Haikaranpesästä

Synnytin Haikarassa 2001. Alussa oli mukava ja ammattitaitoinen kätilö. Mutta sitten vuoro vaihtui ja tilalle tuli tympeä ämmä alakerran tavallisesta osastolta. Ei kuulemma oltu saatu lomalla olevan hoitajan tilalle muuta.

Tämä vihainen hoitaja alkoi kovallla äänellä ensitöikseen kyselemään miksi täällä on tällainen käynnistetty synnytys kun haikarassahan kaikki pitäisi olla luonnollista. Toinen hoitaja yritti selittää miksi ja että asia oli sovittu jonkun lääkärin kanssa ja että ei tarvitsisi huutaa asiasta niin kovalla äänellä jne.

Synnytyksen edetessä kun ponnistaminen ei sujunut ja olin entisen keisarileikkausarven kohdalta kovin kivulias, kätilö suuttui ja paiskoi kaapinovia. Minuun sattui ja hän vähätteli sitä.

Lopulta lapsen sydänäänet heikkenivät ja jouduin kiirelliseen sektioon. Leikkauksessa todettiin että kohtulihas olisi saattanut revetä ponnistusvaiheessa. Tosin lääkärikin vitkutteli leikkauksen kanssa, tuijottovat vain sitä että kyllä se sieltä mahtuu syntymään. Mahtuu ja mahtuu, mutta arven kohtaa ei huomioitu ja synnytys oli saattanyt päättyä huonomminkin.

Mutta toivotaan että sinulla menee paremmin.

Itse halusin ekaksi Haikaranpesään, mutta olen nyt ihan iloinen, että sitä en valinnut. Olen kuullut hyviä tarinoita ja sitten vähemmän hyviä. Siinä vaiheessa en henk. koht. kestäisi, jos joku alkaa säätelemään mitä kivunlievitystä saan ja missä vaiheessa. Kärsin muutenkin hieman synnytyspelosta, enkä sen takia edes todennäköisesti sinne pääsisi...