Postimees lehdessä juttua ja on todella mystistä, kuka keularamoin on avannut ja sirtänyt laivan viereen ennen tätä uutta tutkintaa
The sixth day of investigation of the wreck of the ferry Estonia saw an amazing discovery: the ramp, which was closed in the 2019 Norwegian documentary as well as the official diving videos of 1994, was now found to be fully open.
According to the official report (JAIC 1994-1997), which is still valid, the bow ramp of the wreck is closed and only leaves a meter-wide opening. The closed ramp has been the explanation why it was impossible to enter the car deck.
A remotely operated vehicle submerged twice and the view from the vehicle was naturally recorded. Rene Arikas, head of the investigation and the Estonian Safety Investigation Bureau, told Postimees that the bow ramp is lying on starboard, partially resting on the hull of the ship. “It is possible to see the interior of the car deck and a number of materials on the ceiling of the deck,” he added.
Arikas admitted that earlier data had been the very opposite. “Indeed, various earlier investigations established that the bow ramp was partially open, i.e. it was possible to see the interior of the car deck through a very narrow crack. Today we can see that the ramp is no longer in place and we have full access to the car deck,” the head of the investigation explained.
When and how did the ramp fall off?
Margus Kurm, former head of the so-called ferry Estonia weapons trafficking expert commission formed by the Estonian government in 2005–2009, said that the ramp had been in place in 1994 when the wreck was filmed as well, according to the final report of the international shipwreck investigation commission (JAIC) and in the 2000 recordings of the German journalist Jutta Rabe. The ramp was also in place in 2019 when Norwegian operators studied the wreck for a documentary.
“In a word, the ramp has been closed and attached to the ship for 25 years. It is hard to believe that it just fell off and placed itself against the hull now, right before the underwater investigation,” Kurm said.
According to Rene Arikas, they cannot presently answer, whether the ramp as detached due to gravity or human interaction. “We can presently only establish that the bow ramp is not attached to its hinges and is lying on starboard, partly resting in the hull,” Arikas said.
The final report compiled by the Estonian, Finnish and Swedish joint commissions in 1994–1997 contains a description confirmed by photographs that the bow ramp was only partially ajar at that time. “The bow ramp was slightly open, leaving an approximately one-meter opening at the top. The state of the ramp was predominantly studied at the lower part, since access to the upper part was obstructed. The two port hinges at the lower edge of the ramp were torn off. The attachment points of piston rods of both actuators of the ramp were broken. Since the ramp was partially open, the actuators were partially extended as well,” reads page 120 of the report in the chapter “Damage to the ramp”.
Andi Meister, first head of the international investigating commission of the shipwreck, also assured in an exclusive interview to Postimees last autumn that the ramp was closed during the diving operations carried out in 1994 and the divers were therefore unable to film the car deck. “You cannot enter that deck, the deck is a pile of wreckage. I am not guessing – I know it,” he told the daily.
More data in a few days that ever before
Rene Arikas, the head of OJK, said that the entire vicinity of the wreck had to be surveyed by Wednesday and the ship’s path to its final resting place. It was also planned to continue drilling in various places, carry out an acoustic study of the seabed and to begin the operations of remotely controlled underwater vehicle, Postimees was told on the fifth day of the investigation.
“We shall use two solutions: a 3D-scanner and a remotely operated vehicle. If we have determined the deformations of the hull using one technology and comparing with schematics does not allow to establish what we are seeing, we shall use the underwater vehicle for close study and will confirm whether there is damage or we are dealing with faulty signal,” Arikas said.
Studies with sidescan and fan beam sonar were carried out in the beginning of the week, providing s three-dimensional image of the seabed around the wreck. The seabed was also scanned with a profiling device which enabled an in-depth view of the bottom to up to 50 meters and provided much more detained information than the studies of 1995 and 1996.
Rene Arikas stated that the mass of data gathered during the first days of the investigation already exceeds the amount of information gathered during the earlier studies. “Information provided by the studies of 1995 and 1996 was not sufficiently precise. We are now getting much more detailed and comprehensive information,” Arikas said, referring to the rapid development of tec
Hieman päivityksiä 22.7.2021
114
1346
Vastaukset
- Anonyymi
Iltapulussa
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008142230.html
Ja postmees siellä on 3 minuutin video ja juttu
https://news.postimees.ee/7294417/bow-ramp-of-m-s-estonia-is-completely-open
Melkoista meininkiä - Anonyymi
Niin.
Ei ole ihmisen tekosia koska siihen tarvittavat vehkeet olisi havaittu.- Anonyymi
Olisiko sukellusvene havaittu? Tai olisiko siihen reagoitu, jos vesikuuntelulla olisi havaittu.
Aika uskomaton farssi koko Estonia-tutkinta!
Jos ei olisi noin raaskasta esineestä kyse, mieleen tulee lähinnä teekkarijäynä.
Nyt tulee kyllä väkisin mieleen, että jollain taholla oli kiire käydä tuolla ennen uusien tutkimusten aloittamista. Miten se viime vuonna löydetty reikäkin on kasvanut hurjan suureksi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko sukellusvene havaittu? Tai olisiko siihen reagoitu, jos vesikuuntelulla olisi havaittu.
Aika uskomaton farssi koko Estonia-tutkinta!
Jos ei olisi noin raaskasta esineestä kyse, mieleen tulee lähinnä teekkarijäynä.
Nyt tulee kyllä väkisin mieleen, että jollain taholla oli kiire käydä tuolla ennen uusien tutkimusten aloittamista. Miten se viime vuonna löydetty reikäkin on kasvanut hurjan suureksi?Olisi sekin havaittu muttei ehkä kerrottu julkisuuteen.
Sukellusveneessä ei kuitenkaan ole mitään välinettä, millä voisi tehdä useamman metrin aukon laivan kylkeen.
Se ei voi myöskään pysyä ehjänä ja törmätä 500tonnin voimalla. eikä siinä olisi mitään mieltä. Reiän tekeminin runkoon pelkästä olemassaolon riemusta ei tunnu mielekkäältä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisi sekin havaittu muttei ehkä kerrottu julkisuuteen.
Sukellusveneessä ei kuitenkaan ole mitään välinettä, millä voisi tehdä useamman metrin aukon laivan kylkeen.
Se ei voi myöskään pysyä ehjänä ja törmätä 500tonnin voimalla. eikä siinä olisi mitään mieltä. Reiän tekeminin runkoon pelkästä olemassaolon riemusta ei tunnu mielekkäältä.Ei, mutta rampin avaaminen ja jonkin lastin poisto voi olla toinen juttu. Sellaiseen operaatioon taatusti välineitä löytyy ainakin suurvalloilta.
Aika uskomattomalta kuulostaa toki, mutta niin kuulostaa rampin aukeaminen omia aikojaankin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, mutta rampin avaaminen ja jonkin lastin poisto voi olla toinen juttu. Sellaiseen operaatioon taatusti välineitä löytyy ainakin suurvalloilta.
Aika uskomattomalta kuulostaa toki, mutta niin kuulostaa rampin aukeaminen omia aikojaankin.Jos kylkeen tulee metrien aukko, niin eiköhän siinä ryminässä yksi ramppikin aukea. Se on silti todennäköisempää kuin mikään muu vaihtoehto.
Ei rahdin poistaminenkaan ole mahdollista ilman pinta-aluksia. Ei ole mitään syytä sille, miksi kukaan olisi tehnyt aluksen, joka toimisi veden alla poistaen toisesta aluksesta tavaraa ja kuljetaisi sitä veden alla.
Estoania voisi tietenkin salaliittoteoriaan uskoen olla sellainen syy, mutta koska sellaisen sukellusveneen kehittelyyn menee aikaa vuosia, sekin vaihtoehto on mahdoton. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kylkeen tulee metrien aukko, niin eiköhän siinä ryminässä yksi ramppikin aukea. Se on silti todennäköisempää kuin mikään muu vaihtoehto.
Ei rahdin poistaminenkaan ole mahdollista ilman pinta-aluksia. Ei ole mitään syytä sille, miksi kukaan olisi tehnyt aluksen, joka toimisi veden alla poistaen toisesta aluksesta tavaraa ja kuljetaisi sitä veden alla.
Estoania voisi tietenkin salaliittoteoriaan uskoen olla sellainen syy, mutta koska sellaisen sukellusveneen kehittelyyn menee aikaa vuosia, sekin vaihtoehto on mahdoton.Siis olet sitä mieltä, ettei ole olemassa sukellusveneitä, joihin voi ottaa veden alla tavaraa sisään?
Onhan tuo kaukaa haettua, mutta kovin outoa on rampin oleminen pois paikaltaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis olet sitä mieltä, ettei ole olemassa sukellusveneitä, joihin voi ottaa veden alla tavaraa sisään?
