Siihen riittää yksi elämänohje,jonka jokainen voi pitää sydämessään...Älä tee toiselle sitä,mitä et
halua itsellesi tehtävän.
Sillä...kukapa haluaisi itse tulla tapetuksi,pahoinpidellyksi,raiskatuksi,ryöstetyksi,
petetyksi,loukatuksi,haukutuksi,kiusatuksi,syrjinnän
kohteeksi jne...
Siis tee niin kuin,haluaisit sinulle tehtävän eli
rakasta,anna hellyyttä,kuuntele,ymmärrä,ole uskollinen,rehellinen,auta toisia ihmisiä,kun voit.Jokainen voi itse muuttaa itseään ja tehdä
maailmasta paremman ja myös turvallisemman paikan
olla ja elää...Olen tuon ohjeen pitänyt sisälläni
lapsesta saakka.Haluaisin lahjoittaa sen tämän välityksellä,myös toisille ihmisille...
Rakkaus on elämän suurin rikkaus ja kasvaa,kun sitä antaa eteenpäin...
Viha lietsoo vihaa ja rakastaminen lisää rakkautta...
halua itsellesi tehtävän.
Sillä...kukapa haluaisi itse tulla tapetuksi,pahoinpidellyksi,raiskatuksi,ryöstetyksi,
petetyksi,loukatuksi,haukutuksi,kiusatuksi,syrjinnän
kohteeksi jne...
Siis tee niin kuin,haluaisit sinulle tehtävän eli
rakasta,anna hellyyttä,kuuntele,ymmärrä,ole uskollinen,rehellinen,auta toisia ihmisiä,kun voit.Jokainen voi itse muuttaa itseään ja tehdä
maailmasta paremman ja myös turvallisemman paikan
olla ja elää...Olen tuon ohjeen pitänyt sisälläni
lapsesta saakka.Haluaisin lahjoittaa sen tämän välityksellä,myös toisille ihmisille...
Rakkaus on elämän suurin rikkaus ja kasvaa,kun sitä antaa eteenpäin...
Viha lietsoo vihaa ja rakastaminen lisää rakkautta...
Vastaukset 15
Vanhimmat
raadollisuuden pomppiessa päivittäin silmien eteen, tälläiset, sinänsä mukavat ohjeet, helposti unohtuvat.
Mulle se on pomppinut eteen lapsesta asti,koskaan ei helppoa ole ollut...mutta rakkaus kuitenkin säilyy...
että elämässä olisi helppoa ollut, tee ihmistä sen onnellisemmaksi. Vaan oman itsensä hyväksyminen. Ihan sellaisena kuin on.
Niin mitättömiä me täällä ollaan. Kaikki. Ja kuitenkin niin suurta. Kanssapelaajien hyväksyminen ja pettymystenkin ymmärtäminen saattaa avartaa ja avata ihan uusia ulottuvaisuuksia arkipäivään.
Itsensä hyväksyminen on tärkeää,hyvin tärkeää että,voi olla onnellinen...Sekin on totta että,pettymysten ymmärtäminen avartaa ja antaa uusia ulottuvaisuuksia.Olenkin opetellut etsimään kaikista vastoinkäymisistä yms...Asioiden hyvät puolet,koska kaikilla huonoillakin puolilla on omat hyvät puolensa,kun vain osaa ne etsiä,yleensä ne löytyy helpoimmin,kun ajattelee että,huononminkin voisi olla...Siten jaksaa kestää yleensä mitä tahansa...Se että,elämäni on ollut hyvin vaikeaa,auttaa minua ymmärtämään muita ihmisiä ja siten myöskin auttamaan toisia...Siitä
mulle vuorostaan tulee itselleni hyvä olo,kun voin
auttaa muita,sen vuoksi minun ei tarvitse olla edes katkera kovasta elämänkoulusta...Mikäli voin auttaa muita,silloin omat kärsimykset eivät ole menneet hukkaan,vaan voin olla myös iloinen että,
olen saanut kokea sen kaiken mitä taakseni on jäänyt ja olen selvinnyt asioiden ylitse...
