Miksi Beatles on parempi kuin Mozart?

Tuo kuulostaa jo vakavalta ongelmalta. Itseäni oksettaa ainoastaan tämän päivän pop- ja rockmusiikki. Sitä joskus joutuu pakosta kuulemaan vaatekaupoissa.

Mozart todellakin oli eräs ihmiskunnan poikkeuksellisimmista neroista. Wagnerin mukaan mitä ihmeellisin nerokkuus on kohottanut Mozartin kaikkien aikojen ja kaikkien taiteiden mestarien yläpuolelle. Adolf Goldschmittille Mozartin musiikki on jumaluuden ilmestystä ja Vladimir Ashkenazyn mukaan Mozart edustaa jotakin elämän transkendentaalista ydintä ja sen perimmäistä tarkoitusta vaikkakaan hän ei kykene sovittamaan Mozartin vaivatonta sävellystapaa siihen mittaamattomaan syvyyteen, täydelliseen, yhtenäiseen ja orgaaniseen näkyyn joka hänen musiikkiinsa kätkeytyy. "Jotkut kriitikot ja muusikot sanovat että hänen musiikkinsa oli jo olemassa hänen mielessään. En usko siihen mutta en kykene esittämään mitään omaakaan selitystä.( Kenties ainoa kapellimestari joka pääsi lähelle tämän mysteerion selitystä oli edesmennyt Josef Krips joka keskeytti kerran erään Mozartin sinfonian harjoituksen, koputti puikollaan pulttia ja sanoi: muistakaa hyvät herrat että Beethoven on matkalla taivaaseen mutta mozart tulee taivaasta.)" Seuraavassa kolme erilaista mutta toisiaan täydentävää mielikuvaa siitä kuinka mozart loi sävellyksensä: Robert Pitroun mukaan Mozartille sävellystyön molemmat vaiheet, aiheiden syntyminen ja niiden kehittely, olivat luultavasti itsetiedotonta toimintaa. Hänen mielikuvituksena loi keskeytymättä. Kun hän oli päässyt kolmanteen vaiheeseen, kirjoittamiseen, hänellä oli tapana pukea ajatuksensa muutamassa tuokiossa haluamaansa muotoon. Kirjoituspöytänsä ääressä työskennellessään hän vaikutti alvariinsa kirjoittavan puhtaaksi musiikkia joka oli hänen mielessään jo valmiiksi kirjoitettuna. Hildesheimerin mukaan suurta musiikkia tehdään siten että alitajuiset motiivit yhtyvät tietoiseen metodiikkaan. Säveltäminen oli Mozartille hyvin helppoa. Aiheet tulvivat ryöppyinä hänen päähänsä, kertoo Rochlizt, kun hän istui vaunuissa, kun hän oli kävelemässä hyvän aterian jälkeen tai kun hän yritti turhaan saada unta. Aiheet jotka miellyttivät häntä hän hyräili itselleen. Silloin hänen aivonsa leimahtivat liekkiin ellei häntä häiritty. Pian teos oli käytännöllisesti katsoen valmiina hänen päässään. Vaikka kysymyksessä oli pitkä kappale hän pystyi yhdellä silmäyksellä käsittämään sen kokonaisuudessaan. Mozart on itse kirjoittanut: kun olen oikeassa mielentilassa mieleni vilisee aiheita. Säilytän ne aiheet joista pidän eniten. Jäännöspaloista saisi kokoon vielä monta hyvää sävellystä. Ryhtyessäni sävellystyöhön minun