi tämäkin palsta on täynnä lestatiolaisvastaisia kirjoituksia.
Mietitköhän ollenkaan miksiköhän ei kukaan vastannut. Jos itse kuulen jonkun kirjoittavan tai puhuvan lestadiolaisista lestaaatiolaisina, menee jostain syystä korvat heti eri kanaville. Ei jaksa, ei viitsi, eikä kiinnosta "keskustella". Yleensä sillä termillä koulussamme pilkattiin lestadiolaislapsia. En ole järin paljon kaivannut niitä aikoja ja niitä asenteita.
Odotin kolmatta lasta kun menin työhaastatteluun ja kerroin heti et olisin vain muutaman kuukauden töissä.Ajattelin et ei mitään mahiksia päästä töihin, niin vaan sit pääsin.Pyysivät vielä lapsen syntymän jälkeenkin töihin.Nyt on puolet enemmän lapsia. En haaveilekkaan töihin menosta, enemmänkin harmittas jos pitäs lähtä töihin.Minä koen et minä olen paljon tärkeämpi tällä hetkellä kotona kun kolme vanhinta lasta tulee koulusta.Ekaluokkalainen on minun mielestä vielä niin pieni et vois tulla tyhjään taloon. Mut ei tarvi tuntea huonoa omatuntoa sinun työssä käyvän vanhemman jos jaksat paremmin käymällä töissä ja lapset hoidossa.Me ollaan kaikki niin erilaisia.Minä nautin kun saan hoitaa lapset kotona ja virkistyä eri harrastuksien parissa,välillä reissaten lasten tai miehen kans.
Kiitos vastauksesta sinulle! Ihana, että joku keskustelee tälläkin foorumilla vielä asiallisesti. Hyvää jatkoa sinulle! Toivottavasti osaat arvostaa valintaasi aina, sillä teet arvokasta työtä.