Onhan tuo kaukaa haettua, mutta kovin outoa on rampin oleminen pois paikaltaan.''...kovin outoa on rampin oleminen pois paikaltaan.''
Ramppi on edelleen paikallaan, se on vain auennut enemmän.
Joku osa on antanut periksi..... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''...kovin outoa on rampin oleminen pois paikaltaan.''
Ramppi on edelleen paikallaan, se on vain auennut enemmän.
Joku osa on antanut periksi.....Onko tuo tieto? Lehtijutuista olen ymmärtänyt, että ramppi olisi kokonaan pois paikaltaan hylyn vieressä. Mutta mitään selkeää kuvausta rampin nykytilasta en ole nähnyt. Vaikea tuota PM:n videotakin on tulkata.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis olet sitä mieltä, ettei ole olemassa sukellusveneitä, joihin voi ottaa veden alla tavaraa sisään?
Onhan tuo kaukaa haettua, mutta kovin outoa on rampin oleminen pois paikaltaan.Ei ole sukellusveneitä, joihin voisi ottaa pinnan alla lastia.
Sellaiselle ei ole tarvetta. Ison varastotilan rakentaminen olisi muutenkin hankalaa jos siksi, että iso paineistettu ovi on hankala tehdä ja pitäisi tietää vuosia etukäteen kuinka suuri oven ja rahtitilan pitäisi olla. Aika vaikeaa...
Estonia on nipin napin sukellussyvyydessä, mutta työskentelyaika jää lyhyeksi typpikertymän takia ja sekin vaatii pinta-aluksen kuten kaikki robotitkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tuo tieto? Lehtijutuista olen ymmärtänyt, että ramppi olisi kokonaan pois paikaltaan hylyn vieressä. Mutta mitään selkeää kuvausta rampin nykytilasta en ole nähnyt. Vaikea tuota PM:n videotakin on tulkata.
https://news.postimees.ee/7294417/bow-ramp-of-m-s-estonia-is-completely-open
Videosta ei juuri selvää saa;) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole sukellusveneitä, joihin voisi ottaa pinnan alla lastia.
Sellaiselle ei ole tarvetta. Ison varastotilan rakentaminen olisi muutenkin hankalaa jos siksi, että iso paineistettu ovi on hankala tehdä ja pitäisi tietää vuosia etukäteen kuinka suuri oven ja rahtitilan pitäisi olla. Aika vaikeaa...
Estonia on nipin napin sukellussyvyydessä, mutta työskentelyaika jää lyhyeksi typpikertymän takia ja sekin vaatii pinta-aluksen kuten kaikki robotitkin.En ole väittänyt, että isoa lastia saisi. Mutta onhan sukellusveneestä saanut ajat sitten ulos torpeedon tai ohjuksen. Ei ole sen vaikeampaa saada saman kokoluokan tavaraa sisään. Vaatii tietysti myös jotain kalustoa sen hakemiseen. Jos Estoniassa jotain arkaluontoista oli, eihän sen tarvitse olla mitään valtavan isoa.
Mutta kaukaa haettuahan tuo on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://news.postimees.ee/7294417/bow-ramp-of-m-s-estonia-is-completely-open
Videosta ei juuri selvää saa;)Minä en aikankaan tuosta ymmärrä muuta kuin ramppi ei ole kiinni. Onko se siis auki, mutta alareunastaan edelleen kiinni vai kokonaan poissa paikaltaan keulan vieressä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en aikankaan tuosta ymmärrä muuta kuin ramppi ei ole kiinni. Onko se siis auki, mutta alareunastaan edelleen kiinni vai kokonaan poissa paikaltaan keulan vieressä?
''Onko se siis auki, mutta alareunastaan edelleen kiinni ...''
Otsikossa mainitaan ''wide open'' eli appo avoimena;)
Jossain mainittiin että uppoamishetkellä ramppi olisi ollut hieman auki.
Alus on kallistunut uppoamisen jälkeen, ehkä siinä samalla ramppi on auennut lisää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole väittänyt, että isoa lastia saisi. Mutta onhan sukellusveneestä saanut ajat sitten ulos torpeedon tai ohjuksen. Ei ole sen vaikeampaa saada saman kokoluokan tavaraa sisään. Vaatii tietysti myös jotain kalustoa sen hakemiseen. Jos Estoniassa jotain arkaluontoista oli, eihän sen tarvitse olla mitään valtavan isoa.
Mutta kaukaa haettuahan tuo on.Ei toprpedoluukusta saa tavaraa sisään :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei toprpedoluukusta saa tavaraa sisään :D
No ei tietenkään, mutta samalla lailla voi rakentaa kulun sisään. Eikä lastia edes tarvitse ottaa sisälle vaan sen voi jättää painekuoren ja ulkokuoren väliin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''Onko se siis auki, mutta alareunastaan edelleen kiinni ...''
Otsikossa mainitaan ''wide open'' eli appo avoimena;)
Jossain mainittiin että uppoamishetkellä ramppi olisi ollut hieman auki.
Alus on kallistunut uppoamisen jälkeen, ehkä siinä samalla ramppi on auennut lisää.Niin se on selvää, että ramppi ei enää ole sulkemassa pääsyä autokannelle eli on "wide open". Epäselvää sen sijaan on minne ja miten ramppi on siitä edestä hävinnyt.
Aikamoinen sattuma kyllä olisi, että 25 vuotta paikallaan ollut ramppi olisi omia aikojaan avautunut juuri ennen tutkimusten aloitusta. Viime vuonnahan se oli vielä kutakuinkin samassa asennossa kuin ensimmäisissä tutkimuksissa eli pieni rako vain.
Jonkin arkaluotoisen lastin hakemisen lisäksi tulee mieleen toinenkin foliohattuteoria. Vanha raporttihan perustuu siihen, että vesi on tullut sisään tuosta rampista eli sen on pitänyt olla auki ennen uppoamista. Ehkä oli tarpeen tehdä jotain rampille, jotta ko. teoria ei kumoudu. Lisäfoliohattuna ehkä piti tehdä jotain myös kyljelle, jotta sekään ei aiheuta ongelmia teorialle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin se on selvää, että ramppi ei enää ole sulkemassa pääsyä autokannelle eli on "wide open". Epäselvää sen sijaan on minne ja miten ramppi on siitä edestä hävinnyt.
Aikamoinen sattuma kyllä olisi, että 25 vuotta paikallaan ollut ramppi olisi omia aikojaan avautunut juuri ennen tutkimusten aloitusta. Viime vuonnahan se oli vielä kutakuinkin samassa asennossa kuin ensimmäisissä tutkimuksissa eli pieni rako vain.
Jonkin arkaluotoisen lastin hakemisen lisäksi tulee mieleen toinenkin foliohattuteoria. Vanha raporttihan perustuu siihen, että vesi on tullut sisään tuosta rampista eli sen on pitänyt olla auki ennen uppoamista. Ehkä oli tarpeen tehdä jotain rampille, jotta ko. teoria ei kumoudu. Lisäfoliohattuna ehkä piti tehdä jotain myös kyljelle, jotta sekään ei aiheuta ongelmia teorialle.'' Epäselvää sen sijaan on minne ja miten ramppi on siitä edestä hävinnyt.....''
Ramppi ei ole kadonnut mihinkään, edelleen aluksessa kiinni.
''25 vuotta paikallaan ollut ramppi olisi omia aikojaan avautunut...''
Kuten todettu, laiva on kallistunut uppoamisen jälkeen, ehkä siinä samaalla ramppi aukesi lisää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin se on selvää, että ramppi ei enää ole sulkemassa pääsyä autokannelle eli on "wide open". Epäselvää sen sijaan on minne ja miten ramppi on siitä edestä hävinnyt.
Aikamoinen sattuma kyllä olisi, että 25 vuotta paikallaan ollut ramppi olisi omia aikojaan avautunut juuri ennen tutkimusten aloitusta. Viime vuonnahan se oli vielä kutakuinkin samassa asennossa kuin ensimmäisissä tutkimuksissa eli pieni rako vain.
Jonkin arkaluotoisen lastin hakemisen lisäksi tulee mieleen toinenkin foliohattuteoria. Vanha raporttihan perustuu siihen, että vesi on tullut sisään tuosta rampista eli sen on pitänyt olla auki ennen uppoamista. Ehkä oli tarpeen tehdä jotain rampille, jotta ko. teoria ei kumoudu. Lisäfoliohattuna ehkä piti tehdä jotain myös kyljelle, jotta sekään ei aiheuta ongelmia teorialle.Joku voisi väittää, että hylky ei pysy paikallaan savipohjassa vaan voi hiljalleen muuttaa asentoa ja vajota.
