Olen 13v poika.
Oon nyt 5 vuotta harrastanut sellon soittoa ja ei oo pitkään aikaan ollut motivaatiota siihen.
Oon koittanu puhua äidin kanssa sen lopettamisesta, mutta hän sanoo, että pitäis löytää jokin toinen ohjattu harrastus.
En oo ikinä pitänyt ohjatuista harrastukista, olisi kivempaa jos saisi itse tai kavereiden kanssa huvin vuoksi "harrastaa" asiota.
Äiti sanoo että pitää olla ohjattu harrastus että tulee sosiaalista elämää enemmän, vaikka ihan yhtä paljon tulee oltua muiden ihmisten kanssa jos ei ole ohjattu harrastus.
Mitä mun pitäisi tehdä?
Oon nyt 5 vuotta harrastanut sellon soittoa ja ei oo pitkään aikaan ollut motivaatiota siihen.
Oon koittanu puhua äidin kanssa sen lopettamisesta, mutta hän sanoo, että pitäis löytää jokin toinen ohjattu harrastus.
En oo ikinä pitänyt ohjatuista harrastukista, olisi kivempaa jos saisi itse tai kavereiden kanssa huvin vuoksi "harrastaa" asiota.
Äiti sanoo että pitää olla ohjattu harrastus että tulee sosiaalista elämää enemmän, vaikka ihan yhtä paljon tulee oltua muiden ihmisten kanssa jos ei ole ohjattu harrastus.
Mitä mun pitäisi tehdä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei kai tuossa ole muuta vaihtoehtoa kuin miettiä mikä olisi mieluisa harrastus ja vaihtaa siihen.
sun+äiti+on+ihan+oikeilla+jäljillä!+se,+että+harrastat+jotain+ammattilaisen+opastuksella+antaa+sulle+parhaat+taidot.+ei+se+aina+hauskaa+ole,+mutta+ei+kehittymisen+tarvitsekaan+olla+100%+hauskaa.
Eikö harrastuksen pitäisi olla hauskaa eikä pakkopullaa?
Ja siis en oo halunnu oppia jotain uutta, ei oo ollu ikinä kivaa ohjatun harrastuksen muodossa.
Olis kivaa pelata jotain lajia huvin vuoksi, ei sen takia että siinä kehittyy paljon. Tulee liikaa paineita.
Olet siinä iässä, että ymmärrettävästi ajatukset harhailee ja motivaatio säntillisyyttä vaativaan harrastukseen tuntuu olevan vähän kateissa ja kavereiden kanssa olo kiinnostaa enemmän. Sitä murrosikä on ja se on ihan normaalia haluta kuulua porukkaan ja pysyä kärryillä jutuista.
Kun itse oli 10, minut PAKOTETTIIN pianotunnille ja tykkäämäni harrastus, ratsastus kiellettiin sen vaarallisuuden vuoksi. Olin tosi huono ratsastaja, putoilin ja satutin itseni jatkuvasti ja toinen vanhemmistani pelkäsi hevosia ihan tosissaan. Silloin lapsena tämä tuntui tosi epäreilulta ja olin vihainen siitä vielä aikuisenakin. Aikuisena minulla oli pari vuotta hevosia ja olin ihan yhtä huono ratsastaja ja jatkuvasti putoilin ja jopa kerran kaaduin hevosella ja kerran hevoseni peruutti auton päälle ja siitä rikkoutui lamppu.
Myöhemmin aikuisena aloin käymään kuntosalilla ja olen pitänyt siitä enemmän kuin ratsastuksesta. Olen hyvin urheilullinen vielä näin lähes 50- vuotiaana.
Olen soittanut pianoa 10-vuotiaasta saakka ja olen erittäin taitava pianisti. Ihmiset rakastavat soittoani ja saan heiltä kehuja ja heidät hyvälle tuulella. Kuuntelen myös paljon klassista musiikkia, mutta myös kaikkea muuta, esim blackmetallia.
Joskus on pitkiä aikoja, etten soita ja joskus jopa harkitsen myyväni pianoni, mutten koskaan tee sitä. Minulla on ollut jo kolme omaa pianoa, erilaisia soinniltaan. Nyt on paras.
Soittaminen on mahtava kyky purkaa ajatuksia ja tunteita, mikään ei korvaa sitä. Se on kuin mietiskelyä.
Olin vihainen myös siitä, että minut aikanaan pakotettiin, mutta rakastan soittamista ja olisi kauhea ajatus, jos olisin menettänyt sen taidon.
Miksi pitäisi valita vain jompi kumpi, joko soitto tai kaverit? Elämä on parempaa, kun se on monipuolista. Eivät kaverisi odota, kun olet soittamassa? Teinit ovat sellaisia omine kiireineen ja mukaan pitäisi päästä.
Mitä, jos sopisit äitisi kanssa, että harjoittelet soittamista jonain sellaisena kellonaikana, kun on jo ilta ja kaveritkin on menneet koteihinsa, tai heti koulun jälkeen? Eikä mielestäni ihan joka päivä tarvitse harjoitella, 3-4 kertaa alle tunti viikossa on jo ihan riittävästi, ellet halua ammattimuusikoksi. Harrastuksista kuuluu nauttia!
Luonteesi kasvaa paremmaksi, jos opettelet itsehillintää ja pitämään kiinni omista aikatauluistasi etkä vaan mene porukan mukana ja soittaminen tekee sinusta kultivoituneen, se kannattaa, voin kertoa! Aikuinen, tulevaisuuden minäsi kiittää, jos jatkat soittamista.
Tämmöisiä ajatuksia ja suosituksia tältä tädiltä.
Kaikkea hyvää sinulle!
Ei äitisi sinua voi mihinkään pakottaa sinulla on itsemääräämisoikeus. Mitäs isäsi on asiasta mieltä? Vaihda vaikka kitaran soittoon, kitaraa voi sitten soitella missä milloinkin ja uskon tyttöjenkin pitävän hyvää kitaran soittajaa coolimpana kuin sellon soittoa.