Olen 13v jolla on koko elämänsä ajan ollut pelkoja jotka on vetänyt mut välillä ihan toimettomaksi. Nyt olen 2kk pelännyt leukemiaa, verenvuotoja tullut (mustelmia, petekioita ja kerran nenäverenvuoto) olen mennyt hysteerisesti googlettelemaan ja sen myötä aloin kuvittelemaan oireita. Menin verikokeisiin ja ne luultavasti ok, vaikka tulokset eivät olekkaan tulleet vielä 2vko aikana. Päättelen siitä ettei ole mitään vakavaa. No, kun yksi pelko hälveni nii toine tuli tilalle :D lymfooma nimittäin. 2-3 vuotta sitten kävin näyttämässä turvonneita imusolmukkeita, joista jo silloin panikoin. Löysin yhtäkkiä artikkelin lymfoomasta ja huvikseen lukasin, kun sitten tajusin et nää imusolmukkeet ei oo hävinnyt siinä 2-3 vuoden aikana :) jos koskettelee paljon niin alkaa aristaa, muljuukin, mutta miksi ihmeessä ne ei tuossa ajassa ole lähtenyt?? Jos jollain on kokemusta aiheista niin kuulisin mielelläni, helpottaisi tätä pelkoa kun saa vertaistukea :)
Ahdistaa ja pelottaa
Anonyymi
18133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ihan ensimmäinen neuvo on, älä lue sairauksista, jos sinulla on taipumusta niitä lukemalla itsellesi saada.
Suosittelisin hakeutumaan juttelemaan jonkun ehkä jopa ammattilaisenkin kanssa noista ahdistusta aiheuttavista asioista.
Olet sen verran nuori vielä ja elämä on edessä, apua kannattaa hakea ajoissa ettei tulisi mitään pahempia henkisiä ongelmia.
En tarkoita tätä millään pahalla, mutta asiat olisi hyvä saada ajoissa kuntoon.
Lohdutukseksi sen verran ainakin niiden imusolmukkeiden kohdalla, että kyllähän ne saattavat tuntua, jos niitä oikein paljon koettelee ja painelee.
Kerroit, että ovat muljahdelleet, eli silloin ne on varmaan ihan kunnossa.
Jos niissä olisi vikaa, ne tuntuisivat erilaisilta.
Jos oikeasti sairastuisi, niin siinä menisi tosi huonoon kuntoon, ja sen kyllä huomaisi siinä vaiheessa ettei kaikki ole kunnossa, oireetkin olisivat pahoja.
Etkä ole pelkojesi kanssa yksin ainoa, on muitakin ihmisiä, jotka pelkäävät kaikenlaisia sairauksia, vaikkei mitään olekkaan.
Vertaistukea mä en pysty valitettavasti antamaan, kun mulla ei ole tuollaisia aatoksia.
Yhden ihmisen tapasin ohimennen muutamia vuosia sitten, jolla oli samanlaista ongelmaa. Hän pelkäsi ja luuli, että hänellä on vaikka mitä vakavia sairauksia.
Yritä keskittyä lukemaan jotain mukavampaa kirjallisuutta joka ei saa ahdistumaan.
Toivotaan että koulutkin jatkuvat lähiopetuksessa, niin saisit muuta ajateltavaa.
Yritähän jaksella ja koita saada asiat kuntoon.
Kiitos vastauksesta! :)
Koulussa käyn kuraattorilla juttelemassa, ja nyt lääkäri antoi lähetteen nettiterapiaan sekä saan paniikkikohtauksiin lääkkeet. Toivon että ne auttaisi tähän edes jonkunverran, inhottaa kattoa ikkunasta kun kaverit vetelee kylillä ja pitää hauskaa kun sitte mä vaan pelkään kaikkea turhaa yksinäni.
Estääkö se panikkihäiriö sua menemästä kavereiden mukaan ?
Hyvä kuitenkin, että pääset terapiaan, toivotaan että siitä on apua.
Tiedän paniikkihäiriön hyvinkin, itse kärsin nuorempana samasta vaivasta.
Lohdutukseksi voin kertoa, että siitä on mahdollista päästä eroon.
Kyllä estää. Jotenkin ajattelen, että olen vakavasti sairas, ja kun lähden ilman aikuista jonnekkin nii oon varma että pyörryn tai saan jonkun kohtauksen eikä aikuinen ehdi apuun.
Nää oudot pelot alkoi jo eskarissa, koska mulla on tosi paha traumapelko oksentamisesta päiväkodissa. Tämä pelko on ehkä jopa suurempi kuin muut, ja sen takia en pääse edes sängystä ylös enkä pysty syömään yhtään mitään kun paha kohtaus iskee.
Anteeksi, että kysyn, mutta olitko sä sitten oksentanut/oksennellut päiväkodissa ?
Mikä sut saa ajattelemaan, että olisit vakavasti sairas ?
On tosi ikävää, jos sua pelottaa lähteä minnekkään pyörtymisen pelon takia, mutta kun se on vain pelko, luultavasti et kuitenkaan oikeasti pyörtyisi.
Ja jos vaikka pyörtyisitkin, niin aina on joku, joka tulee heti auttamaan, siis jos olet paikassa jossa on muitakin ihmisiä.
Ajattelepa niinkin, että olet jollain tavoin usein sieltä sängystä päässyt ylös, ja kuitenkin päivän pärjännyt mennäksesi taas illalla sänkyyn. Sekin on jo pienoinen voitto.