tarvitsee vain ammentaa aivojen ehtymättömästä varastosta. Mozart sävelsi siis usein kaiken valmiiksi jo päässään ennen teoksen muistiinmerkitsemistä kuten jopa kaksi ja puoli tuntisen Idomeneo oopperansa joka on vieläpä oman lajinsa kruunu. Käsittämätön muistihirviö ja syvällinen nero samassa persoonassa. Mozartille kuten muillekaan suurille säveltäjille musiikki ei ole vain muotojen kauneutta vaan ennen muuta kieli. Se kykenee siis välittämään tunteita, sieluntiloja ja tuntemuksia. Sävelillä on ainakin yhtä määrätty tehtävä kuin sanoilla vaikka sanat eivät voikaan niitä korvata. " On tietenkin selvä että mitä suurempaa musiikki on sitä enemmän mysteerioita se sisältää. Otetaan esimerkeiksi vaikka Mozart ja Beethoven. Minua on usein askarruttanut se tosiseikka että Beethovennin oli niin vaikea säveltää kun taas Mozart sävelsi niin vaivattomasti ja joutuisasti. Kuitenkin hänen musiikkinsa on niin uskomatonta, niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan sitä. Beethovenin tapaus tuntui ymmärrettävämmältä koska hänen musiikkinsa suuruus oli niin kovan työn takana" etc. " Mozart on puolestaan hyvin täydellinen ja niin korkealla tasolla että tuntuu miltei erkaantuneen elämästä. Sillä elämähän ei ole täydellistä mutta Mozart on." sanoo usein suomessakin vieraillut Ashkenazy. Hildesheimerin mukaan Mozart sovittaa paljon siitä mitä elämä on jäänyt meille velkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mozart todellakin oli eräs ihmiskunnan poikkeuksellisimmista neroista. Wagnerin mukaan mitä ihmeellisin nerokkuus on kohottanut Mozartin kaikkien aikojen ja kaikkien taiteiden mestarien yläpuolelle. Adolf Goldschmittille Mozartin musiikki on jumaluuden ilmestystä ja Vladimir Ashkenazyn mukaan Mozart edustaa jotakin elämän transkendentaalista ydintä ja sen perimmäistä tarkoitusta vaikkakaan hän ei kykene sovittamaan Mozartin vaivatonta sävellystapaa siihen mittaamattomaan syvyyteen, täydelliseen, yhtenäiseen ja orgaaniseen näkyyn joka hänen musiikkiinsa kätkeytyy. "Jotkut kriitikot ja muusikot sanovat että hänen musiikkinsa oli jo olemassa hänen mielessään. En usko siihen mutta en kykene esittämään mitään omaakaan selitystä.( Kenties ainoa kapellimestari joka pääsi lähelle tämän mysteerion selitystä oli edesmennyt Josef Krips joka keskeytti kerran erään Mozartin sinfonian harjoituksen, koputti puikollaan pulttia ja sanoi: muistakaa hyvät herrat että Beethoven on matkalla taivaaseen mutta mozart tulee taivaasta.)" Seuraavassa kolme erilaista mutta toisiaan täydentävää mielikuvaa siitä kuinka mozart loi sävellyksensä: Robert Pitroun mukaan Mozartille sävellystyön molemmat vaiheet, aiheiden