Sen merkitys on valtavan suuri ja 2021 on historiallinen juhlavuosi. Siitä ei puhuta missään eikä sitä juhlisteta millään lailla. Eikö kansanopetuksen menestystarina
1921-2021 ole minkään arvoinen ? Minusta sen satavuotistaival ansaitsisi jonkinlaista erityishuomiota.
Oppivelvollisuuslain säätämisestä tulee tänä vuonna 100 vuotta !
Anonyymi
37
639
Vastaukset
- Anonyymi
Vankka yleissivistys kuuluu kaikille.
Tietäminen ja osaaminen lisäävät toimintakykyä.
Voimme olla ylpeitä omasta koululaitoksestamme,
jota on kehitetty aste asteelta ja tullaan kehittämään.
Kunpa joskus, jo siellä alemmilla luokilla saataisiin taottua oppilaiden päähän,
ettemme opi koulua vaan elämää varteen,
niin innostus oppimiseen voisi lisääntyä.
Koulu ei aina maistunut niin ihanalta.- Anonyymi
Oli yksi aine koulussa, jota ne osannut. Se pilasi koko koulunkäynnin.
Suomessa on lukutaitoa ylläpidetty jo 1700-luvvulta saakka, jolloin lukkarin koulussa opittiin lukutaidon alkeet.
Kyllähän seitsemän veljeksenkin kova koulutus siitä kertoo, että ei se suomalainen harjastukka helpolla oppinut. Rippikoulussa oli lukutaito osoitettava, sillä ehtoolliselle ei muuten päässyt, eikä naimalupaa herunut.
Mutta joka tapauksessa oli tavallisellakin kansalaisella perustiedot puukstaaveista ja Luteeruksen teksteistä. jo parisataa vuotta sitten.
Jyväskylään perustettiin suomenkielinen poikalyseo 1850-luvulla, ja siellä luettiin ylioppilastutkintoon asti. Tutkinto suoritettiin Helsingissä. Opettajaseminaari oli Jyväskylässä myös, ja sinne hyväksyttiin naisoppilaitakin, ja siksi opettajakunta alusta asti on ollut naisvoittoinen. Lyseo oli vain pojille, ja jos tytöt halusivat ylioppilaiksi, oli heidän anottava vapautusta sukupuolestaan voidakseen osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Kaikilla naisilla ei siihen sisua riittänyt.
Kansakouluja perustettiin, vaikka niitä vastustettiinkin herrojen touhuina. Perusteluina oli, että ylpeäksihän ne koulutetut vain tulevat, eikä maalaiselämä heille enää kelpaa.
Kun yleinen oppivelvollisuus säädettiin, kävivät varmaan jo kaikki lapset kansakoulua, vaikka saattoihan se jäädä kesken monistakin syistä. Määräyksellä varmistettiin, että kaikki luokat käytiin läpi.
Suomalaiset ovat olleet opinhaluista kansaa. Yllättävää on kuulla, että nykyisin on lukutaidottomia nuoria, koulunsa päättäneitä. Ihmettelen, miten se voi olla mahdollista. Ovatko luokat liian suuret, että opettajien aika ei riitä? Vai eikö ilmainen opetus kelpaa?- Anonyymi
Hieno katsaus makrisilta taas kerran!
LUkuraidottomuutta on lähinnä maahanmuuttajilla. Kaikki edut saa vaikka ei kieltä opetele.
- Anonyymi
99,8 % saa päättötodistuksen.
Se % on todella korkea,..sentään en voi olla ihailematta maahanmuuttajien toista polvea suomessa, joiden lapset jo hallitsevat kielen puhtaasti.
Korvani saattavat alkuun vierastaa erilaista korostusta, mutta se on nopeasti ohimenevää. ( Huonosti kurssiin osallistuneissa) Sitävastoin kaikkia englannin kielisiä internetin podcasteja scriinejä app'eista bitteihin, en näe syytä hyväksyä!
Olkoon englanti maailmakieli/*valuuttakytkentöineen*, olisi syytä olla termit vain suomenkielisillekin!
Osa sivistyssanoistakin jää kieleemme enimmäkseen käännöksen ollessa kömpelö, kuten ranskan. Latinan ammattikielenä hyväksyy kuka opislelija tahansa.
Puhdas ja kaunis oman maan kieli on kuitenkin minullekin tärkein !