Mutta sehän ei olisi kivaa, eihän :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kylkeen tulee metrien aukko, niin eiköhän siinä ryminässä yksi ramppikin aukea. Se on silti todennäköisempää kuin mikään muu vaihtoehto.
Ei rahdin poistaminenkaan ole mahdollista ilman pinta-aluksia. Ei ole mitään syytä sille, miksi kukaan olisi tehnyt aluksen, joka toimisi veden alla poistaen toisesta aluksesta tavaraa ja kuljetaisi sitä veden alla.
Estoania voisi tietenkin salaliittoteoriaan uskoen olla sellainen syy, mutta koska sellaisen sukellusveneen kehittelyyn menee aikaa vuosia, sekin vaihtoehto on mahdoton.Miksi kylkeen tuli reikä....
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007619134.html - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku voisi väittää, että hylky ei pysy paikallaan savipohjassa vaan voi hiljalleen muuttaa asentoa ja vajota.
Mutta sehän ei olisi kivaa, eihän :DTietysti se voi muuttaa asentoa ja on muuttanutkin. Ehkä saadaan joskus tietoa onko asento muuttunut viime vuodesta, jolloin se oli vielä kiinni.
Ruotsillakin näyttää olevan sukellusvene, jolla voi yhdellä sukelluksella pelastaa uponneen sukellusveneen koko 35 hengen miehistön. Aika paljon siis saa lastia kyytiin veden alla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietysti se voi muuttaa asentoa ja on muuttanutkin. Ehkä saadaan joskus tietoa onko asento muuttunut viime vuodesta, jolloin se oli vielä kiinni.
Ruotsillakin näyttää olevan sukellusvene, jolla voi yhdellä sukelluksella pelastaa uponneen sukellusveneen koko 35 hengen miehistön. Aika paljon siis saa lastia kyytiin veden alla.Perehdypä siihen, miten ihmisten pelastaminen sukellusveneestä toiseen tapahtuu.
Huomaatko mitään eroa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole sukellusveneitä, joihin voisi ottaa pinnan alla lastia.
Sellaiselle ei ole tarvetta. Ison varastotilan rakentaminen olisi muutenkin hankalaa jos siksi, että iso paineistettu ovi on hankala tehdä ja pitäisi tietää vuosia etukäteen kuinka suuri oven ja rahtitilan pitäisi olla. Aika vaikeaa...
Estonia on nipin napin sukellussyvyydessä, mutta työskentelyaika jää lyhyeksi typpikertymän takia ja sekin vaatii pinta-aluksen kuten kaikki robotitkin.Saa sen tavara kiinni aluksen ulkopuolellekkin, ei tarvitse sisällä haalara.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kylkeen tuli reikä....
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007619134.htmlIhan foliohattu juttu, että visiiri olisi kyennyt puhkomaan reikiä kylkeen, ihan mahdoton jo ajatuksena saati käytänössä, sen verran fysiikan lait ovat vastaan tätä höpöä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kylkeen tuli reikä....
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007619134.html4x1 m reikä oli ehkä vielä joten selitettävissä kelluvalla visiirillä, mutta 4x22 m on kyllä ihan mahdoton. Eikös uusissa tutkimuksissa raportoitu myös merkittäviä rakenteellisia vaurioita sisäpuolella?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietysti se voi muuttaa asentoa ja on muuttanutkin. Ehkä saadaan joskus tietoa onko asento muuttunut viime vuodesta, jolloin se oli vielä kiinni.
Ruotsillakin näyttää olevan sukellusvene, jolla voi yhdellä sukelluksella pelastaa uponneen sukellusveneen koko 35 hengen miehistön. Aika paljon siis saa lastia kyytiin veden alla.''...sukellusveneen koko 35 hengen miehistön. Aika paljon siis saa lastia kyytiin veden alla.''
Lasti kävelee tai kiipeää tikkaita myöten pelastusalukseen;) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan foliohattu juttu, että visiiri olisi kyennyt puhkomaan reikiä kylkeen, ihan mahdoton jo ajatuksena saati käytänössä, sen verran fysiikan lait ovat vastaan tätä höpöä...
Loistavasti perusteltu !!! Vetää lähes sanattomaksi:))
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
4x1 m reikä oli ehkä vielä joten selitettävissä kelluvalla visiirillä, mutta 4x22 m on kyllä ihan mahdoton. Eikös uusissa tutkimuksissa raportoitu myös merkittäviä rakenteellisia vaurioita sisäpuolella?
''...mutta 4x22 m on kyllä ihan mahdoton. ''
Missä tuon kokoisesta reiästä on kerrottu ?? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''...sukellusveneen koko 35 hengen miehistön. Aika paljon siis saa lastia kyytiin veden alla.''
Lasti kävelee tai kiipeää tikkaita myöten pelastusalukseen;)Eikö tuolla saa pelastettua myös paareilla jne. loukkaantuneet? Varmasti on myös välineet tehdä pelastusaukko (tai avata ramppi).
Naurettavaa kuvitella, ettei ainakin suurvalloilla olisi kalustoa, jolla hakea lastia ilman pinta-alusta noin matalalle uponneesta laivasta.
Saako rekan tuolta pois on jo ehkä kyseenalaista, mutta paljon pienempi lasti voi olla se kriittinen. Ehkä jopa sellainen, jonka sukeltajat kantavat?
Vähänkään isomman tavaran hausta jää tietysti muitakin merkkejä kuin avonainen ramppi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''...mutta 4x22 m on kyllä ihan mahdoton. ''
Missä tuon kokoisesta reiästä on kerrottu ??Vaikkapa IL:ssä luki :
Tutkimuksen päähavaintoja olivat muun muassa rungon tyyrpuurin puolella oleva, kooltaan noin 4 x 22 metriä pitkä halkeama. Sen kerrotaan ulottuvan laajasti myös aluksen sisäisiin rakenteisiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö tuolla saa pelastettua myös paareilla jne. loukkaantuneet? Varmasti on myös välineet tehdä pelastusaukko (tai avata ramppi).
Naurettavaa kuvitella, ettei ainakin suurvalloilla olisi kalustoa, jolla hakea lastia ilman pinta-alusta noin matalalle uponneesta laivasta.
Saako rekan tuolta pois on jo ehkä kyseenalaista, mutta paljon pienempi lasti voi olla se kriittinen. Ehkä jopa sellainen, jonka sukeltajat kantavat?
Vähänkään isomman tavaran hausta jää tietysti muitakin merkkejä kuin avonainen ramppi.Unohdit tyystin paineistuksen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikkapa IL:ssä luki :
Tutkimuksen päähavaintoja olivat muun muassa rungon tyyrpuurin puolella oleva, kooltaan noin 4 x 22 metriä pitkä halkeama. Sen kerrotaan ulottuvan laajasti myös aluksen sisäisiin rakenteisiin.Yllättävän sileästi plootu repeää:)))
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikkapa IL:ssä luki :
Tutkimuksen päähavaintoja olivat muun muassa rungon tyyrpuurin puolella oleva, kooltaan noin 4 x 22 metriä pitkä halkeama. Sen kerrotaan ulottuvan laajasti myös aluksen sisäisiin rakenteisiin.Kun 12 000 tonnia rautaa kolahtaa merenpohjaan, vauriota syntyy ja paljon.
- Anonyymi
Kovin hyväuskoista, yksinkertaista tai typerää uskoa ja väittää ettei modernista sukellusveneestä pystytä suorittamaan ulkosia vedenalaisia operointeja. Ja vielä typerämpää on väittää kyseisen operoinnin vaativan myös pinta-aluksen.
Sukelluskello on ensimmäinen ja vanhin sukellusalustyyppi ja jopa siitä tehtiin kellon ulkopuolisia sukelluksia.
Tanskalaisen sukellusvenemiehen Peter Madsenin omatekemässä sukellusveneessä oli kello, josta pääsi tekemään ulkopuolisia sukelluksia.
Kaikilla suurvalloilla on pienoissukellusveneille emäaluksena toimivia ydinsukellusveneneitä ja juuri tällaista speznatsien 9 paikkaista - täysikokoisesta sukellusveneestä operoitavaa - pikkuvenettä Ruotsalaiset jahtasi Tukholman saaristossa.
Nykyaikaisella sukellusveneellä on ominaisuuksia mitä siviilit eivät osaa kuvitellakaan. Ne soveltuu hyökkäyssodan lisäksi tiedustelu, sabotointi, rakennus yms. tehtäviin. Vai miten jengi kuvittelee esim. naapurimaamme mikittäneen tarkasti valvotun oman merialueemme.
Ja mittakaavaa voi olla vaikea käsittää, esim. venäläisveneissä pelkästään suurimmat torpeedot on 25 metriä pitkiä, eli yhdistelmärekan pituisia.
