Jään työttömäksi syksyllä ja ilmoittaudun työttömäksi työnhakijaksi. Silloin eläkeikääni eli 64-v on enää 2 vuotta aikaa. Mihin TE-toimiston taholta kannattaa varautua? Soittelevatko tämän tästä vai unohtavatko? Millaisia kokemuksia teillä on?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Sulle eivät enää soittele..ikää on
kyllähän muuten soittelee, jos olet työmarkkinatuella olet velvoitettu etsimään töitä ja sinua haastatellaan määräajoin te-virkailijan toimesta
Mutta jos kuulut työttömyyskassaan ja saat ansiopäivärahan, ei varmuudella työkkäristä paisteta minnekään...
Eivät ole soitelleet. Työmarkkinatuen varassa sitä työtä ei kauempaa kukaan hae ja piste.
Juu, ei ne enää, ikä suojelee.
Väärin. Ansiopäivärahan saamisen ehtoihin kuuluu myöskin hakea työpaikkoja ja olla työmarkkinoiden käytettävissä., ei kassan/ammattiliiton jäsenyys tätä ehtoa poista. Jos et eläkeelle pääsyn ehtoja täytä ja jonkinlaisia tukia haluat nostaa niin näin se homma vaan etenee.
Paskat, 60 mittarissa ja niin vaan kuntakokeilusta häiriköidään. Ikinä eivät ole olleet näin aktiivisia tyrkyttelyssään kuin nyt
Millaisia töitä sinulle on tyrkytetty? Omaa alaa vai muuta?
Te-toimistossa on työkyvöttömiä työnhakijoita on päihdeongelmasia, heikkoälyisiä monisairaita jne. kyllä eläke kuuluisi työnantajat eivät ota töihin koska saa terveitä työnhakijoita töihin.
Vanha pieru on vanha pieru. Yli 40 vuotiaskin alkaa olemaan.
Parempi vaan, saa olla rauhassa.
Riippuu minkälaisen omasimputtajan saa, voivat soitella alussa ja kysellä kaikkea pskaa, syrjäitymisestä,kuntouttavasta työtoiminnasta, manipuloivat, oo tiukkana hyvin se menee..
Miten näihin omasimputtajan soittoihin kannattaa vastata? Minut ehkä luokitellaan vain "osatyökykyiseksi". On depistä, unettomuutta ja ahdistusta. Vaikuttivat myös siinä työssä, jossa olin ennen irtisanomista. En siis tehnyt ihan 100-prosenttista työaikaa vaan hieman lyhempää.
Kassa tai ei, te-viranomainen antaa työmarkkinakelpoisuustodistuksen ja ilman tätä ei rahaa tipu. Ja todistuksen saamisen edellytyksiä on 1. voimassa oleva työnhaku, 2. hakea ja ottaa vastaan tarjottuja työtehtäviä 3. Olla työmarkkinoiden käytettävissä.
Syksyllä 2021 aktiivimalli 2 menee lakikäsittelyyn ja sen jhyväksymisen älkeen työttömän on määrällisesti haettava n. 4 työpaikkaa kuukaudessa ja raportoitava tekemisistään säännöllisesti. Te - "asiantuntijan" yhteydenotot tulevat kasvamaan. Mitään ikähelpotuksia ei tule eikä tipu, kuviosta pääsee eroon vain siirtymällä eläkkeelle saavuttamalla alin eläkeikänsä, varhennettu eläke tai sitten haku sairaseläkkeelle (joka on vaihtoehdoista epäkelvoin)
Ottakaahan selvää asioista älkääkä uskoko kaikenmaailman omien käsitysten julistajia.
T: ikääntynyt pitkäaikaistyötön
Millaisen vaihtoehdon sinä valitsit? Kysyn nyt näin, vaikka tuo verbi valita on tässä tapauksessa varmaan vähän hölmö. Onko sinulla kuinka pitkä aika alimpaan eläkeikään?
Tuollaiset näyttöpakot eivät mene läpi ja nuo 1,2 ja kolme vaihtoehtosi ovat jo voimassa.
Mutkia matkassa mallillasi:
Työttömällä ei ole näyttöpakkoa ,joka olisi toisaalta hänellä työn teettämistä .Syytä eu että näin on nuo velvoitteet on työvoimaviranomaisella, aivan kuten iäkkäimpien työllistämisvelvoite on kunnilla, joten ...
Periaatteellisesti asiaa voi myöskin ajatella holhoamisen kannalta ,jollaisen alle tuollaisin toimin työttömät asettettaisiin ja jos taustalla olisi uhka menettää perutoimeentulo olisi kyse siitä että ihmisoikeus tulisi käytännössä ansaita. Tuo on taasen ihmisoikeuksien vastainen toimi eikä Suomi ole mitenkään poikkeus ,jottako niitä ei tulisi toteuttaa päätöksen teossa.
Eli kun tuo oikeus on säilytettävä, viimesijaisen toimeentulon varassa oleville on sosiaalisesti taattava tuo toimeentulo ,eli siitä ei ole leikattavissa ,jolloin oli tilanne mikä tahansa taustalla ei voida käyttää työvoima viranomaisen lausuntoa tuon alentamiseksi ,sillä silloin rikotaan ihmisoikeuksia vastaan. Tuo johtaa tilanteeseen jossa on soviteltava sosiaalisia etuuksia olisi lausunto mikä tahansa. Tuo tie on siis tuhoon tuomittu tie, sillä tuo ei ole ainut ongelma johon törmätään, näet mikäli tuota toimeentuloa käytettäisiin pakoitteena ,Suomi menettää asemansa oikeusvaltiona sillä tällöin toimet ovat kansainvälisen määritelmän mukaan valtiollista orjuuttamista. Hallinolla on siis puitteet missä toimia ,eikä päätöksenteko voi perutua mielivaltaan ilman että vallan käyttäjän laillinen oikeutus valtaan menee sen siliän tien.