- Anonyymi
Uskon, että kaikki oppivat lukemaan, mutta lukutaitoa on monentasoista.
Ulkomaalaisen on tietysti vaikeampi omaksua suomenkieltä ja oppia kielioppia,
kun on vaikeus osata edes lukea.
Alkakaahan itse opiskella kieltä, jossa ääntiöt ja mahdollisesti aakkosetkin ovat ihan erilaiset kuin suomenkielen etkä osaa sillä kielellä sanoa ennestään kuin päivää ja kiitos.
Se on vähän samanlaista kuin suomalainen alkaisi opiskella venäjää tai kiinaa,
mutta vielä hankalampaa, jos on lapsi, jolla ei ennestään ei ole tietoa
edes oman kielen kieliopista.
Olen itse opiskellut vähän kieliä eikä se ole niin yksinkertaista kuin luulisi,
vaikka äidinkielen kielioppi on jo hallussa.
Esimerkiksi kyriilisten kirjaimien opetteluun meni viikkoja,
mutta se oli hauskaa eikä kovin vaikeaa.
Vaikeudet alkavat, kun pitemmälle edistyy kielenopiskelussa.
Ehkä ranska on sellainen kieli, jossa alku on vaikeampaa kuin jatko,
useimmissa muissa kielissä alku on helpompi
ja vain puhuen ihmisten kanssa oppii käyttämään kieltä
ja voi jopa oppia käyttökielen,
vaikka ei vilkaisisi kirjoihin ollenkaan.
Jos oppii espanjaa on helppo oppia italiaa ja päinvastoin.
Suomenkielen oppimiseen ei saa apua mistään kielestä,
suomenkieli ei muistuta mitään muuta kieltä kuin eestinkieltä.
Siinäpä kaksi kansainvälistä kieltä :)))
Suomessa asukkaita noin 5,5 miljoonaa ja Eestissä 1,3.Lapsi omaksuu uuden kielen helposti. Hän on vielä siinä vaiheessa, että oppi tarttuu. Olen aina ihaillut pikkulapsen kielikorvaa, koska lapsi osaa alusta asti sijamuodot ja kielen erikoisuudet. Maahan tulleen lapsen kielikorva on samaa tasoa. On muistettava, että moni Suomeen lapsena muuttanut vierasmaalainen puhuu todella hyvin uutta kieltä. Kysymys on varmasti myös perheiden asennoitumisesta.
En ollenkaan väheksy niitä vaikeuksia, joita uuden kielen oppiminen aikuiselle tuo. Joillakin on "kielipää", joillakin ei. Riippuu varmaankin myös peruskoulutuksesta itse kullakin.
Kiitos ja ylistys, ettei ole itse joutunut muuttamaan uuteen maahan ja uuteen kielikulttuuriin!- Anonyymi
Mak-Ris kirjoitti:
Lapsi omaksuu uuden kielen helposti. Hän on vielä siinä vaiheessa, että oppi tarttuu. Olen aina ihaillut pikkulapsen kielikorvaa, koska lapsi osaa alusta asti sijamuodot ja kielen erikoisuudet. Maahan tulleen lapsen kielikorva on samaa tasoa. On muistettava, että moni Suomeen lapsena muuttanut vierasmaalainen puhuu todella hyvin uutta kieltä. Kysymys on varmasti myös perheiden asennoitumisesta.
En ollenkaan väheksy niitä vaikeuksia, joita uuden kielen oppiminen aikuiselle tuo. Joillakin on "kielipää", joillakin ei. Riippuu varmaankin myös peruskoulutuksesta itse kullakin.
Kiitos ja ylistys, ettei ole itse joutunut muuttamaan uuteen maahan ja uuteen kielikulttuuriin!Normaali muuttaminen maasta toiseen on verraten helppoa siihen verrattuna,
että joutuisi esim. sodan jaloista pakolaisena kieltä taitamattomana vieraaseen maahan,
jossa tunnet, että olet vihattu eikä sinulla ole ystävää eikä edes yhtä tuttua kehen tukeutua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Normaali muuttaminen maasta toiseen on verraten helppoa siihen verrattuna,
että joutuisi esim. sodan jaloista pakolaisena kieltä taitamattomana vieraaseen maahan,
jossa tunnet, että olet vihattu eikä sinulla ole ystävää eikä edes yhtä tuttua kehen tukeutua.Sota ei ole mikään peruste turvapaikan saamiseen. Pitää voida osoittaa, että on henkilökohtaisesti vainottu esimerkiksi uskonnon takia.