En siis väitä, että sukellusveneeltä käsin oltaisiin nyt operoitu jotain Estonian hylyllä, mutta millään tavalla se ei ole teknisesti mahdotonta.
Eipä eroa millään tavalla esim. jonkun merisillan perustusten sabotointiin, johon sukellusvenevalloilla täysi valmius.
Ja pinta-aluksen tarpeettomuuden ymmärtänee kaikki itsekin.- Anonyymi
Vene ei ole ongelma vaan työskentely 70m syvyydessä ja palaaminen sukellusvemeeseen, jossa on normaali 1 atm.
Toinen ongelma on työkalut, joita tarvitaan metallin leikkaamiseen syvällä. Sukeltaja ei pysty itse kantamaan juuri mitään.
Sopiva sukellusvene voisi olla olemassa, muttei ole koska siinä ei ole mitään mieltä.
Tuon tyyppiset asiat tehdään sukellusroboteilla ja pinta-aluksilla ihan kaikkialla. Miksi kukaan olisi ennakoinut Estoniaa kymmeniä vuosia aikaisemmin ja tehnyt veneen sitä odottamaan? - Anonyymi
''Vai miten jengi kuvittelee esim. naapurimaamme mikittäneen tarkasti valvotun oman merialueemme.''
Päivän huumoriannos, kiitos:)) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vene ei ole ongelma vaan työskentely 70m syvyydessä ja palaaminen sukellusvemeeseen, jossa on normaali 1 atm.
Toinen ongelma on työkalut, joita tarvitaan metallin leikkaamiseen syvällä. Sukeltaja ei pysty itse kantamaan juuri mitään.
Sopiva sukellusvene voisi olla olemassa, muttei ole koska siinä ei ole mitään mieltä.
Tuon tyyppiset asiat tehdään sukellusroboteilla ja pinta-aluksilla ihan kaikkialla. Miksi kukaan olisi ennakoinut Estoniaa kymmeniä vuosia aikaisemmin ja tehnyt veneen sitä odottamaan?Jo tuossa ruotsalaisessa pelastussukellusveneessä voi säätää pelastettavan miehistön tilan paineen halutuksi.
Ja mistäs me tiedettäisiin, jos tuolla on pinta-aluskin ollut. Laivasto ja merivartiosto toki tietäisivät. Ihan varma en kyllä olisi, että he havaitsisivat myös sukellusveneen kuitenkin kohtuu kaukana. Vai ulottuuko vesikuunteluverkko tuonne? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vene ei ole ongelma vaan työskentely 70m syvyydessä ja palaaminen sukellusvemeeseen, jossa on normaali 1 atm.
Toinen ongelma on työkalut, joita tarvitaan metallin leikkaamiseen syvällä. Sukeltaja ei pysty itse kantamaan juuri mitään.
Sopiva sukellusvene voisi olla olemassa, muttei ole koska siinä ei ole mitään mieltä.
Tuon tyyppiset asiat tehdään sukellusroboteilla ja pinta-aluksilla ihan kaikkialla. Miksi kukaan olisi ennakoinut Estoniaa kymmeniä vuosia aikaisemmin ja tehnyt veneen sitä odottamaan?Osaatkin varmaan sitten kertoa milloin 70m syvyydestä on tullut ongelma. Sehän siinä juuri onkin Hassua, että Estonia makaa ihan naurettavan matalalla. Jopa aivan tavallisilla kaupasta saatavilla ja pelkkällä paineilmalla tankattivilla urheilusukellusvälineillä on mahdollista sukeltaa Estonialle. Ainoastaan selässä mukana kuljetettavan paineilman rajallinen määrä rajoittaa sukellusaikaa, koska lähtö tapahtuu pinnalta, jolloin nousuun menee kauan.
Jo pienellä yleissivistyksellä ja historiantuntemuksella tietäisit ettei noin matalat vedet ole ammattisukeltajille ja -välineille mikään ongelma. Olet saattanut kuulla naapurimaassa Norjassa käydyistä oikeustaisteluista, kun aikanaan Barentsinmerellä 300-400 metrin syvyyksissä seoskaasulla öljysukelluksia tehneet ammattisukeltajat hakivat oikeusteitse valtiolta korvauksia ammattitauteihin. Siellä sukeltajat laitettiin huimiin syvyyksiin liian pitkiksi ajoiksi ja puutteellisella jälkihoidolla.
Paineistetulla kellolla (sukellushytillä) työaikaa voidaan kasvattaa merkittävästi.
Vai että 70 metriin tarvitaan sukellusrobotit. Heh!
Ihan jo tavallisille ammattisukeltajille on olemassa vaikka mitä erilaisia vedenalla käytettäviä koneita ja työkaluja. Käytännössä löytyy kaikki sama kun pinnalla tehtäviin töihin. Tottakai 70 metrissä voidaan hitsata, polttoleikata, vinssata, porata,jne. Melkein siis mitä tahansa.
Militarilla on luonnollisesti lisäksi myös omat menetelmänsä.
Estonia ei ole syvällä. Sinne voisi sukeltaa, eikä sen yli pysty esimerkiksi vetämään troolia.
Ihmetyttää vaan mikä motiivi jollain on väittää kaiken maailman perättömiä älyttömyyksiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osaatkin varmaan sitten kertoa milloin 70m syvyydestä on tullut ongelma. Sehän siinä juuri onkin Hassua, että Estonia makaa ihan naurettavan matalalla. Jopa aivan tavallisilla kaupasta saatavilla ja pelkkällä paineilmalla tankattivilla urheilusukellusvälineillä on mahdollista sukeltaa Estonialle. Ainoastaan selässä mukana kuljetettavan paineilman rajallinen määrä rajoittaa sukellusaikaa, koska lähtö tapahtuu pinnalta, jolloin nousuun menee kauan.
Jo pienellä yleissivistyksellä ja historiantuntemuksella tietäisit ettei noin matalat vedet ole ammattisukeltajille ja -välineille mikään ongelma. Olet saattanut kuulla naapurimaassa Norjassa käydyistä oikeustaisteluista, kun aikanaan Barentsinmerellä 300-400 metrin syvyyksissä seoskaasulla öljysukelluksia tehneet ammattisukeltajat hakivat oikeusteitse valtiolta korvauksia ammattitauteihin. Siellä sukeltajat laitettiin huimiin syvyyksiin liian pitkiksi ajoiksi ja puutteellisella jälkihoidolla.
Paineistetulla kellolla (sukellushytillä) työaikaa voidaan kasvattaa merkittävästi.
Vai että 70 metriin tarvitaan sukellusrobotit. Heh!
Ihan jo tavallisille ammattisukeltajille on olemassa vaikka mitä erilaisia vedenalla käytettäviä koneita ja työkaluja. Käytännössä löytyy kaikki sama kun pinnalla tehtäviin töihin. Tottakai 70 metrissä voidaan hitsata, polttoleikata, vinssata, porata,jne. Melkein siis mitä tahansa.
Militarilla on luonnollisesti lisäksi myös omat menetelmänsä.
Estonia ei ole syvällä. Sinne voisi sukeltaa, eikä sen yli pysty esimerkiksi vetämään troolia.
Ihmetyttää vaan mikä motiivi jollain on väittää kaiken maailman perättömiä älyttömyyksiä.Ja Estonialla kävi sukellusporukka jo vuosia sitten,ilman painestettua kelloa ne siellä sisällä olivat tutkimassa.Seoskaasu riittää tuollaisiin syvyyksiin,40m jälkeen sitä tarvii.
- Anonyymi
Sana "keularamoi",,,,antaa kyllä jutulle uskottavuuutta...hei humppaa.
- Anonyymi
Miksi kukaan olisi lähettänyt sukeltajia tekemään laivan kylkeen 4x20m aukon?
- Anonyymi
Jos muutokset hylyssä ovat sukeltajien tekemiä, niin sitten ne ovat tehneet sen aukon.
Jos taas hylky on liikkunut, taipunut ja revennyt niin paljon, että diihen syntyy 20m repeämä, niin silloin paljon pienempi liike rampissa selittyy sillä.
Hyluyn korkein kohta on 58m syvyydessä. Paikalla on 10m aaltoja. Niiden vaikutus ulottuu hylyn korkeimpiin osiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos muutokset hylyssä ovat sukeltajien tekemiä, niin sitten ne ovat tehneet sen aukon.
Jos taas hylky on liikkunut, taipunut ja revennyt niin paljon, että diihen syntyy 20m repeämä, niin silloin paljon pienempi liike rampissa selittyy sillä.
Hyluyn korkein kohta on 58m syvyydessä. Paikalla on 10m aaltoja. Niiden vaikutus ulottuu hylyn korkeimpiin osiin.Aallon vaikutus ulottuu syvyyssuunnassa puoleen aallonpituudesta.