Tuohon on ehkä syytä lisätä:
Suomessa kaikkien tulevan lainsäädännön ja asetuksien tulee noudattaa perutuslaillisia lakeja. Suomeen on saatu aikaiseksi valtiopäivä järjestys 1906 ja tuolloin keskusteltiin kiivaasti silloisen hallinnon toiminnan laillisuus asteesta ja luotiin Suomen tulevan hallintomuodon pohjaksi perutuslait jolla mm. pyrittiin lopettamaan hallinnon laittomuudet joita Bobrikovin aikana esiintyi. Nuo tuolloin säädetyt lait ja asetukset ovat siis 1919 aikaansaadun valtio/ja laillisen hallitus muotomme pohja, jota tulee kaikessa päätöksenteossa sekä uudessa lainvalmistelussa/säädännössä, tarkoin noudattaa.
Tärkeimpiä lakeja mitkä muistettava, perustuslain 2 §
"Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."
Hallinnolla on siis olemassa oma "hiekkalaatikkonsa" jonka sisällä se voi toimia, mutta muu valta kuuluu kansalle. Suomi on kansanvaltaan perustuva demokratia, jossa kansa tekee lopulta päätökset asioista, se vain tapahtuu monissa asioissa parlamentaarisesti. Kyse ei ole siis totalitarismista eikä monarkiasta, tämä asia kannattaa muistaa jos hallinto tai virkamiehet alkaa tekemään päätöksiä jotka ei kuulu heidän toimivaltaan.
Usein liki eläkeikäiselle työkkäri ryhtyy painostamaan siirtymistä osittain varhennettulle vanhuuseläkkeelle (OVE). Tuon kun ottaa pääsee työkkäristä eroon, mutta lopulinen työeläke pienenee jonkin verran. Kannattaa kuitenkin rimpuilla työkkärin kanssa mahdollisisimman pitkälle ansaiten työmarkkinatukea lopullisen eläkkeen pysyessä ennallaan.
Juu ja monelle tuo työttömyys iskee paljon enne tuota minkäänlaista eläköitymis mahdollisuutta, kovasti se näyttää siltä että eläkkeelle pääseminen halutaan estää mahdollsiimman pitkään ja kun tarjotaan jotakin tullaista enne aikaista mahdollisuutat sitten se eläke halutaan leikata.
Tuollaisilla menettelytavoilla ei kannusteta pitkiin työuriin ja valtiollisesti olisi kannattavampaa pitää eläkkeet kestävällä pohjalla sillä kun eläkkeellä ei tule toimeen nousee sosiaaliset kulut.
Noita asioita pitäisi kaikin puolin tarkastella uudelleen valtion kananalta ,sekä ihmisten toimeentulon kannalta ja päätöksen teossa toteuttaa perutuslaillisista lähtökohdista toimia, silloin toimet pysyvät laillisuuden puitteissa ,kun perutuslailla on jo valmiiksi rajattu aikoinaan hallinnollisien toimien laillisuus rajat ja näin myös toteutuu paremmin valtion edut. Nykyisin tuntuu että toimia katsotaan pikemminkin sijoitus näkökulmista ja kuten tiedämme eläkevarallisuus on tuossa suhteessa melkoisen keskeisessä asemassa. Tässä on käymässä niin että työväen varat jotka on työväestö kerännyt eläkkeisiin on muuntumassa sijoituspääomaksi.
Kyse on lopulta vain siitä, että sosiaaliturva ja työttömyyskorvaus yms. nekin ovat miljardiluokan rahapotti, ja politiikassa on paljon väkeä, jotka haluavat pelata nekin rahat itselleen tai omille joukoilleen.
Syypäitä asiaan löytynee kaikista ryhmistä, niin ay-liikkeestä kuin elinkeinoelämästäkin.
Eivät vain tunnu ymmärtävän, miten tärkeä osa sosiaaliturvalla on sekä markkinoiden toiminnan kannalta että yleensäkin ottaen maan pitämiseksi rauhallisena.
Sosiaaliturva on länsimaissa hyvinvointiyhteiskunnan perusta.
Itseasiassa jo trustit 1800 luvun Englannissa ymmärsivät tuon tarkoituksen ja patruunoille hyvinvoinnin takaaminen yhteiskunnassa oli tae terveen ja osaavan työväen saatavuudelle .Nuo asiat ovat monin osin vaipuneet unholaan nyky tavoitteissa halpatyövoiman perään huudettaessa, joka myöskin rikkoo hyvinvointi yhteiskunnan perustaa monin tavoin. Vähäisin niistä ei ole yhteiskunta rakenteen rikkominen palkkatasojen suhteen, sillä se luo ja on tie jossa muut palkansaajat kustantavat osan palkoista sosiaalisesti ,joka on kestämätön tie verokarttumien kautta valtion talotta silmällä pitäen.
kanalaltapa hyvinkin