Anonyymi kirjoitti:
Normaali muuttaminen maasta toiseen on verraten helppoa siihen verrattuna,
että joutuisi esim. sodan jaloista pakolaisena kieltä taitamattomana vieraaseen maahan,
jossa tunnet, että olet vihattu eikä sinulla ole ystävää eikä edes yhtä tuttua kehen tukeutua.On varmasti kauheaa todeta, ettei ole missään tervetullut. Omasta maasta paettava ja sitten kerjättävä oleskelulupaa täysin tuntemattomalta yhteiskunnalta.
Viha ja katkeruus olosuhteita kohtaan herää varmasti helposti.
Mutta kun on päässyt asettumaan ja olosuhteet muuttuvat helpommiksi, olisi aihetta opetella maan tavat, kieli ja kulttuuri, ihan omankin viihtymisen ja elämän vuoksi.
Hyviä esimerkkejä on.
Aina on siirtolaisia ollut, aina on lähdetty hakemaan parempaa elämää muualta. Aina on jouduttu sopeutumaan. Ei siinä ole mitään uutta. Sotia on aina paettu.
Outoa, että nykyisin sopeutuminen tuntuu ylipääsemättömän vaikealta, Uudessa kotimaassa syntyneet lapsetkaan eivät opi maan kieltä, eikä koulun käynti suju.
Vanhoja tapoja noudatetaan väkisin, vaikka niitä on paettu aikanaan ja lähdetty hakemaan turvaa muualta.
Se minua kummastuttaa.- Anonyymi
Monet tänne tulevista aikuisista eivät osaa lukea edes äidinkielellään. Eikä ole pakko opetella, kyllä sosiaalitoimi järjestää tulkit.
- Anonyymi
Mak-Ris kirjoitti:
On varmasti kauheaa todeta, ettei ole missään tervetullut. Omasta maasta paettava ja sitten kerjättävä oleskelulupaa täysin tuntemattomalta yhteiskunnalta.
Viha ja katkeruus olosuhteita kohtaan herää varmasti helposti.
Mutta kun on päässyt asettumaan ja olosuhteet muuttuvat helpommiksi, olisi aihetta opetella maan tavat, kieli ja kulttuuri, ihan omankin viihtymisen ja elämän vuoksi.
Hyviä esimerkkejä on.
Aina on siirtolaisia ollut, aina on lähdetty hakemaan parempaa elämää muualta. Aina on jouduttu sopeutumaan. Ei siinä ole mitään uutta. Sotia on aina paettu.
Outoa, että nykyisin sopeutuminen tuntuu ylipääsemättömän vaikealta, Uudessa kotimaassa syntyneet lapsetkaan eivät opi maan kieltä, eikä koulun käynti suju.
Vanhoja tapoja noudatetaan väkisin, vaikka niitä on paettu aikanaan ja lähdetty hakemaan turvaa muualta.
Se minua kummastuttaa.Voihan sitä yrittää siirtolaisena parempaa elämää, mutta ei käyttämällä hyväksi turvapaikkajärjestelmää. Kaikkein eniten turvapaikkaa tarvitsevat eivät korkean elintason maihin asti edes pääse, kun vahvat rynnii salakuljettajien avulla ja suurin osa ilman perusteita. Aina saa uusia käsittelyitä, aina saa valittaa päätöksistä ja lopulta laittomasti maassa olevat jäävät. Lähtömaat kieltäytyvät ottamasta noita takaisin. Systeemi vie valtavasti rahaa ja resursseja eikä auta heikoimmassa asemassa olevia.
- Anonyymi
Mak-Ris kirjoitti:
On varmasti kauheaa todeta, ettei ole missään tervetullut. Omasta maasta paettava ja sitten kerjättävä oleskelulupaa täysin tuntemattomalta yhteiskunnalta.
Viha ja katkeruus olosuhteita kohtaan herää varmasti helposti.
Mutta kun on päässyt asettumaan ja olosuhteet muuttuvat helpommiksi, olisi aihetta opetella maan tavat, kieli ja kulttuuri, ihan omankin viihtymisen ja elämän vuoksi.
Hyviä esimerkkejä on.
