kun "kaikesta" tehtiin niin näkyvää, tuleekohan koskaan se tunne ettei kertomista enää ole.
On todella harmi
Anonyymi
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aloittajat jotka kaiken aikoinaan aloititte, teidän tulee myös se "kaikki" lopettaa. Nyt pitäisi olla jo tiedossa ettei auttamistapa ole oikea, koska se ei ole koskaan tuntunut auttamiselta. Jos yhä jatkatte sitä, se on silloin laaja-alaista kiusaamista, miten luulette sen saavan mitään hyvää aikaan? Kerrotte tietyille henkilöille että kaikki on loppu, ei saa enää koskaan yrittää lähestyä, koska se aiheuttaa suunnatonta kärsimystä sille henkilölle jota yritätte lähestyä.
Enää ei ryhmätyö ole mahdollista. Se oli suuri järkytys kun se yhä jatkui siellä tutussa paikassakin. Olin niin toivonut, että olisi keskitytty pelkästään työasioihin, mutta ei mieletön pyöri shou ympärillä.
Tuskin on kertomista minun puolelta mihinkään suuntaan, koskaan.
No sosiaalinen kanssakäyminen on aina kahden välinen kauppa, mieti miten itse olet noissa kohtaamisissa käyttäytynyt. Jo sinua kohtaan säännönmukaisesti käyttäydytään aina tietyllä tavalla, vieläpä usean eri ihmisen toimesta, sinussa ilmeisestikin jotain joka herättää toisissa tietyn käyttäytymismallin. Yritä käyttäytyä eri tavalla ja katso miten toiset regoivat tuohon. Omista jäykistä käyttäytymistavoista voi yrittää päästä eroon terapiassa, jos huomaa niiden aina vievän itseä samansuuntaisiin vaikeukksiin sosiaaalisessa kanssakäymisessään. Tai sitten voi tietenkin vaan pysyä erossa ihmisistä.
Sivusta/ Jos on yhtäkkiä alkanut tietty käyttäytymismalli jotain ihmistä kohden, eikö kyseessä ole lusmut valheineen. Ajavat jotain vääryyden asiaa. Päivänselvää!