Kaipaan ystävää, ihmistä, joka haluaisi kuunnella ja ymmärtää. Et kuitenkaan halunnut olla sitä minulle.
Miksi et voinut olla ystävä?
Anonyymi
61815
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Lupasin(muistatko), kun kysyit voinko olla ystäväsi?
Luvattu sana ei sammaloidu puoleltani edelleenkään.
Et ole hän. Hän kyllä sanoi sitä olevansa, mutta... vuosien myötä en enää usko siihen.
Aihe on vain sama, me emme ole sopineet mitään.
Tuhoon tuomittulla ole ystäviä ei tarvitse.
Öitä, miksi olisit?
Ehkä et ole hänen mielestään kiinnostava henkilö tai ehkä hän olisi halunnut ystävyyttä enemmän.
En ollut kiinnostava henkilö, on varmaankin se oikeampi vastaus. Ei halunnut enemmän.
Haluaisin M-kirjaimella alkavan miehen kanssa enemmänkin kuin vain ystävyyttä, koska rakastan häntä. Vaikka ajattelenkin, että jos olisimme yhdessä, hän olisi varmaan myös paras ystäväni.
Niin tällä palstalla joku kaipailee Markustaan tai jotain.
Ystävyys riittää.
Keneltä tämä on? Minulle ei riitä ystävyys.
Minulle riittää sekin, jos vaan kuulen hänestä, koska välitän. Toista ei voi loppuviimein omistaa.
Se oli liikaa pyydetty, tai oikemmin ei tarpeeksi. https://youtu.be/fOr1stg9lds
Mulle tulee tunne, et haluisin kertoo asioista ja ajattelen silloin sinua
Olisin toivonut olleeni sinulle yhtä tärkeä kuin sinä olit minulle. Oli joku joka kuunteli, tuntui kuin olisi ollut joku joka välitti.
Kunpa olisit ystäväni.
Ikävä ei koskaan kuole. En tiedä miksi näin.
Miksi hylkäsit?
Toivon että otat minuun henkilökohtaisesti yhteyttä, yksityisesti. Ja olet minulle ystävä.
Se ei ole paljoa pyydetty ja se riittää minulle. Miksi et siis voi olla ystävä. Tiedät kuinka paljon se merkitsee.
Kuka sinä olet? Ei mullakaan ole ystäviä liikaa. Haluaisin olla yhteydessä.
Hän sanoi: minulla on tarpeeksi ystäviä. Ei pitänyt yhteyttä.
Minä piirsin niiden annettujen pisteiden perusteella kuvan, eikä se ole kovin kaunis.
Mitä hän olisi halunnut sinulta?
Mielelläni olisin ollut erään ystävä ja jopa enemmänkin.
Jostain syystä hänkään ei halunnut olla ystäväni.
Käytös kertoi päinvastaista.
Koska tiesin, että tunteeni eivät sammu.
Jaa-a. Taisi pelottaa ja ahdistaa liikaa.
Siltä se näytti.
Näiden juttujen pitäisi toimia molempiin suuntiin. Molempien tulisi hoitaa ystävyyttäkin, eikä niin, että vain toinen on se aktiivinen osapuoli.
Niinhän se meni loppuviimein, että itse yritin pitää yllä ystävyyttä. Jotenkin, aluksi hän oli innostuneempi, kunnes yhtäkkiä käyttäytyi vain oudosti. Minä luotin, ettei ystävyys ole jotain lyhytaikaista, että toinen vain katsoo ja toteaa ettei kiinnosta, mutta miksi sitä ei olisi voinut kertoa ja olla rehellinen.
Pillua vaan halusit.
Aloittaja, hanki terapeutti! Kerro siellä ajatuksiasi. Miksi kuvittelet, että joku jaksaa huoliasi kuunnella, jos ei ole suhdettakaan.
Sinun mielipiteesi. En ole sinulle huoliani jakanut. Tämä on lähinnä itseni piinaamista. Ehkä kaikki tällä ikävä palstalla sitä tekee, piinaa itseään, sinäkin kenties? Ja totuus on vaikeaa siitä ettei toinen välittänytkään. Mutta niinhän se on. Muuten oltaisiin lähes kaikki tekemisissä sen ihmisen kanssa jota ikävöimme, jos ei ole vainaa tms tavoittamattomissa.
Mä en edes kirjoittanut tuota aiempaa, mutta aika samoilla linjoilla. Miksi sinä et ole yhteydessä siihen ihmiseen ja ota siitä selvää? Eikö olisi mielenkiintoista kuulla toisen ajatuksia? Jotain varmaankin valottuisi tuosta ihmisestä, jos ottaisit selvää hänestä. Sen sijaan elät itse valitussa seisahtuneessa tilassa. Se voi herättää sympatiaa, mutta ehkei erityisesti viehätä, sillä muillakin ihmisillä on mysteerinsä ratkottavanaan.