Aina on siirtolaisia ollut, aina on lähdetty hakemaan parempaa elämää muualta. Aina on jouduttu sopeutumaan. Ei siinä ole mitään uutta. Sotia on aina paettu.
Outoa, että nykyisin sopeutuminen tuntuu ylipääsemättömän vaikealta, Uudessa kotimaassa syntyneet lapsetkaan eivät opi maan kieltä, eikä koulun käynti suju.
Vanhoja tapoja noudatetaan väkisin, vaikka niitä on paettu aikanaan ja lähdetty hakemaan turvaa muualta.
Se minua kummastuttaa."Outoa, että nykyisin sopeutuminen tuntuu ylipääsemättömän vaikealta,"
Ainakin osittain sopeutumisen vaikeus johtunee siitä,
että saa paljon vihaa osakseen maassa, johon on joutunut pakenemaan.
Eihän kukaan vapasehtoisesti kotoaan lähde, jos siellä voi suinkin olla.
Rasistiset lapset kiusaavat koulussa ja nimittelevät pahoilla sanoilla.
Koulukiusaaminen on muutenkin ongelma.
Lapsi ei tajua rasisti ehkä olevansakaan.
Kotoa kai opittu sekin, jos perheessä kuulee rasistisia ilmaisuja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voihan sitä yrittää siirtolaisena parempaa elämää, mutta ei käyttämällä hyväksi turvapaikkajärjestelmää. Kaikkein eniten turvapaikkaa tarvitsevat eivät korkean elintason maihin asti edes pääse, kun vahvat rynnii salakuljettajien avulla ja suurin osa ilman perusteita. Aina saa uusia käsittelyitä, aina saa valittaa päätöksistä ja lopulta laittomasti maassa olevat jäävät. Lähtömaat kieltäytyvät ottamasta noita takaisin. Systeemi vie valtavasti rahaa ja resursseja eikä auta heikoimmassa asemassa olevia.
Älä !!! Ei ole kuultukaan noita piilorasistisia juttujasi ennen.
Etkö pysty koskaan pysymään aiheissa ?
Tämäkin keskustelu koskee Suomen koululaitosta ja sen 100-vuotishistoriaa.
Mene rasismisi kanssa muualle kotkottamaan.
Olisi suotavaa, että jossain olisi rasismivapaata keskustelua,
kun se ei aiheeseen liity !
Voisiko ja saisiko se olla 80 plus palsta ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä !!! Ei ole kuultukaan noita piilorasistisia juttujasi ennen.
Etkö pysty koskaan pysymään aiheissa ?
Tämäkin keskustelu koskee Suomen koululaitosta ja sen 100-vuotishistoriaa.
Mene rasismisi kanssa muualle kotkottamaan.
Olisi suotavaa, että jossain olisi rasismivapaata keskustelua,
kun se ei aiheeseen liity !
Voisiko ja saisiko se olla 80 plus palsta ?Kannatan !
Anonyymi kirjoitti:
"Outoa, että nykyisin sopeutuminen tuntuu ylipääsemättömän vaikealta,"
Ainakin osittain sopeutumisen vaikeus johtunee siitä,
että saa paljon vihaa osakseen maassa, johon on joutunut pakenemaan.
Eihän kukaan vapasehtoisesti kotoaan lähde, jos siellä voi suinkin olla.
Rasistiset lapset kiusaavat koulussa ja nimittelevät pahoilla sanoilla.
Koulukiusaaminen on muutenkin ongelma.
Lapsi ei tajua rasisti ehkä olevansakaan.
Kotoa kai opittu sekin, jos perheessä kuulee rasistisia ilmaisuja.Kuten itsekin sanot, lapsi ei tajua rasismia. Hän vain kiusaa. Hän on huonosi kasvatettu. Häntä ei ole oikein ohjattu.
Aikuisten asia on kasvattaa jälkikasvunsa toisia kunnioittaviksi ja hyväksyviksi. Myös koululla on tärkeä tehtävä siinä.
Ihmismieli kääntyy hitaasti kuin valtamerilaiva. Vuosisatoja sitten valkoinen rotu kaappasi vallan ja alkoi pitää itseään viisaampana ja kehittyneempänä kuin muut. Valloittivat itselleen siirtomaita ja orjuuttivat kansoja.