Ja varmaan illalla huomannut, ettet päivän aikana pyörtynytkään, tai oksentanut, sekin on voitto.
Sellaisia päiviä voi tulla, ja tuleekin lisää.
On hyvä, että pääset terapiaan käsittelemään noita ongelmiasi. Ja uskon, että varmasti sulla on hyvät mahdollisuudet pärjätä tulevassa elämässäsi.
Onko sun vanhemmat sellaisia, että pystyt puhumaan heidän kanssaan vaikeistakin asioista ?
Tai uskallatko puhua vanhemmillesi ?
Se olisi tärkeää.
Koita jaksella.
Oksentelin päiväkodissa melkein joka päivä homeongelman takia.
Pelkään että olen sairas koska mulla on tosiaan ollut paljon oireita eri sairauksiin joita oon googletellut, esim verenvuotoja ja imusolmukkeet turvonneet melkeen 3 vuotta. Enkä mä edes lääkäreihin aina luota, nehän on myös ihmisiä jotka tekee virheitä... Tää ahdistus on ihan kamalaa ja tuntuu että kaikki pahenee vaan entisestään. Pelkään etten voi käydä koulua normaalisti ja menetän kaverit koska en uskalla lähteä mihinkään.
Hanki harrastus niin unohdat tuollaiset turhat. Joku liikunta harrastus on hyvä. Vaikka pingistä tai voimistelua tai uintia tai mitä vaan. Katsot lähialueesi tarjonnan.
Vaikuttaa siltä että netin "satusetä Andersen" on tämänkin aloituksen takana. Tällä ikää jo 80 vuotta.
Mistä näin päättelet...? Kyllä ihan 13 olen, jos ei kirjotuksesta huomaa niin mun harrastus on jutella netissä ihmisten kanssa. Tehnyt sitä siitä lähtien kun puhelimen oon omistanut.
On hyvä, että sulla on edes netin kautta kontakteja muihin ihmisiin.
Kun kerran sairauksista olet lueskellut, niin oletko koskaan lukenut niinsanotusta luulosairaudesta ?
Hienompi nimi sille on somatisaatiohäiriö.
Se on sellainen, että ihminen pelkää olevansa vakavasti sairas.
Kannattaisi googlettaa, ja lukea mitä siellä sanotaan, koska vaikuttaa siltä, että kuvittelet omaavasi sairauksia lukemiesi juttujen perusteella.
Tiettyhän eri sairauksien kohdalla luetellaan mahdollisia oireita, mutta jos tuntuu, että itseltä löytyy ne kaikki mahdolliset, niin kannattaa jättää sairauksista lukeminen kokonaan pois.
Lääkäreihin voi luottaa, koska kyllähän he tutkivat, jos epäilevät jotain.
Eivätkä jätä kertomatta, jos on jokin vakava sairaus kyseessä.
Olen lukenut somatisaatiohäiriöstä ja siinä kyllä ne "oireet" passaa, Pääsenkin puhumaan siitä ammattilaisille, luulen että sillä helpottaa nää pelot :)
Jos pelkää olevansa sairas niin hemmetti varaa aika lääkärille ja verikokeisiin.Kyllä ne labra-arvot kertoo jos sun kehossa on jotain vikaa.Eli kerro äidille että varaa ajan lääkärille niin saat lähetteen labraan.Äitisi varmasti maksaa lääkärissä käynnin.
Kävin verikokeissa sekä sydänfilmissä ja tulokset tuli tänään, mitään ei ollut vikana. Lääkäri varas vielä nettiterapiaan paikan mulle. Nää tiedot auttoi ahdistukseen kyllä ja pääsen huomenna alottaan koulun normaalisti :)
Älä pliis lue niitä sairaussivustoja ettei toi pelko uusiudu.Oot sitten taas lääkärille menossa.
Hyvä, että noin kävi, ja sait myös hieman lievitystä ahdistukseesi.
Keskity koulun käyntiin, ja odottele sitä terapiaa rauhallisin mielin.
Lääkärikin on tilanteesi tarkastanut, joten kaiken pitäisi olla kunnossa.
Hyvää koulun alkua sulle !
Pieni päivitys:
Olen ollut koulussa normaalisti vaikkakin olen huono aineissa. Sairauksien pelko lieventynyt koska vietän nyt paljon aikaa kavereiden kanssa, ja se vie ajatuksia muualle. Käyn psykologilla, terkkarilla ja kuraattorilla juttelemassa asioistani kun siltä tuntuu, eli nyt ei ole mitään akuuttia :) välillä ajatukset kyllä palaa mieleen jonka takia itseasiassa tänne keskusteluun päädyinkin takas, imusolmukkeet jälleen. Mutta kyllä tää tästä!
Ihana, että sulla menee nyt hyvin 😍 Muista aina että olet arvokas ihminen ja ansaitset kaikkea hyvää😘 Onni olkoot osanasi elämänpolulla🥰
Kiva, että nyt menee paremmin.
Kaverit todellakin saavat ajattelemaan ihan muita asioita, niin ei tarvitse vajota miettimään kaiken maailman sairauksia.
Varmastikin ajatukset palaavat ajoittain, siitä ei kannata huolestua. Ajattele rauhassa, ja keskity sitten taas muuhun.
Hyvä, että oot päässyt keskustelemaan asioista.
Toivon sulle kaikkea hyvää tulevaisuudessa.