Sinun traumoistasi johtuu se, että toinen painetaan alas, aina. Et pysty muunlaiseen suhteeseen. Minun traumoistasi taas johtuu se, että haen sinulta hyväksyntää, koskaan saamatta sitä. Alisteiseen suhteeseen en kuitenkaan pystyisi. Todennäköisesti olet minua painanut enemmän alas, kuin muita. Et kestä sitä millainen olen.
Paradoksaalista, kyllä
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En minä ketään paina alas. Eihän me olla kunnolla edes tutustuttu, miten olisin voinut painaa sua alas? Tietenkin saat hyväksyntäni juuri sellaisena kuin olet.
No en kestäkään
Ja hauskinta mulla tässä nyt tänään vanhoissa muistoissa on se, ettei myös tiedetty toistemme arkielämästä juurikoon mitteen.
Työssä on aina erilaista kuin kotona.
Työasiat jiävät mieleen moneksi päiväksi vaikka ois lomallakin.
Jotain jäi uupumoon .
Minulta.
Jos ei olis ollut iänpäiväistä sairautta ,asiat voisivat olla toisin.
Ja, se on nyt vasta minulle tuntunut ja selvinnyt mikä tämä sairaus on.
Tarvitsen jopa särkylääkkeitä.
Tällä en haluaisi sinua painaa.
Se, mitä piässäni on iänpäivät tapahtunut , ei kuulu muille , tiedän sen itse.
Olen tottakai saanut myös apua.
Mutta eniten itse olen puhunut itsestäni.
Koolleni en miten voi ja olen pimeä.
Valoakin kyllä näen mutta minun täytyy suojautua jo siltä.
Näen huonosti. Mutta kuulen pienimmätkin iänet.
Se vihastuttee.
Unessa kyllä olen välillä ja usein päivälläkin.
Outoa, miten joku biologinen kello herättee minua aikaajoin .
Aikaisin silti joka uamu ja kellon kanssa en ole elänyt kohta toistakymmeneen vuoteen.
Toki seuraan sitä Mutta harvoin.
Tiedän ihmisten liikkumisen mihinkin aikoon.
Herään siihen, jos minun tarvitsee lähteä jonnekkin.
Välttelen katseita koska pohjalainen ylpeys on huonosti sanottu.
Vihhoon pimeyttä , olen siitä aina kärsinyt.
eli jonkinlaisia tutkimuksista on kyse. hmm...
Suhde voi opettaa eniten kun siinä ei saa haluamaansa. Kun toinen pistää hanttiin.