Nyt on vihdoin nähty, että kaikki olemme tasavertaisia ja saman Aatamin ja Eevan lapsia, mutta asenteet laahaavat jäljessä. Yhä vielä ollaan eriarvoisia, ja monesti se johtuu vierauden pelosta. Emme ole tottuneet kuin oman heimomme naamatauluihin. Rasismi pohjautuu pelkoon.
Kodeissa tulisi korostaa kasvavalle polvelle, että meitä on moneksi. Jos olisimme värisokeita, ei ongelmaa olisi koskaan syntynyt. Pitäisi muistaa vanha sananlasku: "Pimeässä kaikki kissat ovat harmaita".- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sota ei ole mikään peruste turvapaikan saamiseen. Pitää voida osoittaa, että on henkilökohtaisesti vainottu esimerkiksi uskonnon takia.
Aikamoinen vaatimus osoittaa, että asuinalueelle pudotetut pommit on tarkoitettu henkilökohtaisesti turvapaikan hakijalle. Jos todistusta ei hyväksytä, on palattava raunioiksi pommitettuun kotiaupunkiin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aikamoinen vaatimus osoittaa, että asuinalueelle pudotetut pommit on tarkoitettu henkilökohtaisesti turvapaikan hakijalle. Jos todistusta ei hyväksytä, on palattava raunioiksi pommitettuun kotiaupunkiin
Persun logiikkaa - persun ,jolla yleissivitys on nolla.
Anonyymi kirjoitti:
Monet tänne tulevista aikuisista eivät osaa lukea edes äidinkielellään. Eikä ole pakko opetella, kyllä sosiaalitoimi järjestää tulkit.
"Monet tänne tulevista" . . . jne. Varmasi vähemmistö.
Varmasti useammat ovat kouluja käyneitä, normaaleja kansalaisia omista maistaan. Ei varmaankaan enää ole sellaista valtiota, jonka asukkaat olisivat täysin oppimattomia. Jos on, hei eivät osaa ja ymmärrä lähteä kaukaiseen Suomeen elintasopakolaisiksi.
Jos ajatellaan, että on valtioita, joissa naisten asema on niin heikko, että heille ei sallita kouluopetusta eikä lukutaitoa, on mielestäni aivan oikein ja kohtuullista, että näistä maista naiset lähtevät ja ottavat opinhaluiset tyttärensä mukaan, ja tulevat maahan, jossa naisille annettiin yhtäläinen ja tasa-arvoinen äänioikeus ensimmäisenä maana maailmassa.
Toivottavasti suomalaiset vastaanottajat ovat nyt valppaampia kuin v, 2015, jolloin pakolaistulva yllätti kaikki. Nyt toivottavasti vannotetaan tulijat opettelemaan kieltä ja kotouttamaan itsensä ja perheensä. Paremminhan he selviytyvät täällä, jos tietävät, millaiseen yhteiskuntaan ovat tulleet.
Omia tapojaan ja perinteitään on kaikilla oikeus harjoittaa kotonaan, niin kauan kuin se on uuden maan lakien hyväksymää.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannatan !
Täälläkin kannatetaan !
Meillä oli sodanjälkeen useita vuokralaisia siellä "saunakamarissa", joka oli erillinen saunasta, siis erillinen seinineen ja ovineen, toisin sanoen, kuin pieni yksiö. Hella oli, mutta ei uunia, joten vuokralaiset kävivät paistamassa meillä, pihan toisella puolella.
Lukutaidostahan oli kyse, mutta muistan, että isäni luki "naapurille" lehdet, koska siellä oli todellakin luku- ja kirjoitustaidoton perhe. Oli monta muutakin.
Muistan senkin, että he olivat "Alappo" ja Elli, joiden luona vieraili kylämme mukavin poika ja minä tietenkin juoksin "kylään" sinne Alapon ja Ellin luokse.
Ainakin hänellä (pojalla) oli niin erikoinen nimi. Aivan upea ja kiikutteli sylissään. Oli tosin 8-v minua vanhempi ja olisinkohan itse ollut jotain 4-5 vuotias..
Melkein meni 20-vuotta, mutta tuon samaisen pojan kanssa menimme avioon useiden sattumusten jälkeen, kunnes kuolo hänet korjasi.- Anonyymi
Oi kuinka romanttinen tarina. Aika pitkän taipaleen saitte kuitenkin yhdessä taivaltaa.