Tyypilliset aallonpituudet Itämerellä ovat 25-60 m ja pisimmät 225-260m.
Normaalisti aallon vaikutus on siis 30m syvyyteen, mutta on aaltoja, jotka ulottuvat pohjaan asti siinä kohdassa, johon Estonia on uponnut. Eli Estonia on kaikkea muuta kuin tyynessä vedessä vaikkei meillä vuorovettä olekaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos muutokset hylyssä ovat sukeltajien tekemiä, niin sitten ne ovat tehneet sen aukon.
Jos taas hylky on liikkunut, taipunut ja revennyt niin paljon, että diihen syntyy 20m repeämä, niin silloin paljon pienempi liike rampissa selittyy sillä.
Hyluyn korkein kohta on 58m syvyydessä. Paikalla on 10m aaltoja. Niiden vaikutus ulottuu hylyn korkeimpiin osiin.Jos hylkyä tarkastellaan esim. sadan vuoden kuluttua, onko mitenkään mahdollista havaita muutoksia jotka eivät ole sukeltajien tekemiä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos hylkyä tarkastellaan esim. sadan vuoden kuluttua, onko mitenkään mahdollista havaita muutoksia jotka eivät ole sukeltajien tekemiä?
Ehkä, jos sukeltajat eivät tieten tahtoen jäljittele korroosion jälkiä.
En keksi mitään syytä miksi joukko sukeltajia saapuisi erikoisvalmisteisella sukellusveneellä vääntelemään Estonian runkoa.
Voihan se olla mahdollista, mutta... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä, jos sukeltajat eivät tieten tahtoen jäljittele korroosion jälkiä.
En keksi mitään syytä miksi joukko sukeltajia saapuisi erikoisvalmisteisella sukellusveneellä vääntelemään Estonian runkoa.
Voihan se olla mahdollista, mutta...''...eivät tieten tahtoen jäljittele korroosion jälkiä.''
Itämeri 70-80m syvyydessä on lähes hapeton. Ilman happea ei pala mikään:) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''...eivät tieten tahtoen jäljittele korroosion jälkiä.''
Itämeri 70-80m syvyydessä on lähes hapeton. Ilman happea ei pala mikään:)Hitaasti, mutta varmasti
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''...eivät tieten tahtoen jäljittele korroosion jälkiä.''
Itämeri 70-80m syvyydessä on lähes hapeton. Ilman happea ei pala mikään:)Ehkä nyt ei tarkoitettu tulentekoa, korroosiosta vaan oli kyse!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos muutokset hylyssä ovat sukeltajien tekemiä, niin sitten ne ovat tehneet sen aukon.
Jos taas hylky on liikkunut, taipunut ja revennyt niin paljon, että diihen syntyy 20m repeämä, niin silloin paljon pienempi liike rampissa selittyy sillä.
Hyluyn korkein kohta on 58m syvyydessä. Paikalla on 10m aaltoja. Niiden vaikutus ulottuu hylyn korkeimpiin osiin.Aallokon vaikutus yltää ihan pohjaan asti, nimittäin välillisesti aallokko on osaltaan merivirtojen aiheuttaja ja pohjan asti virrat vaikuttavat, itse asiassa pohjan läheisyydessä jopa voimakkaimmin. Merkillistähän se olisikin että hylkyyn ei olisi syntynyt lisää vaurioita. Kun eräs vain lyhyen aikaa upoksissa ollut Costa Concordia nostettiin, sen toinen kylki oli pahoin sisään painunut ja kaiken kaikkiaan siinä näkyi jos jonkinmoista vauriota. Satunnaisesti kohdalle osuva merenpohja ei ole tarkoitettu laivojen telakointiin, telakalla ne asetellaan tarkkaan tasaiselle alustalle että kestäisivät. Johan tästäkin on ollut että tuolla paikalla on sekä vaihtelevalla paksuudella saviliejua kuin myös kovempia kallionulkonemia ja kiviä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä nyt ei tarkoitettu tulentekoa, korroosiosta vaan oli kyse!
Molemmat vaativat happea!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Molemmat vaativat happea!
Kaikki korroosio ei ole hapen kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Molemmat vaativat happea!
Itämereen on uponnut melkoinen määrä myös rautalaivoja. Ovatko ne mielestäsi siellä nyt aivan siinä kunnossa kun upotessaan olivat?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki korroosio ei ole hapen kanssa.
Korroosio on hapetusreaktio. Jostain pitää happea saada. Ei toki välttämättä vapaana happena.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä nyt ei tarkoitettu tulentekoa, korroosiosta vaan oli kyse!
Ruostuminen on palamista, hyvin hidasta palamista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itämereen on uponnut melkoinen määrä myös rautalaivoja. Ovatko ne mielestäsi siellä nyt aivan siinä kunnossa kun upotessaan olivat?
Itämeri, 70-80 metrin syvyydessä, on käytännöllisesti hapeton. Näin on ollut viimeiset 20-30 vuotta. Jos laiva upposi 100 vuotta sitten, varmasti on ruoste raiskannut ja korroosio nakertanut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korroosio on hapetusreaktio. Jostain pitää happea saada. Ei toki välttämättä vapaana happena.
Ei ole pelkästään hapettumista.
Me,jotka veneilemme, tunnemme esimerkiksi sähkökemiallisen korroosion ja sen torjumiseen käytämme sinkkejä.
Tunnemme myös kavitaation aihettaman korroosion potkurille.
Juttele joskus jonkun kanssa, jolla on vene ja kysy näistä asioista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole pelkästään hapettumista.
Me,jotka veneilemme, tunnemme esimerkiksi sähkökemiallisen korroosion ja sen torjumiseen käytämme sinkkejä.
Tunnemme myös kavitaation aihettaman korroosion potkurille.
Juttele joskus jonkun kanssa, jolla on vene ja kysy näistä asioista.Korroosiolle on hiukan vaihtelevia määritelmiä.
Ahtaimmin se on sähkökemiallinen tapahtuma, joista yleisin on ruostuminen. Ruostuminen ei ole missään nimessä ainoa korroosion ahtaimpaan tulkintaan kuuluva tapahtuma vaan siihen sisältyy paljon muutakin.
Laajimmin korroosia tarkoitaa kutakuinkin kaikkea syöpymistä tapahtuu se sitten tuulen puhaltaman hiekan tai hiukkassäteilyn takia - tai kavitaation. Tosin kavitaatiossa tapahtuu myös kemiallisia reaktioita, joilla voi olla vaikutusta syöpymiseen eli korroosiota ahtaimman tukinnan mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Korroosiolle on hiukan vaihtelevia määritelmiä.
Ahtaimmin se on sähkökemiallinen tapahtuma, joista yleisin on ruostuminen. Ruostuminen ei ole missään nimessä ainoa korroosion ahtaimpaan tulkintaan kuuluva tapahtuma vaan siihen sisältyy paljon muutakin.
Laajimmin korroosia tarkoitaa kutakuinkin kaikkea syöpymistä tapahtuu se sitten tuulen puhaltaman hiekan tai hiukkassäteilyn takia - tai kavitaation. Tosin kavitaatiossa tapahtuu myös kemiallisia reaktioita, joilla voi olla vaikutusta syöpymiseen eli korroosiota ahtaimman tukinnan mukaan.Eroosio ei ole korroosiota eikä korroosio eroosiota.
Tuulen puhaltaman hiekan vaikutus kuuluu eroosioon, kuten myös kavitaatiokuplan tiivistymisen aiheuttaman paineiskun vaikutukset potkuriin.
Korroosioon toki kuuluu paljon muitakin kemiallisia reaktioita kuin ruostuminen.
Kaikki korroosio on kuitenkin kemiallisin reaktoihin perustuvaa, mutta kaikki kemialliset reaktiot eivät ole korroosiota. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eroosio ei ole korroosiota eikä korroosio eroosiota.
Tuulen puhaltaman hiekan vaikutus kuuluu eroosioon, kuten myös kavitaatiokuplan tiivistymisen aiheuttaman paineiskun vaikutukset potkuriin.
Korroosioon toki kuuluu paljon muitakin kemiallisia reaktioita kuin ruostuminen.
Kaikki korroosio on kuitenkin kemiallisin reaktoihin perustuvaa, mutta kaikki kemialliset reaktiot eivät ole korroosiota.Tuo on sen ahtaimman määritelmän mukainen tulkinta. Kielessä sanoija kuitenkin käytetään erilaisissa merkityksissä ja merkitykset muuttuvat.
On paljon asioita, joissa useampi vaihtoehto on oikein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo on sen ahtaimman määritelmän mukainen tulkinta. Kielessä sanoija kuitenkin käytetään erilaisissa merkityksissä ja merkitykset muuttuvat.