syntyminen ja niiden kehittely, olivat luultavasti itsetiedotonta toimintaa. Hänen mielikuvituksena loi keskeytymättä. Kun hän oli päässyt kolmanteen vaiheeseen, kirjoittamiseen, hänellä oli tapana pukea ajatuksensa muutamassa tuokiossa haluamaansa muotoon. Kirjoituspöytänsä ääressä työskennellessään hän vaikutti alvariinsa kirjoittavan puhtaaksi musiikkia joka oli hänen mielessään jo valmiiksi kirjoitettuna. Hildesheimerin mukaan suurta musiikkia tehdään siten että alitajuiset motiivit yhtyvät tietoiseen metodiikkaan. Säveltäminen oli Mozartille hyvin helppoa. Aiheet tulvivat ryöppyinä hänen päähänsä, kertoo Rochlizt, kun hän istui vaunuissa, kun hän oli kävelemässä hyvän aterian jälkeen tai kun hän yritti turhaan saada unta. Aiheet jotka miellyttivät häntä hän hyräili itselleen. Silloin hänen aivonsa leimahtivat liekkiin ellei häntä häiritty. Pian teos oli käytännöllisesti katsoen valmiina hänen päässään. Vaikka kysymyksessä oli pitkä kappale hän pystyi yhdellä silmäyksellä käsittämään sen kokonaisuudessaan. Mozart on itse kirjoittanut: kun olen oikeassa mielentilassa mieleni vilisee aiheita. Säilytän ne aiheet joista pidän eniten. Jäännöspaloista saisi kokoon vielä monta hyvää sävellystä. Ryhtyessäni sävellystyöhön minun tarvitsee vain ammentaa aivojen ehtymättömästä varastosta. Mozart sävelsi siis usein kaiken valmiiksi jo päässään ennen teoksen muistiinmerkitsemistä kuten jopa kaksi ja puoli tuntisen Idomeneo oopperansa joka on vieläpä oman lajinsa kruunu. Käsittämätön muistihirviö ja syvällinen nero samassa persoonassa. Mozartille kuten muillekaan suurille säveltäjille musiikki ei ole vain muotojen kauneutta vaan ennen muuta kieli. Se kykenee siis välittämään tunteita, sieluntiloja ja tuntemuksia. Sävelillä on ainakin yhtä määrätty tehtävä kuin sanoilla vaikka sanat eivät voikaan niitä korvata. " On tietenkin selvä että mitä suurempaa musiikki on sitä enemmän mysteerioita se sisältää. Otetaan esimerkeiksi vaikka Mozart ja Beethoven. Minua on usein askarruttanut se tosiseikka että Beethovennin oli niin vaikea säveltää kun taas Mozart sävelsi niin vaivattomasti ja joutuisasti. Kuitenkin hänen musiikkinsa on niin uskomatonta, niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan sitä. Beethovenin tapaus tuntui ymmärrettävämmältä koska hänen musiikkinsa suuruus oli niin kovan työn takana" etc. " Mozart on puolestaan hyvin täydellinen ja niin korkealla tasolla että tuntuu miltei erkaantuneen elämästä. Sillä elämähän ei ole täydellistä mutta Mozart on." sanoo usein suomessakin vieraillut Ashkenazy. Hildesheimerin mukaan Mozart sovittaa paljon siitä mitä elämä on jäänyt meille velkaa.