- Anonyymi
Jotkut suomalaiset tuntuvat ajattelevan, että meidän ajattelutapamme ja muut tapamme ovat ainoat ja oikeat maailmassa ja fiksu suomalainen edustaneekin "hyvää yleistasoa",
mutta meitä on vain "vaivaiset" 5,5 miljoonaa.
Emme me suomalaiset maailmaa hallitse
eikä "yksi rasistinen mummo peräseinäjoella" edusta kun itseään,
vaikka hän yrittää kaikkia suomalaisia esittää edustavansa.
Suomalaiset eivät keskenäänkään kykene samaistumaan toisiinsa,
koska sivistyneeseen suomalaisuuteen ei kuulu rasismi.
Rasistiin ei kykene samaistumaan eikä pidäkään.
Pitäisikö kouluissa alkaa antaa enemmän "maailmankatsomusopetusta" ja vuorovaikutustaitojen opetusta ?
Vastuu muita ihmisarvoa kunnioittavasta kasvatuksesta on lasten vanhemmilla.- Anonyymi
po: Vastuu muitten ihmisarvoa kunnioittavasta kasvatuksesta on lasten vanhemmilla.
- Anonyymi
Koulu ei opeta elämää varten. Esimerkiksi yhteiskuntaopin tunnit jäivät ihan
mitäänsanomattomiksi. Kun niitten jälkeen ei tiennyt edes mitä tarkoittaa
'oppositio' ei ne antaneet paljon evästä yhteiskunnallisten asioitten seuraamiseen.
Medialukutaitokin voisi kuulua yhteiskuntaopin tunneille, vai mikä yhteiskuntaoppi
onkaan nykyään nimeltään ? Kai se vielä on opetussuunnitelmissa ? - Anonyymi
Itsenäisen Suomen syntyhistoriasta pitää antaa kouluissa oikea tieto, eikä antaa sellaista käsitystä mikä saa joidenkin romaanikirjailijoiden teoksista.
Olemme sitä ikäluokkaa, että jopa lapsenlapsemme ovat jo koulunsa käyneet. Olisi mielenkiintoista kuulla ajatasaista tietoa nykyajan historian ja yhteiskuntaopin opetuksesta.
Mitä nykyisin käsitellään ja miten?
- Anonyymi
Taideaineille voisi olla enemmän tilaa, mutta aineita on niin paljon jo muutenkin.
Piti olla voimistelu- ja liikunta, ulko- ja sisäliikuntaa, mutta henkisille harrastuksille
ei ollut kuin 1 kuvaamataidon ja 1 laulu- ja musiikkitunti viikossa.
Suomen kouluissa ei ole tarpeeksi aikaa eikä sijaa kulttuurille
sen ikäisille, jotka saavat helposti "kipinän" ja ovat luovimmillaan.
Sääli.- Anonyymi
Vuosikymmenet siten oli tyttäreni koulussa vaihtoehtoina musiikki ja kuvaamataito. Minusta se oli ja on törkeää ja sivistymätöntä.
Mkr.
Tämän ajan ihmiset eivät reagoi juhlimalla oppivelvollisuuden ottamista lain valvontaan 100 vuotta sitten!
Niin pitkä on taival siitä ajasta, mahduttaen monenlaista turvenuijan ja mosatramppaajan vesaa jotka viattomat silmät ymmyrkäisinä, lujasti pestyinä ja suittuina ahdettiin yhteen huoneeseen.
Siitähän se alkoi, pitäjien kartanonväen ja ulkomaila tietonsa opiskelleiden johdolla, ja hyvä niin !
Peruskoulun tuntevat jo kaikki lasten ja lastenlastensa elämää seuranneina, joten enemmänkin uutisoinnit koulun/oppilaiden vaikeuksista on tätä päivää. Omakohtaisesti kokeneena oli jo 40-50 luvulla monia tapoja avartaa näkemyksiään lukemalla.
Samat , jos ei laajemmatkin tiedonlähteet on kehittyneet palvelemaan tiedonhaluisia nuoria ja varttuneimpiakin.
Samoin harrastusmahdollisuuksia löytyy nuorison kitarakerhoja, bändien treenikellareita, puhumattakaan vanhempien itse kustantamista kannustusista erikoislahjakkusilleen!
Kehittynyt kirjastolaitoksemme toi ennen koulunsa lopettaneelle nuorelle mahdollisuuksia tiedonhakuun alasta taiaiheesta joka kiinnosti nuorta.