On paljon asioita, joissa useampi vaihtoehto on oikein.Tuossa on yksi esimerkki sanan käytöstä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Korroosio - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itämeri, 70-80 metrin syvyydessä, on käytännöllisesti hapeton. Näin on ollut viimeiset 20-30 vuotta. Jos laiva upposi 100 vuotta sitten, varmasti on ruoste raiskannut ja korroosio nakertanut.
Jo vain ja Estonia ruostuu ja on ollut monista paikoin kohtuullisen ruostunut jo ennen uppoamistaan, laivan sisäpuolella kun on paljon sokkeloisia paikkoja joita ei edes pääse huoltomaalaamaan tms. Estoniassa tapahtuu sekä korroosiota että esim. merivirtojen aiheuttamaa eroosiota ja molempia yhdessäkin.
Kun kerron laivan olleen ruosteessa joistain paikoista jo ennen uppoamistaan, en tarkoita että se oli huonokuntoinen tai että huoltoja olisi laiminlyöty tms., satun vain tietämään miten mahdottoman vaikea laivojen sokkeloisimpiin sisäpintoihin luoksepääsy mahdollisesta ruosteenpoistosta ja uudelleenmaalauksesta puhumattakaan voi olla. Asia on huomioitu ja suunnitteluvaiheessa riittävän paksujen materiaalien avulla joten ruostuminen voi jatkua laivaa heikentämättä sen elinkaaren ajan.
Riittävästi happea ko. tapahtumiin löytyy Itämerestäkin, enemmän vaikuttaakin suolapitoisuus ja Itämeren suolapitoisuuden ollessa alhainen ruostuminen ei olekaan aivan yhtä agressiivista kuin eteläisemmissä suolaisemmissa vesissä.
Yhdestä asiasta voimme olla varmoja eikä se ole salaliittoteoria: Estonia vaurioituu hitaasti mutta varmasti lisää kaiken aikaa! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itämeri, 70-80 metrin syvyydessä, on käytännöllisesti hapeton. Näin on ollut viimeiset 20-30 vuotta. Jos laiva upposi 100 vuotta sitten, varmasti on ruoste raiskannut ja korroosio nakertanut.
Tutkijoiden mukaan Itämeri on lähes hapeton SYVÄNTEISSÄÄN. Estonia ei ole 200- 450 metrisessä syvänteessä vaan vain 60- 80 metrin syvyydessä missä vielä kaloillekin on riittävästi happea elämiseen!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tutkijoiden mukaan Itämeri on lähes hapeton SYVÄNTEISSÄÄN. Estonia ei ole 200- 450 metrisessä syvänteessä vaan vain 60- 80 metrin syvyydessä missä vielä kaloillekin on riittävästi happea elämiseen!
Viime vuoden tutkimustulosten mukaan Itämeri 70-80 metrin syyvyydessä on lähes hapeton. Tämä ja paljon muuta on luettavissa ''sykkeen'' sivuilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jo vain ja Estonia ruostuu ja on ollut monista paikoin kohtuullisen ruostunut jo ennen uppoamistaan, laivan sisäpuolella kun on paljon sokkeloisia paikkoja joita ei edes pääse huoltomaalaamaan tms. Estoniassa tapahtuu sekä korroosiota että esim. merivirtojen aiheuttamaa eroosiota ja molempia yhdessäkin.
Kun kerron laivan olleen ruosteessa joistain paikoista jo ennen uppoamistaan, en tarkoita että se oli huonokuntoinen tai että huoltoja olisi laiminlyöty tms., satun vain tietämään miten mahdottoman vaikea laivojen sokkeloisimpiin sisäpintoihin luoksepääsy mahdollisesta ruosteenpoistosta ja uudelleenmaalauksesta puhumattakaan voi olla. Asia on huomioitu ja suunnitteluvaiheessa riittävän paksujen materiaalien avulla joten ruostuminen voi jatkua laivaa heikentämättä sen elinkaaren ajan.
Riittävästi happea ko. tapahtumiin löytyy Itämerestäkin, enemmän vaikuttaakin suolapitoisuus ja Itämeren suolapitoisuuden ollessa alhainen ruostuminen ei olekaan aivan yhtä agressiivista kuin eteläisemmissä suolaisemmissa vesissä.
Yhdestä asiasta voimme olla varmoja eikä se ole salaliittoteoria: Estonia vaurioituu hitaasti mutta varmasti lisää kaiken aikaa!Tämä oli huumoria, olihan :))))
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tämä oli huumoria, olihan :))))
Siis mikä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viime vuoden tutkimustulosten mukaan Itämeri 70-80 metrin syyvyydessä on lähes hapeton. Tämä ja paljon muuta on luettavissa ''sykkeen'' sivuilta.
Lue se juttu kokonaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue se juttu kokonaan.
On aina ilo lukea hyvin perusteltuja kommentteja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On aina ilo lukea hyvin perusteltuja kommentteja.
Siis lue se juttu Itämeren happitilanteesta kokonaan. Silloin hahmottuu koko kuva eikä kirjoita osatotuuksia.
Oliko vielä vaikeatajuista? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis lue se juttu Itämeren happitilanteesta kokonaan. Silloin hahmottuu koko kuva eikä kirjoita osatotuuksia.
Oliko vielä vaikeatajuista?Punainen on hapetonta...
https://postimg.cc/gXfQkySy - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis lue se juttu Itämeren happitilanteesta kokonaan. Silloin hahmottuu koko kuva eikä kirjoita osatotuuksia.
Oliko vielä vaikeatajuista?Onko vaikeata tajuat että Estonia on jo nyt ruostunut lisää huomattavan paljon, vaikea varmaan tajuta mitä vaikka seuraavien 50 vuoden aikana tapahtuu siellä "hapettomassa" vedessä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko vaikeata tajuat että Estonia on jo nyt ruostunut lisää huomattavan paljon, vaikea varmaan tajuta mitä vaikka seuraavien 50 vuoden aikana tapahtuu siellä "hapettomassa" vedessä?
Onko vaikeata tajuta se tosiasia että ruostumista ei tapahdu ilman happea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Punainen on hapetonta...
https://postimg.cc/gXfQkySyNetti on sinulle kuin partaveitsi apinalla.
Punainen kuvaa rikkivetyä. Totta, se on myös niukkahappista yli 80m syvyydessä.
Mutta Estonia ei ole yli 80m syvyydessä. Siksi punaisella värillä ei ole mitään tekemistä Estonian korroosion kanssa.
Se olisi selvinnyt, jos olisit lukenut kaiken, raukka parka :) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Netti on sinulle kuin partaveitsi apinalla.
Punainen kuvaa rikkivetyä. Totta, se on myös niukkahappista yli 80m syvyydessä.
Mutta Estonia ei ole yli 80m syvyydessä. Siksi punaisella värillä ei ole mitään tekemistä Estonian korroosion kanssa.
Se olisi selvinnyt, jos olisit lukenut kaiken, raukka parka :)Voi hellanlettas sentään:)))))
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Netti on sinulle kuin partaveitsi apinalla.
Punainen kuvaa rikkivetyä. Totta, se on myös niukkahappista yli 80m syvyydessä.
Mutta Estonia ei ole yli 80m syvyydessä. Siksi punaisella värillä ei ole mitään tekemistä Estonian korroosion kanssa.
Se olisi selvinnyt, jos olisit lukenut kaiken, raukka parka :)Missä on rikkivetyä, siellä ei ole happea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko vaikeata tajuta se tosiasia että ruostumista ei tapahdu ilman happea.
Miksi Estonia kuitenkin ruostuu ja ruostuu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi Estonia kuitenkin ruostuu ja ruostuu?
Oletko käynyt toteamassa tilanteen ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletko käynyt toteamassa tilanteen ?
Kävin katsomassa ja niin oli siisti ja ruosteeton kuin juuri pakasta vedettynä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä on rikkivetyä, siellä ei ole happea.
Ja siellä ei ole Estonia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi hellanlettas sentään:)))))
Älä muuta sano!
Se taapero on käynyt tekemässä itkupotkuraivareita vähän joka aiheesta esittäen päättömiä väitteitä.
Sitten se pillahtaa itkuun, kun joku toteaa, että kirjoitus on ihan BS - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä muuta sano!
Se taapero on käynyt tekemässä itkupotkuraivareita vähän joka aiheesta esittäen päättömiä väitteitä.
Sitten se pillahtaa itkuun, kun joku toteaa, että kirjoitus on ihan BSHah!
Olisi onnellinen, että joku korjaa sen puheita ennen kuin esittää ne omalla nimellä julkisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä on rikkivetyä, siellä ei ole happea.
Rikkivety aiheuttaa korroosiota ilman happeakin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hah!