Onnellisuus,kuten rakkauskin tulee ihmisen sisältä
kuten myös auttamishalukin...
on asiat kuitenkin aika mallillaan. Siinä mielessä ettet ole katkeroitunut ja kostonhimoinen. Et pilaa loppuelämääsi hautomalla tasoitusta sinua luokanneita kohtaan.
Sinua sen kummemmin tuntematta, toivon, että pidät asenteesi. Hieno piirre ihmisessä.
Mikäli oisin katkera tai koston haluinen,niin muuta
en kerkeiskään tekemään,tasoitustakaan en voisi saada mitenkään,miten voisinkaan tasoittaa,enkä voisi tehdä koskaan sellaisia asioita,mitä minulle on tehty elämäni aikana...Synnyin ei toivottuna ja vihattuna lapsuus ja nuoruus oli ns,helvetti aina
hakattavana,haukuttavana jne...Sit raiskattu, raiskaus yrityksiä yli 20 takana,monta kertaa on yritetty riistää henki ja on pahoinpidelty ja petetty raskaimman päälle ja avioliitto-helvetit takana.Miksi siis pilaisin itse elämäni turhalla,
katkeruudella,tai koston halulla?Parempi on ollut antaa anteeksi menneet,siten voin olla myös nyt
onnellinen...Jota en voisi olla,jos oisin katkera.
Ei minulla siitä hyvä olo oisi,jos kostaisin tai
oisin katkera,päinvastoinhan siinä kävisi...
Enhän minä tietysti pysty unohtamaan kokemaani,
mutta voin paremmin ymmärtää toisten vaikeuksia...
En ole tavannut tähän mennessä ihmisiä,jotka oisivat onnellisia,mikäli ovat kostonhaluisia tai
katkeria...Aion pitää asenteeni eteenkinpäin...
asenteestasi! Jätät minut sanattomaksi.
Niin,voin sanoa vain että,kaikki mennyt on muokannut minusta sellaisen ihmisen kuin nyt olen,sympaattisen,enpaattisen jne...
Osaan myös iloita pienistäkin asioista,kuten myös
olla onnellinen pienistä asioita,vaikkapa ystävällisestä sanasta tai hymystä tai kun näen jonkun nauravat silmät...Ihminen joka käy kovan elämän läpi,kohtaa julmuutta,kylmyyttä, välinpitämättömyyttä jne...
Osaa myös olla iloinen,onnellinen,tyytyväinen ja
nauttia myös elämän pienistäkin ilon aiheista...
Vaikkapa syksyn kauniista värikirjosta tai kun
keväällä alkaa vihertämään ja kukat nousevat
mullan alta tai seisoo veden äärellä katsellen
kaunista järvimaisemaa yms...
Mikäli haluat meilailla,niin laita meiliä tulemaan
laitan s-posti osoitteen...
kirjoita-suomi24.fi
mailiosoitteita EI jaella ylellä!
Nyt on libbis närkästynyt. Vähän aikaa.
Katselemme mitä aamu tuo tullessaan. Ei koskaan tiedä, millä fiiliksellä herää. Hyvällä toivottavasti!
kirjoitat ja oletpa mielestäni löytänyt juuri sen, mitä pitää elämässä löytää. Juuri tuon varaan rakentuu pitkälti kaikki muu. Tsemppiä sinulle..:)))
Toivon että,tämä laittaisi ihmisiä miettimään,
asioita ja tekemisiään ennakkoon,ettei myöhemmin
tarvitsisi katua tekojaan tai sanojaan...
Valitettavasti välillä se voi olla liian myöhäistä..
Esimerkiksi silloin kun toinen kuolee,ei voi edes
anteeksi pyytää ja silloin monille jää syyllisyyden tunteet jäljelle,siitä mitä on tehnyt tai jättänyt tekemättä...siksi kannattaakin,harkita ennakkoon mitä sanoo ja tekee toisille ihmisille...
on niin reaali aikaista, tässä ja nyt. Siksi kai elämään on annettu sellaiset ohjeet, että kaikilla olisi mahdollista elää onnellista elämää. Näin vain ei aina ole, siihen vaikuttaa niin monet asiat. Toki tulee sellaisiakin asioita joita olisi hyvä käsitellä jälkikäteen, mutta niikuin kirjoitit, niin siihen ei aina ole mahdollisuutta.
ja kauniisti kerrottu, elämän laatua ja rikkautta parantavana ajatuksena, meille kaikille.. ;)))
Tuli tosi lämmin ja hyvä olo kun luin läpi ketjun.