Internet onkin tänä päivänä nuorten etusijassa käyttämä. Kirjaselaamisen pitkävetisyys, haku ja vaivanäkö ei yksittäisen tiedon 'nopeaan' saamiseen juuri sovi.
Niin nuorisomme kuin varttuneemmatkin , omaamme erilaisia kykyjä, löytyyhän kanavia osallistua mihin into vetää. Yleensä hyvä opettaja huomaa lapsen lahjakkuuden ja saattaa keskustella huomiostaan vanhempien kanssa. Luovuus löytää elämässä paikkansa, jo niilläkin virikkeillä mitä ympäristö sinänsä tarjoaa. Kodin ja ympäristön anti kulttuuritarjonnassa, onkin aivan etusijalla.
Jokaisen yksilön oma halu ja kyky, hyvän peruskoulumme jälkeen ratkaisee tulevan suuntamme..
Työelämän aikana on monen moni jatko-opiskellut, vaatimustason kasvettua nykymittoihin. Tietokoneen käyttö on jo arkipäivää lähes koko maassa.
Toivoa voi opettajakunnan pysyvän villien nuorten rinnalla, joiden kotikasvatus on ehkä olosuhteiden pakosta puutteellista.
Kunnioitettava erityisopetuskin kuuluu lapsia tukeviin kehitystarpeisiin -onneksi.- Anonyymi
Ei yksittäinen varsinkaan nuorempi ihminen juhli oppimisen 100-vuotistaivalta,
mutta valtiovallan olettaisi huomioivan itsenäisyytemme historian yhden tärkeimmistä asioista.
Ehkä syksyllä sitten ?
Muistatteko vanhan sanonnan: "Opin sauna autuas aina".
Kaikilla on mahdollisuus oppia koulun jälkeenkin. Jokaisena päivänä voimme oppia jotakin, kuulemalla, näkemällä, tekemällä, tutkimalla, ajattelemalla,
tekemällä johtopäätöksiä kaikkea tietoa yhdistelemällä.
"Oppia ikä kaikki".- Anonyymi
Niin, kiitollinen saa olla jos vielä osaa oivaltaa ! Usein se onkin seurausta ajattelukyvystä, joka ei suikaan ole itsestään selvyys.
Ihmisen erilaiset kyvyt luovatkin osaamisen kirjon, joista saamme elämän tuodessa niitä esiin ! Kuka taitaa mitäkin, on lajin kannalta eteenpäin vievää ja rikastuttavaa tajuta.
Eläköön ihmisten osaamisen erilaisuus, vaihtelevana ja runsaana!
Ketjussa on käsitelty monipuolisesti oppivelvollisuuden ja lukutaidon merkitystä niin maassa syntyneille kuin tänne muuttaville. Eipä ole tosiaankaan juhlallisuuksia ollut esillä, vaikka monen suurmiehen ja vähämerkityksellisemmänkin tapahtuman merkkivuosia noteerataankin. Suomessa on tosiaankin kyse oppivelvollisuudesta, ei koulupakosta. Korona-aika on pannut koetukselle oppilaiden oikeuden opetukseen, parhaiten onnistuneenakaan se ei korvaa lähiopetusta ja opettajan persoonaa. Nyt sadan vuoden päästä oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen, tällöin myös toisen asteen koulutuksesta tulee oppilaille maksutonta. Uudistusta on myös kritisoitu, riittävätkö resurssit, saako motivoitumattomia nuoria pysymään lisävuosia koulunpenkillä. Kunnianhimoinen uudistus tähtää tasa-arvoisuuteen ja koko kansan koulutustason nostamiseen yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Aika näyttää, kyllähän koulutukseen osoitetut rahat ja voimavarat ovat yleensä koituneet yhteiseksi hyväksi. Tosin monen mielestä olisi voinut olemassaolevaa järjestelmää vahvistaa.
Kansakoulun isää Uno Cygnaeusta olisi syytä muistaa koko kansaa koskevasta demokraattisesta, kasvatuksellisesta ja kulttuurillisesta uraauurtavasta työstä. Kansakoululaitos takasi kaikille säätyyn, varallisuuteen ja sukupuoleen katsomassa hyvän pohjakoulutuksen, jossa oli otettu huomioon myös lasten erityislaatu ja tarpeet. Taide- ja taitoaineet saivat sijansa, ei vain päntätty teoriaa ja opettajien koulutus saatiin aikaansa nähden modernille ja korkealle tasolle. Koululaitos erotettin kirkon valvonnasta ja sen valvonta tuli kouluylihallitukselle. Suomen Senaatti antoi v. 1858 julistuksen kansanopetuksen järjestämisestä.