Et tiedä mitään tilanteesta. Nuo ovat vain arvailuja tai mielikuvia.
Voin kuitenkin kertoa. Olen yrittänyt olla yhteyksissä. Ja tiedän että siitä pitäisi osata ymmärtää, En voi tälle mitään, että hän on mielessäni joka päivä.
Yhteyksissä oleminen on vaikka sitä, että kutsuu kylään, jotta on aikaa rauhassa jutella toisen kanssa ja tutustua.
Tällaisen itsestäänselvyyden varmaan tiesit jo itsekin.
Toki ymmärrän. Mutta jotenkin han toisen olisi silloinkin siihen kutsuun reagoitava. Ymmärsit varmaan mitä tarkoitan tällä.
Ja tietenkin tiedän senkin että on reaalifaktoja mistä pitäisi hölmömmänkin ymmärtää.
Miksi en silti pääse irti?
Katoin eilen elokuvan ”come play”
Ja tää aloitus toi mieleen sen örkin siitä joka haluu vaan ystävän
”Larry haluu vain ystävän ”
Olenko se örkki. Voi poika parkaa, kauhuleffan maailmaan joutunut on hän. 🙂
Ystävä ei hauku missään nettipalstalla!
Olenko haukkunut mitä?
Onko sitten tämä ikävä palsta kun on vaan suhde asioissa niin parempi, että fiilistellään tuntemattomien kanssa "rakas sinähän siellä" vaikka hän ei ole kuin joku täysin tuntematon.
Olen kaikille ystävä, jotka sitä haluavat. Kuuntelen, mutta en anna itsestäni tätä energiapuolta . Kuuntelu tapahtuu myös oikeasti kun ihminen puhuu.
Kerro energiapuolesta, mitä se meinaa.
Jonnin joutavia...
Ei minunkaan juttuja kukaan halunnut kuunnella, joku saattoi saattoi kesken mun juttelun nousta pöydästä ja mennä jututtamaan parempaa ystäväänsä, mitä opin tuosta, olemaan kertomatta yhtään mitään, koska olen tylsää seuraa.
Mistä ajattelet sen johtuvan? Minäkin avasin sydämeni ja ehkä se sattuu eniten, että olin avoin, luottavainen ja ehkä jotenkin kiinnyin...
Ystävyys tulee jos on tullakseen, PIkkulapset kyselevät toisiltaan haluatko olla ystäväni. Aikuiset ihmiset ystävystyvät kun oikeanlainen ihminen tulee vastaan. Se ei ole sopimusasia.
No hän sanoi olevansa ystäväni, mutta katosi. Joten siinä faktaa mielikuviin. Kait ei voi sanoihin luottaa.
No ei ihan kokonaan kadonnut, mutta eräässä yhteydessä kirjoitteli vain jotain ympäripyöreitä, mistä en tajunnut mitään. Kun niitä luin ajattelin että antaa olla, että en ymmärrä toisen ajatuksen juoksua ja toinen taitaa olla liian erilainen ollakseen ystävä jota elämääni kaipaan, mutta...silti.
Mietin...jos hän kerrankin vain sanoisi rehellisesti mitä ajattelee, on se negatiivistakin...niin ainakin se ehkä jollain tavalla vapauttaisi minut tästä....kierteestä...tai sitten ei, mutta...jotenkin...mietin että kuka voi noin sekavasti kirjoittaa...mutta kun veljeni kirjoitti yksi päivä, tajusin että on niitä muitakin jotka ei suoraan asioita ilmaise ja se menee kummallisiksi tulkinnan kierteeksi, missä ei pysy kärryillä, mitä runoillaan toiselle ja mitä ei...en ole ajatustenlukija...huomasin että hän toimi samoin, että en edes ymmärtänyt lukemaani ja olin vain ihan hämmentynyt.
Ei ketään voi pakottaa ystävyyteen tai muuhunkaan
Niin ei tietenkään. Miten pääsen irti itse tästä.
Olen sangen kyllästynyt kaikkeen ystävyyteen.
Haluan olla ystävä, mutta haluaisin olla myöskin enemmän.. <3
Mutta sinä jollekin toiselle. Minua et tunne. :)
Ehken minäkään tunne häntä todellisesti. En tiedä mikä siinä sitten on. Vuosia miettiä yhtä ihmistä.
Kolikon kaksi puolta ja moni kakku päältä kaunis.
Ainahan sillä. En ole väittänyt etten olisi tehnyt virheitä paljonkin. Olen niistä paljon myös itseäni syyttänyt.