Nämä kertomasi asiat jotka kohdallesi on sattunut saa minut vain enemmän ja enemmän vakuuttumaan siittä asiasta josta luin.
EI ole erikseen taivasta ja helvettiä vaan ne on molemmat tässä ja nyt.Joskus teemme itse elämästämme "helvettiä"vaikkakaan ei aina tarkoituksella.
Olen kanssasi samaa mieltä mitä enemmän jaat rakkautta sitä enemmän saat takaisin.
Myös tämä minkä liberaattori kirjoitti on yksi parhaimpia elämänohjeita kumpa vain pystyisi elään niiden mukaan:
Kanssapelaajien hyväksyminen ja pettymystenkin ymmärtäminen saattaa avartaa ja avata ihan uusia ulottuvaisuuksia arkipäivään.
Kiitos,minullekkin tuli lämmin olo,kun luin vastauksesi.Kanssapelaajien hyväksyminen,vaikuttaa
paljon ja vastoinkäymisten ymmärtäminen auttaa paljon asiaa...Vastoinkäymisten on tarkoitus opettaa ja kasvattaa ihmistä.Niistä voi oppia hyvinkin paljon,kun sen asian ottaa siltä kannalta...Usein ihmiset vain murehtii sitä,kuinka kurjasti on käynyt,eivätkä osaa ottaa asiaa siltä kannalta että,
vastoinkäymiset opettavat ja antavat paljon...
Ihminen ei osaa olla onnellinen,jos kaikki on vaan hyvin ja helppoa,ihminen on silloin tyytymätön,eikä osaa nauttia elämästä,niin kuin kuuluisi...Sairaudet ovat yksi erittäin hyvä opettaja...Kun materiaalit tulevat tärkeiksi ja kaikki on pinnallista,ihminen ei silloin kestä pienintäkään vastoinkäymistä.Vastoinkäymiset vahvistaa ihmistä.Silloin kun ihminen oppii kohtaamaan vastoinkäymiset oikein,niin arvojärjestyskin on toinen...Siinä tulee mukaan
silloin tunnepuoli...Silmät avautuvat näkemään esimerkiksi luonnon kauneuden,muiden ihmisten ahdistuksen,masennuksen,tuskan,henkisenpahoinvoinnin
jne...Silloin kun ympäristö koskettaa sydämestä, tulee rakkaus esiin ja halu auttaa toisia,sillä
kaikki me ihmiset olemme niitä raamatun kertomia
"lähimmäisiä" toisillemme,ihonväriin tai muuhun katsomatta,ketään sortamatta...Auttamalla toisia
saamme myös itsellemme hyvän olon,voimme auttaa niin monin eritavoin,se on hyvin antoisaa...Se tekee myös onnellisen olon itselle,kuten myös autettavalle,siinä välittyy se välittämsen tunne..
Se on itselle,ns.kiitos,kun huomaa pystyneensä auttamaan jotain lähimmäistään...Auttamalla, saisimme lämpöä maailmaan,kylmyyden sijasta,samoin
myös rakkautta,välinpitämättömyyden asemasta...
Siksi myös laitoin hymykuoppien esittelyyn s-posti
osoitteen,joka on ainoastaa näitä keskustelupalstoja varten.Tiedän hyvin miten vaikeaa monilla ihmisillä,ikään tai sukupuoleen katsomatta on,tiedän että,moni tarvitsisi neuvoja,kuuntelijaa,lohduttajaa,tukijaa,ymmärtäjää
jne...Monet ajattelevat,omankäden kautta pois lähtemistä,koska ovat umpikujassa...Laitoin sen osoitteen auttaakseni toisia ihmisiä,tosin eipä sinne ole kukaan kirjoittanut...