Peruskoulu oli suuri tasa-arvoa lisäävä uudistus kokonaisia ikäluokkia koskevana. Tarkoitus oli tukitoimilla auttaa heikommin menestyviä ja eriyttää opetusta erilaisille oppijoille. Kaikin osin ei ole onnistuttu, mutta kyllä kansainvälisessäkin vertailussa Suomen koululaitos on menestystarina.Taas hyvä ja asiantunteva kirjoitu sinulta, josta kiitos. Kaiholla ja kauhulla muistelen omia koulu aikojani.
Pidemmittä puheitta yritän nyt sanani typistää, koska jo mokasin tuossa "kesäteatterista", jota katsoimme naapureiden kanssa "mukamas", mutta olisi ollut mielestäni kornia kirjoittaa, että "jännitysnäytelmä", kun naapuria elvytettiin ja vietiin sairaalaan. Jännityshän meillä jatkuu, koska potilas ei ole vielä palannut kotiinsa.
Hellettä on, suorastaan kuumaa vielä huomisenkin, mutta sitten pitäisi sateiden tulla. Tulisi ainakin hieman viileämpää, koska yli 30 on liikaa minulle sisätiloissa ja tuo pieni tuuletin ei paljon auta, vaikka pidän sen edessä aina märkää pyyhettä. Onneksi yöt ovat viileämmät ja voin pitää ulko ovea auki ja tuuletin hoitaa ilmanvaihdon.- Anonyymi
Kristiina23 kirjoitti:
Taas hyvä ja asiantunteva kirjoitu sinulta, josta kiitos. Kaiholla ja kauhulla muistelen omia koulu aikojani.
Pidemmittä puheitta yritän nyt sanani typistää, koska jo mokasin tuossa "kesäteatterista", jota katsoimme naapureiden kanssa "mukamas", mutta olisi ollut mielestäni kornia kirjoittaa, että "jännitysnäytelmä", kun naapuria elvytettiin ja vietiin sairaalaan. Jännityshän meillä jatkuu, koska potilas ei ole vielä palannut kotiinsa.
Hellettä on, suorastaan kuumaa vielä huomisenkin, mutta sitten pitäisi sateiden tulla. Tulisi ainakin hieman viileämpää, koska yli 30 on liikaa minulle sisätiloissa ja tuo pieni tuuletin ei paljon auta, vaikka pidän sen edessä aina märkää pyyhettä. Onneksi yöt ovat viileämmät ja voin pitää ulko ovea auki ja tuuletin hoitaa ilmanvaihdon.Vaikeuksiako pysyä aloitteen aiheessa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Theermannilla kulkee!
Vouti vie kaiken mikä mieheltä irti lähtee ja palstan naiset syyttävät tilanteesta kilpaa eri naisia. Miehellä on elämän1137420- 505578
Esivaihdevuodet, menopaussi
https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/terveys/esivaihdevuodet-eli-premenopaussi Täällä kun puhutaan pa623122Tänään taas tuli pari-kolme juttua
Jotka niin mielelläni jakaisin sun kanssa. Niin paljon elämää jaettavana ja niin selkeä paikka sinulle. Mutta ymmärrän72573Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101608Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2011433Olen jälleen pahoillani
Harjoittamastani henkisestä väkivallasta palstan välityksellä. Kyllä ne voi vaikuttaa jotenkin mieleen, vaikka ei itsell931119Ukraina sai luvan vastata ohjuksin Venäjän lueelle
Mediatietojen mukaan Yhdysvallat on antanut Ukrainalle luvan iskeä pitkän kantaman ohjuksilla Venäjälle. Ylen kirjeenvai3251077Miksi putin ei valinnut ensimmäiseksi kohteekseen Suomea?
Olisiko ollut sittenkin helpompi kohde?2441037Oot vaan niin hellä
Ja lämmin luonteeltasi, että rakastan sitä yli kaiken. Oot ehkä tietämättäsi auttanut mua todella paljon. Auttaisit tämä30926