Lue lisää

Mozartille säveltäminen oli helppoa, mutta suurin osa sävellyksistä on mukavaa taustamusiikkia.

Anonyymi kirjoitti:

Mozartille säveltäminen oli helppoa, mutta suurin osa sävellyksistä on mukavaa taustamusiikkia.

Se taas ei välttämättä ole Mozartin vika jos häneltä tilattiin kevyttä pöytämusiikkia, divertimentoja tai serenadeja ruhtinaita viihdyttämään joidenka teosten ei kuitenkaan tarvinnut välttää kaikkea sielullista syväluotausta vaikka harvemmin niissä olikaan kovin kummoista syvyysperspektiiviä kuten hänen mestariteoksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Mozart todellakin oli eräs ihmiskunnan poikkeuksellisimmista neroista. Wagnerin mukaan mitä ihmeellisin nerokkuus on kohottanut Mozartin kaikkien aikojen ja kaikkien taiteiden mestarien yläpuolelle. Adolf Goldschmittille Mozartin musiikki on jumaluuden ilmestystä ja Vladimir Ashkenazyn mukaan Mozart edustaa jotakin elämän transkendentaalista ydintä ja sen perimmäistä tarkoitusta vaikkakaan hän ei kykene sovittamaan Mozartin vaivatonta sävellystapaa siihen mittaamattomaan syvyyteen, täydelliseen, yhtenäiseen ja orgaaniseen näkyyn joka hänen musiikkiinsa kätkeytyy. "Jotkut kriitikot ja muusikot sanovat että hänen musiikkinsa oli jo olemassa hänen mielessään. En usko siihen mutta en kykene esittämään mitään omaakaan selitystä.( Kenties ainoa kapellimestari joka pääsi lähelle tämän mysteerion selitystä oli edesmennyt Josef Krips joka keskeytti kerran erään Mozartin sinfonian harjoituksen, koputti puikollaan pulttia ja sanoi: muistakaa hyvät herrat että Beethoven on matkalla taivaaseen mutta mozart tulee taivaasta.)" Seuraavassa kolme erilaista mutta toisiaan täydentävää mielikuvaa siitä kuinka mozart loi sävellyksensä: Robert Pitroun mukaan Mozartille sävellystyön molemmat vaiheet, aiheiden syntyminen ja niiden kehittely, olivat luultavasti itsetiedotonta toimintaa. Hänen mielikuvituksena loi keskeytymättä. Kun hän oli päässyt kolmanteen vaiheeseen, kirjoittamiseen, hänellä oli tapana pukea ajatuksensa muutamassa tuokiossa haluamaansa muotoon. Kirjoituspöytänsä ääressä työskennellessään hän vaikutti alvariinsa kirjoittavan puhtaaksi musiikkia joka oli hänen mielessään jo valmiiksi kirjoitettuna. Hildesheimerin mukaan suurta musiikkia tehdään siten että alitajuiset motiivit yhtyvät tietoiseen metodiikkaan. Säveltäminen oli Mozartille hyvin helppoa. Aiheet tulvivat ryöppyinä hänen päähänsä, kertoo Rochlizt, kun hän istui vaunuissa, kun hän oli kävelemässä hyvän aterian jälkeen tai kun hän yritti turhaan saada unta. Aiheet jotka miellyttivät häntä hän hyräili itselleen. Silloin hänen aivonsa leimahtivat liekkiin ellei häntä häiritty. Pian teos oli käytännöllisesti katsoen valmiina hänen päässään. Vaikka kysymyksessä oli pitkä kappale hän pystyi yhdellä silmäyksellä käsittämään sen kokonaisuudessaan. Mozart on itse kirjoittanut: kun olen oikeassa mielentilassa mieleni vilisee aiheita. Säilytän ne aiheet joista pidän eniten. Jäännöspaloista saisi kokoon vielä monta hyvää sävellystä. Ryhtyessäni sävellystyöhön minun tarvitsee vain ammentaa aivojen ehtymättömästä varastosta. Mozart sävelsi siis usein kaiken valmiiksi jo päässään ennen teoksen muistiinmerkitsemistä kuten jopa kaksi ja puoli tuntisen Idomeneo oopperansa joka on vieläpä oman lajinsa kruunu. Käsittämätön muistihirviö ja syvällinen nero samassa persoonassa. Mozartille kuten muillekaan suurille säveltäjille musiikki ei ole vain muotojen kauneutta vaan ennen muuta kieli. Se kykenee siis välittämään tunteita, sieluntiloja ja tuntemuksia. Sävelillä on ainakin yhtä määrätty tehtävä kuin sanoilla vaikka sanat eivät voikaan niitä korvata. " On tietenkin selvä että mitä suurempaa musiikki on sitä enemmän mysteerioita se sisältää. Otetaan esimerkeiksi vaikka Mozart ja Beethoven. Minua on usein askarruttanut se tosiseikka että Beethovennin oli niin vaikea säveltää kun taas Mozart sävelsi niin vaivattomasti ja joutuisasti. Kuitenkin hänen musiikkinsa on niin uskomatonta, niin ylimaallista että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan sitä. Beethovenin tapaus tuntui ymmärrettävämmältä koska hänen musiikkinsa suuruus oli niin kovan työn takana" etc. " Mozart on puolestaan hyvin täydellinen ja niin korkealla tasolla että tuntuu miltei erkaantuneen elämästä. Sillä elämähän ei ole täydellistä mutta Mozart on." sanoo usein suomessakin vieraillut Ashkenazy. Hildesheimerin mukaan Mozart sovittaa paljon siitä mitä elämä on jäänyt meille velkaa.

Lue lisää

"Mozart todellakin oli eräs ihmiskunnan poikkeuksellisimmista neroista." ... pälä pälä pälä ... "Hildesheimerin mukaan Mozart sovittaa paljon siitä mitä elämä on jäänyt meille velkaa."

mitähän mieltä Mozartista oli se joka keksi kappalejaon, kun semmoisen käyttö helpottaa lukemista.