Mies vaelsi lähes Suomen päästä päähän

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f16008ec-2c4a-4453-8432-8b3d908758cb

52 päivää ja 14 tuntia. Niin kauan kestää kävellä Suomi päästä päähän.

Tommi Lahtosen, 48, matka alkoi Haminan tuntumasta toukokuun lopulla ja päättyi Nuorgamiin heinäkuun puolessavälissä.
Iltalehti on kertonut Lahtosen matkasta aiemmin kesäkuussa, kun mies oli jossakin Kiteen ja Tohmajärven välillä.

Päivien ja tuntien lisäksi kilometrit on laskettu tarkasti muistiin. Kilometrejä Lahtonen arvioi kertyneen yhteensä 1 888. Se tarkoittaa keskimäärin noin 40 kilometrin päivävauhtia.

Lahtonen oli vuosia miettinyt pitkän vaelluksen tekemistä Suomessa. Valmista reittiä maan halki ei kuitenkaan ole ollut.
Lahtonen tutki Suomen polkuja, yhdisteli niitä ja muodosti kartalle yhtenäisen reitin. Tarkoitus oli kokeilla, toimiiko se.

– Jouduin reittiä jonkin verran vaihtamaan lennosta. Esimerkiksi Itä-Suomessa oli niin huonokuntoinen osuus, että päädyin kävelemään kymmenen kilometriä valtatien varteen, Lahtonen kertoo nyt vaelluksen jälkeen.

Kuumuus ja itikat haastoivat

Lahtosen tiedossa oli etukäteen, että reitti sisältää haastavia osuuksia, esimerkiksi UKK-reitillä Hyrynsalmi–Syöte–Posio-alueella. Lappeenrannan suunnilla reittiä taas ei ollut ollenkaan.
Motivaatio oli koetuksella juuri huonossa maastossa. Todellinen haaste oli kuitenkin toisenlainen.

– Kaikista haastavinta oli tämän kesän itikat. Niitä oli etelämpänä kaikista eniten ja Lappiinkin niitä kerkesi tulla. Etenkin Syötteen eteläpuolella oli aika hirveää välillä, Lahtonen kuvailee.

Lisäksi haastetta toivat tämän kesän poikkeuksellisen kuumat päivät, etenkin Etelä-Suomessa.

– En olisi valittanut vaikka olisi ollut kymmenen astetta viileämpää.

Vinkit kiinnostuneille

Näin pitkää vaellusta Lahtonen ei ole aiemmin tehnyt.
Lahtonen kävi matkan varrella kaupoissa ja söi ravintoloissa tai huoltoasemilla. Vettä hän otti kaivoista, lähteistä tai pyysi vastaantulijoilta. Mukana oli koko ajan jotain energiapitoista syötävää, kuten suklaata ja pähkinöitä.
Suurimman osan öistä Lahtonen yöpyi laavuissa ja autiotuvissa. Mukana oli myös teltta, jossa hän nukkui muutaman yön.

Lahtosella on antaa muutama vinkki pitkää vaellusreissu suunnitteleville.

– Ainakin lyhentäisin ihan aluksi suunniteltuja päivämatkoja. Kun suunnittelee päivämatkoja, niin kannattaa lisätä siihen mitä kartalta mittaa ainakin kymmenen prosenttia lisää ja miettiä sen jälkeen, että haluaako kävellä niin paljon.
Seuraava vinkki koskee reittiä ja varusteita.

– Kannattaa hankkia mahdollisimman hyvät ennakkotiedot reiteistä, ettei joudu rämpimään esimerkiksi niitä paikkoja, joita minä jouduin rämpimään. Kävelysauvat ovat aika välttämättömät, jos haluaa, että jalat kestää.

Lahtonen kertoo reissun jälkeen, että mitään hinkua kävelemiseen ei ainakaan tällä hetkellä löydy. Hän muistelee vaellusta kuitenkin hymyssä suin.

– Lopussa oli tosi hienoja alueita, etenkin Lapin avotunturialueet, kuten Tuntsan alue oli oikein kaunis. Kaldoaivin erämaa-alue aivan lopussa oli myös vaikuttava.

”Suomen pisin vaellusreitti”

Ennen lähtöä Lahtonen perusti verkkosivun, jossa on tiedot "Suomen pisimmästä vaellusreitistä”. Verkkosivua hän päivitti vaelluksen aikana ja lopullisesti sivusto päivittyy nyt reissun jälkeen.
Suomessa ei ole Lahtosen mukaan verkkopalvelua, johon olisi merkattu kaikki metsäpolut ja vaellusreitit. Polkujen lisäksi kaikkia laavu- ja taukopaikkoja ei näy kartoissa.
Siksi yksi projektin tavoitteista olisi saada Suomeen oikea pitkän matkan vaellusreitti ja sille myös kulkijoita samaan tapaan kuin ulkomailla pitkillä reiteillä on.

https://hazor.iki.fi/2021/suomi/?fbclid=IwAR0104zc5vVjcc3ebq6SevtqoSDdoooUxfrgVvMKGsMZ-kPxN3PgoVEb5q4

Loistava linkki.