Olisi onnellinen, että joku korjaa sen puheita ennen kuin esittää ne omalla nimellä julkisesti.Onnellinenko?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rikkivety aiheuttaa korroosiota ilman happeakin.
Mikään kemikaali ilman toista ei aiheuta kolmatta uutta yhdistettä...Rikkivety on kaasu jota esiintyy usein jätevesijärjestelmien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn yhteydessä.
Rikkivetykaasua ei esiinny Estonia- laivahylyssä kun kaasu vielä on herkästi veteen liukeneva.
Rikki on otollisissa olosuhteissa korroosiota aiheuttava mutta hapen läsnäolo ainakin pienissä määrin on reaktiolle on edellytys. Esim. öljyä, kivihiiltä, turvetta tms. polttoaineena käyttävissä voimaloissa savukaasujen loppulämpötilaa ei pudoteta ns. kastepisteeseen saakka koska tällöin kaasuissa oleva rikki alkaisi aiheuttaa korroosiota höyrykattiloiden loppuosissa ja savupiipuissa.
Estonian tapauksessa tarinat rikkivetykaasusta voi jättää omaan satuarvoonsa, korroosiota siellä sen sijaan tapahtuu, happea on riittävästi hitaaseen korroosion etenemiseen. Itämerestä troolataan silakkaa suunnilleen noista syvyyksistä että sillekin on siellä happea elämiseen... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikään kemikaali ilman toista ei aiheuta kolmatta uutta yhdistettä...Rikkivety on kaasu jota esiintyy usein jätevesijärjestelmien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn yhteydessä.
Rikkivetykaasua ei esiinny Estonia- laivahylyssä kun kaasu vielä on herkästi veteen liukeneva.
Rikki on otollisissa olosuhteissa korroosiota aiheuttava mutta hapen läsnäolo ainakin pienissä määrin on reaktiolle on edellytys. Esim. öljyä, kivihiiltä, turvetta tms. polttoaineena käyttävissä voimaloissa savukaasujen loppulämpötilaa ei pudoteta ns. kastepisteeseen saakka koska tällöin kaasuissa oleva rikki alkaisi aiheuttaa korroosiota höyrykattiloiden loppuosissa ja savupiipuissa.
Estonian tapauksessa tarinat rikkivetykaasusta voi jättää omaan satuarvoonsa, korroosiota siellä sen sijaan tapahtuu, happea on riittävästi hitaaseen korroosion etenemiseen. Itämerestä troolataan silakkaa suunnilleen noista syvyyksistä että sillekin on siellä happea elämiseen...ELi rikkivety ei aiheuta Estonialle korroosiota koska siellä ei ole happea, mutta silakat elävät siellä koska siellä on happea.
Onko vai eikö ole? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikään kemikaali ilman toista ei aiheuta kolmatta uutta yhdistettä...Rikkivety on kaasu jota esiintyy usein jätevesijärjestelmien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn yhteydessä.
Rikkivetykaasua ei esiinny Estonia- laivahylyssä kun kaasu vielä on herkästi veteen liukeneva.
Rikki on otollisissa olosuhteissa korroosiota aiheuttava mutta hapen läsnäolo ainakin pienissä määrin on reaktiolle on edellytys. Esim. öljyä, kivihiiltä, turvetta tms. polttoaineena käyttävissä voimaloissa savukaasujen loppulämpötilaa ei pudoteta ns. kastepisteeseen saakka koska tällöin kaasuissa oleva rikki alkaisi aiheuttaa korroosiota höyrykattiloiden loppuosissa ja savupiipuissa.
Estonian tapauksessa tarinat rikkivetykaasusta voi jättää omaan satuarvoonsa, korroosiota siellä sen sijaan tapahtuu, happea on riittävästi hitaaseen korroosion etenemiseen. Itämerestä troolataan silakkaa suunnilleen noista syvyyksistä että sillekin on siellä happea elämiseen...Ranskalaiset ovat eri mieltä:
https://hal.sorbonne-universite.fr/hal-01888527/document
Happi vaikuttaa, muttei ole välttämätön korroosiolle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ranskalaiset ovat eri mieltä:
https://hal.sorbonne-universite.fr/hal-01888527/document
Happi vaikuttaa, muttei ole välttämätön korroosiolle.Mutta miksi sekoitat rikkivedyn asiaan, ei Estonian hylyn luona leiju rikkivetykaasua. Rikkivety ja rikki ovat kaksi eri asiaa: Rikkivety on kaasu ja rikki metalli, itse asiassa ns. epämetalli.
Jos silakka kykenee edes jonkin aikaa elämään samassa vesistössä samoissa syvyyksissä kuin missä em. hylky on, siellä on happea! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta miksi sekoitat rikkivedyn asiaan, ei Estonian hylyn luona leiju rikkivetykaasua. Rikkivety ja rikki ovat kaksi eri asiaa: Rikkivety on kaasu ja rikki metalli, itse asiassa ns. epämetalli.
Jos silakka kykenee edes jonkin aikaa elämään samassa vesistössä samoissa syvyyksissä kuin missä em. hylky on, siellä on happea!Rikkivety on mukana siksi, että kartassa kerrotaan millä alueella ja syvyydessä sitä esiintyy.
Sitten se meni siihen että alettiin keskustelemaan voiko olla korroosiota ilman happea ja voi, jos on rikkivetyä,
Siinä tuli rönsy pois Estonia korroosiosta ja selvitettiin muita olosuhteita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Molemmat vaativat happea!
Kyllä hapettomassa tilassakin korroosiota tapahtuu,veden lämpötila ja mikrobit myös muuttavat tilannetta hapettomassa tilassa. Kupari on hyvä esimerkki mikä hapettuu veden alla helposti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä hapettomassa tilassakin korroosiota tapahtuu,veden lämpötila ja mikrobit myös muuttavat tilannetta hapettomassa tilassa. Kupari on hyvä esimerkki mikä hapettuu veden alla helposti.
Siis hapettuu heikosti,mutta varmasti.
- Anonyymi
Vähiten happea Itämeressä on syvimmissä kohdissa, Estonian uppoamispaikka ei ole niitä alueita. Vaikka keskisyvyys ei kummoinen olekaan, laajoilla alueilla syvyydet ovat satoja metrejä ja syvimmät alueet 450- 460- m syviä. Happikato ei Estonian ruostumista estä.
- Anonyymi
Postimeeskö ilmestyykin Englanniksi vai onko tuo taas yksi konekäännös?
- Anonyymi
Päivän lehtiuutisissa on noin 85 metrin syvyydestä Itämeren pohjasta löytyneestä hylystä. Jutussa mainitaan hylkyyn tarttuneen troolin riekaleita, siis vielä tuossa syvyydessä troolataan eli siellä elää silakoita, aivan hapetonta vesi ei siis saata olla?
- Anonyymi
Troolir menevät pohjaa myöten ettei kalat pääse alta pois. Jotkut käyttävät alaosassa myös sähköä, joka tainnuttaa kalat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Troolir menevät pohjaa myöten ettei kalat pääse alta pois. Jotkut käyttävät alaosassa myös sähköä, joka tainnuttaa kalat.
Valitettavasti...
https://yle.fi/uutiset/3-11566313 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valitettavasti...
https://yle.fi/uutiset/3-11566313Troolit kylläkin usein syväytetään ns. väliveteen, silakka kun useimmiten liikkuu siellä. Silakka voi liikkua aivan pinnankin tuntumassa, veden lämpötila ja ruoan esiintyminen siinä merkitsevät paljon.
Ei kalastusaluksissa mitään troolinsähköistyssysteemejä ole ja sähköpyynti taitaa kalastuksessa olla kiellettyäkin kuten räjähdysaineiden käyttökin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Troolit kylläkin usein syväytetään ns. väliveteen, silakka kun useimmiten liikkuu siellä. Silakka voi liikkua aivan pinnankin tuntumassa, veden lämpötila ja ruoan esiintyminen siinä merkitsevät paljon.
Ei kalastusaluksissa mitään troolinsähköistyssysteemejä ole ja sähköpyynti taitaa kalastuksessa olla kiellettyäkin kuten räjähdysaineiden käyttökin.Sä olet taas se, jonka mielestä Estoniassa ei ole korroosiota.
Miten ihmeessä sä keksit esittää asintuntijaa asioista, joista et osaa edes googlata oikeaa tietoa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sä olet taas se, jonka mielestä Estoniassa ei ole korroosiota.
Miten ihmeessä sä keksit esittää asintuntijaa asioista, joista et osaa edes googlata oikeaa tietoa?Pieleen meni ja rankasti, mä nimittäin olen se joka sanoo että Estonia ruostuu. Nuorena poikana olin jonkin aikaa laivoissa ruostettakin raapimassa, sitten vähän opiskelin, jätin laivapalvelun mutta olin muutamia vuosia telakalla laivan suunnitteluhommissa. Isäukon omistaman troolarin apupoikana ehdin olla monet reissut jo alaikäisenä, en nähnyt sähköä trooleihin johdettavan ja väite on absurdin valheellinen. Laissa on sähköllä kalastuksen kieltävä selkeä pykälä, taitaa olla alanumerolla 30 kalastuslaissa.
