Haluaisin kuitenkin kunnon koulutuksen itselleni, mutta sellaisella alalla jossa työskentely osapäiväisesti on mahdollista. Haluaisin ehkä elää koko elämäni näin, en halua uhrata työntekoon kahdeksaa tuntia päivässä, ja tulen toimeen vähemmälläkin. Osaako joku sanoa, onko tälläinen mahdollista esim. kemistinä, insinöörinä, geologina, yliopistonlehtorina? Tai jollain muulla alalla?
En halua tehdä kokopäivätyötä
Anonyymi
13154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vainoaminen kannattaisi lopettaa ihan ”hyvän sään” aikana.. vink vink.
Jos nyt menisit hakemaan viimeimkin sitä apua itsellesi. Lopeta tuntemattomien ahdistelu.
koulutus/kouluttautuminen on eri asia kuin ammatti tai työ. Moni mainitsemasi koulutus johtaa ammattiin joka vaatii ankaraa sitoutumista työhön ja projekteihin. Insinöörinhommaa ei voi oikein tehdä vasemmalla kädellä osapäiväisesti. Moni insinööri addiktoituu työhönsä. Työstä tulee elämäntehtävä ja kutsumus. Parhaiten osa-aikatyö onnistuu ammateissa jotka vaativat vähän opiskelua. Voi olla että itse tulet vähemmälläkin tuntimäärällä toimeen, mutta haaste on siinä että työnantajaa kiinnostaa yksinomaan se että teet ahkerasi työtä ja saat paljon tulosta aikaiseksi. Työnantajalla ei ole käyttöä insinöörille joka ei jatkuvasti veny ja ponnistele ja ole täysillä mukana.
Monia työnantajia ei kiinnosta laisinkaan tulos vaan poliittinen/seksuaalinen/uskonnollinen tausta, ikä, sukupuoli, kaveruus, sukulaisuus, naamakerroin, vartalon koko, Facebook kaverit, poliittiset kytkyt, mahdollinen oma hyöty jne.
Eikö laki sano noille ei?
Eiköhän osa-aikahommia löydy melkein joka alalta. Oma yritys, esim toiminimi, voisi olla suositeltava, teet siinä minkä haluat. Mutta sitten tulee iso MUTTA.
Onkin jo eri asia mistä työstä maksetaan niin hyvin, että pärjäilet taloudellisesti edes vaatimattomasti sanokaamme parin päivän viikottaisilla töillä. Ja jos sattuisi vielä siunaantumaan perhettä...tai ei kai sentään, kuka sun kelkkaan lähtisi...ei kukaan järkevä.
Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa... "Kuka sun kelkkaan lähtisi, ei kukaan järkevä"? Et taida käydä ihan täysillä.
"Järkevääkö" todella uhrata elämästään kahdeksan tuntia päivässä työntekoon? Jos olet itse aivopesty työorja, on se ainoastaan oma ongelmasi. Ei ole myöskään millään tavalla minulta pois, josseivät sellaiset ihmiset hakeudu seuraani. Lika barn leker best.
Ihmisiä on monenlaisia. Joillekin työ on antoisaa. Itsekin pidin työstäni kovasti, joskus tein pitkiäkin päiviä ajattelematta sitä minään uhrauksena. Päinvastoin, se oli elämää se!
Nyt nostan keskinkertaista parempaa eläkettä, parempaa kuin monen palkka. Se avaa mahdollisuuksia moneen iloon.
Mutta järjestä sinä elämäsi oman mielesi mukaan, kunhan et sitten ole kerjäämässä ja parkumassa apuun niitä, jotka tekevät pitkiä työpäiviä.
jep. Monet elävät pitkäikäisiksi nykyänsä. Hyvässä kunnossakin ovat ilman isompia kremppoja. Eläkkeellä voi olla kymmeniä vuosia. Talous turvattu ja voi harrastaa ja tehdä monenlaista iloa tuottavaa. Se kolmas aktiivinen elämä voi olla hyvinkin antoisaa kun eläkettä on kertynyt ja sijoitukset tuottavat koko ajan extraa tilille. Kannattaa hakeutua työhön jossa omat kyvyt natsaavat. Ei siis mihin tahansa työhön. Itse insinöörihommissa elantoni saanut. Työ on ollut pääsäntöisesti aika jännää. Suunnittelet jotain piirustuspöydällä ja sitten näet valmiit jutut todellisessa koossa. Se on uskomaton pamauttava hetki. Tuollainenko siitä oikeasti tuli. Teet työmatkan kaukomaille. Tapaat uusia ihmisiä ja kaupunkeja. Seikkailet. Koet ja näet sellaista mitä muutoin et voisi tehdäkään. Ei se kaikki ole pakkotyötä ollenkaan. Se on osa hyvää elämää.
Kommenttini olikin suunnattu lähinnä edelliselle, joka ilkeällä kommentilla vihjasi että minä en ole järkevä ihminen vain sen perusteella, etten halua tehdä kokopäivätyötä, ja että ainoastaan siitä syystä "kukaan ei lähtisi matkaani". Täysin naurettavaa ajatella, että ihmissuhteet perustuisivat pelkästään kokopäivätyön tekemiselle.
Jos kykenee oman toimeentulonsa samaan muutaman tunnin puuhastelulla viikossa niin mikäpäs siinä. Harvalta sellainen kuitenkaan onnistuu. Jos on omia lapsia ja perhettä elätettävänä niin jostain fyffe elämiseen on saatava. Työtäkin on olemassa hyvin monenlaista. Palkkatyö on vain yksi työn laji. Aloittaja tekee kysymyksen jota ei itse ole kovinkaan syvällisesti pohtinut. Toive on vain märkä uni. Ikäänkuin joku muu pystyisi vastauksen antamaan. Ei ole olemassa hyllyvastausta aloittajan kysmykseen. Jos antaisin oman vastaukseni niin aloittaja tuskin pystyy sitä kopioimaan. Tunnettu tosiasia on. Mitä parempi kompuutteri omassa päänupissa on sitä helpommalla pääsee. Tottahan toki. Palkkatyö on jätettävä suosiolla heille joilla ei muuta mahdollisuutta ole. Elämä ei tietenkään ole "reilua". Se on hyvä lähtökohta joka kannattaa hyväksyä. Muutoin omat illuusiot hajoavat päreiksi tulitikkuun kompastuessa.
Ei kai tässä mitään valmiiksi ta vastauksia haettukaan, vaan ideoita? Ainahan joku muu tietää jotain sellaista mitä itse ei ole tullut ajatelleeksi.