Keksin esittää asiantuntijaa asioissa joista tiedän aika paljon, toisin kuin vaikka sinä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieleen meni ja rankasti, mä nimittäin olen se joka sanoo että Estonia ruostuu. Nuorena poikana olin jonkin aikaa laivoissa ruostettakin raapimassa, sitten vähän opiskelin, jätin laivapalvelun mutta olin muutamia vuosia telakalla laivan suunnitteluhommissa. Isäukon omistaman troolarin apupoikana ehdin olla monet reissut jo alaikäisenä, en nähnyt sähköä trooleihin johdettavan ja väite on absurdin valheellinen. Laissa on sähköllä kalastuksen kieltävä selkeä pykälä, taitaa olla alanumerolla 30 kalastuslaissa.
Keksin esittää asiantuntijaa asioissa joista tiedän aika paljon, toisin kuin vaikka sinä!Muista, tämä on suolikaksnelonen;) Tunnetaan myös nimillä ''kylähullujen temmellyskenttä''
sekä ''nykyajan vessanseinä'' - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieleen meni ja rankasti, mä nimittäin olen se joka sanoo että Estonia ruostuu. Nuorena poikana olin jonkin aikaa laivoissa ruostettakin raapimassa, sitten vähän opiskelin, jätin laivapalvelun mutta olin muutamia vuosia telakalla laivan suunnitteluhommissa. Isäukon omistaman troolarin apupoikana ehdin olla monet reissut jo alaikäisenä, en nähnyt sähköä trooleihin johdettavan ja väite on absurdin valheellinen. Laissa on sähköllä kalastuksen kieltävä selkeä pykälä, taitaa olla alanumerolla 30 kalastuslaissa.
Keksin esittää asiantuntijaa asioissa joista tiedän aika paljon, toisin kuin vaikka sinä!Miksi et sitten tiedä mitään troolauksesta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieleen meni ja rankasti, mä nimittäin olen se joka sanoo että Estonia ruostuu. Nuorena poikana olin jonkin aikaa laivoissa ruostettakin raapimassa, sitten vähän opiskelin, jätin laivapalvelun mutta olin muutamia vuosia telakalla laivan suunnitteluhommissa. Isäukon omistaman troolarin apupoikana ehdin olla monet reissut jo alaikäisenä, en nähnyt sähköä trooleihin johdettavan ja väite on absurdin valheellinen. Laissa on sähköllä kalastuksen kieltävä selkeä pykälä, taitaa olla alanumerolla 30 kalastuslaissa.
Keksin esittää asiantuntijaa asioissa joista tiedän aika paljon, toisin kuin vaikka sinä!EU on kieltänyt sähkön käytön troolauksessa vasta tämän vuoden alusta.
Jos joku olisi oikeasti harjoittanut ammattikalastusta troolilla, hän tietäisi alan lainsäädäntöä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EU on kieltänyt sähkön käytön troolauksessa vasta tämän vuoden alusta.
Jos joku olisi oikeasti harjoittanut ammattikalastusta troolilla, hän tietäisi alan lainsäädäntöä.Aivan, ja tuokin koskee vain EU:n vesiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieleen meni ja rankasti, mä nimittäin olen se joka sanoo että Estonia ruostuu. Nuorena poikana olin jonkin aikaa laivoissa ruostettakin raapimassa, sitten vähän opiskelin, jätin laivapalvelun mutta olin muutamia vuosia telakalla laivan suunnitteluhommissa. Isäukon omistaman troolarin apupoikana ehdin olla monet reissut jo alaikäisenä, en nähnyt sähköä trooleihin johdettavan ja väite on absurdin valheellinen. Laissa on sähköllä kalastuksen kieltävä selkeä pykälä, taitaa olla alanumerolla 30 kalastuslaissa.
Keksin esittää asiantuntijaa asioissa joista tiedän aika paljon, toisin kuin vaikka sinä!Mikäs noista liittyy laivan ruostumiseen 80 m syvyydessä? Kyllähän siellä jotain tapahtuu, mutta hyvin hitaasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muista, tämä on suolikaksnelonen;) Tunnetaan myös nimillä ''kylähullujen temmellyskenttä''
sekä ''nykyajan vessanseinä''Kylähullu itse esiintyy...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikäs noista liittyy laivan ruostumiseen 80 m syvyydessä? Kyllähän siellä jotain tapahtuu, mutta hyvin hitaasti.
Neljä mitäänsanomatonta räpellystä yhdeltä ja samalta pojanklopilta, klo 10:53, klo 10:56, klo 10:57 ja klo 11:00!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neljä mitäänsanomatonta räpellystä yhdeltä ja samalta pojanklopilta, klo 10:53, klo 10:56, klo 10:57 ja klo 11:00!
Itse kirjoitin noista vain yhden ja ikää on yli 50 v, joten pahasti pieleen arvailet, kuka sitten lienetkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Neljä mitäänsanomatonta räpellystä yhdeltä ja samalta pojanklopilta, klo 10:53, klo 10:56, klo 10:57 ja klo 11:00!
Näin raportoi miehemme uuninpankolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kylähullu itse esiintyy...
Valitettavasti kusiputkat poistettiin, nyt joudut kirjoittelemaan suolikaksneloseen.
- Anonyymi
Silakathan kuljettaa ilmakuplia mukanaan syviin vesiin menestyäkseen,mutta vesi ei saa olla kovin likaista että ne viihtyy siellä alueella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieleen meni ja rankasti, mä nimittäin olen se joka sanoo että Estonia ruostuu. Nuorena poikana olin jonkin aikaa laivoissa ruostettakin raapimassa, sitten vähän opiskelin, jätin laivapalvelun mutta olin muutamia vuosia telakalla laivan suunnitteluhommissa. Isäukon omistaman troolarin apupoikana ehdin olla monet reissut jo alaikäisenä, en nähnyt sähköä trooleihin johdettavan ja väite on absurdin valheellinen. Laissa on sähköllä kalastuksen kieltävä selkeä pykälä, taitaa olla alanumerolla 30 kalastuslaissa.
Keksin esittää asiantuntijaa asioissa joista tiedän aika paljon, toisin kuin vaikka sinä!Onkimatoja saa kaivaa sähköllä,mutta siihen se sähköllä pyytäminen jääkin lain mukaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Silakathan kuljettaa ilmakuplia mukanaan syviin vesiin menestyäkseen,mutta vesi ei saa olla kovin likaista että ne viihtyy siellä alueella.
Väärin, silakat eivät kuljettele mukanaan ilmakuplia, ilmakupla silakan verenkierrossa olisi yhtä vaarallinen kuin esim. ihmisellä.
Silakka hengittää ja ottaa kiduksillaan happea ja happimolekyylejä on sitten siellä verenkierrossa, ilmaa silakka ei osaa varastoida.
- Anonyymi
Sekopäistä ajatella muuta kuin että p*skaa laivaa ajetiin liian kovaa vastalaineikkoon. Metalli väsyi, viisiri irtosi ja ramppi aukesi veden paineesta. Visiiri iski reiän kylkeen. Laiva uppos ja muutama ihminen mukana. Laivan kylki otti kipeää kun tömähti maapalloon; se näetsen on vahvempi. Savi liikkuu, vesi liikkuu, laiva liukuu.
Vai vielä lastia tyhjennetty salaa sukellusveneellä. Just. Tää on samantasoista spekulointia kuin murha.infossa. Jos jollain on sama nimi kuin toisella, nimimerkki H. Moilanen yhdistää henkilöt kummin kaiman kautta toisiinsa ja salaliitto ja vähintään katiska 3 on valmis.
Tai vitsi siitä amerikkalaisesta sotalaivan kipparista, joka vaati vastaantulevaa alusta väistämään tai muuten törmäämme. Vastaantuleva, valkoista valoa näyttävä "alus" oli majakka, josta sanottiin että anti tulla vaan.- Anonyymi
''Tai vitsi siitä amerikkalaisesta sotalaivan kipparista...''
Ei ole vitsi, tellkarista näin.
https://www.youtube.com/watch?v=sYsdUgEgJrY - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
''Tai vitsi siitä amerikkalaisesta sotalaivan kipparista...''
Ei ole vitsi, tellkarista näin.
https://www.youtube.com/watch?v=sYsdUgEgJrYAi niin, Silvan mainoshan se oli.
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän191265Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71262- 51186
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21174Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11153Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11151Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421147Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21144Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31129Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21120