Hommasin vanhan purjeveneen jossa tuli mukana siipipyöräloki ja analogikompassi. Kompassi saa jäädä, mutta miten muuta tekniikkaa kannattaisi lähteä päivittämään? Syvyystieto kiinnostaa, mutta noista erilaista vaihtoehdoista (kalakaiku, yhden lukeman antavat anturit, eteenpäin keilaavat jne) ei oikein ota selvää mikä toimii purjehduskäytössä. Hommaanko jonkun plotterin ja siihen sopivan syvyys-/kaikuanturin vai olisiko paras katsella lokin tilalle syvyysnäyttö (esim. Nasamarine Clipper Depth System) ja käyttää sitten kännykkää plotterina?
Mittareiden päivitystä
Anonyymi
781031
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Kaiku on oikeastaan ainoa varsinainen mittari-instrumentti, jota ei voi pädillä korvata. Kalakaiku on varmaan halvin vaihtoehto. Hinnat taitaa olla n. 100 eur. Noiden antureita on valettu, mm. liimalla rungon sisäpuolelle. Tuulimittariksi riittää syljellä kastettu sormi tai sitten perinteinen Windex. Nopeuden ja sijainnin saa pädiltä. Loki-instrumentista on toki mukava katsoa uimaveden lämpötila.
Miksei voi käyttää pädiä kaiun näyttönä? Vaatiihan se anturin tietty yhtä lailla kuin tuulen ja lämpötilan mittaaminen, ei niitäkään pädiin saa ilman antureita.
Samaa pohdintaa olen tehnyt minäkin. Vanha Sumlog on aika heivata pois.
Ajattelin laittaa tilalle anturin, jossa ei ole liikkuvia osia ja jonka saa yhdistettyä olemassaoleviin väyliin. Sellaisesta saa perinteistä lokia tarkemman nopeustiedon, syvyyden ja vbeden lämpötilankin.
Kaikki yli 3 vuotta vanha elektroniikka pitää heivata roskiin. Se on tätä päivää! Nyt on nyt ja paremmat vehkeet. Kehitys kehittyy. Repikää siitä mulkut!
Mulla on - 07 laitettu eagle plotteri ja eagle kaiku erillislaitteena ja toimivat ihan yhtä hyvin vieläkin kuin uutena. Ei ole tullut tarvetta päivittää!
Sen kun heivaat. Minä jatkan teknisesti aivan tätä päivää, mutta kalendaarisesti paljon vanhemmalla setillä. 35 v takaisesta alkuperäisestä ei ole jäljellä kuin pari kaapelia, mutta mittaristo päivittyy osa kerrallaan. Vanhin osuus on kuitenkin nyt yli 20 v vanhaa, eikä akuuttia päivitystarvetta sille ole. Parempiakaan ei ole saatavilla, joten en revi siitä mitään.
Kun anturi menee vaihtoon, ei vanhasta ole enää mitään jäljellä. Näytöstä ei ole hyötyä, kun uudella anturilla saa kolmea dataa.
Olisit allekirjoituksen lisäksi voinut jotain muutakin kirjoittaa.
Ja sinäkö uusit kaikki elektroniikkasi 3v välein, itselläni n.20 000€ vempaimet ja vaikka asentaisi itse, niin aikaa ja hikeä pukkaisi.
Taidat olla i padillä liikkeellä🤭
Loki- ja tuulianturit menneet jo kaksi kertaa vaihtoon. Ei ole aiheuttanut muita muutoksia. Näyttö on vain tyhmä pääte, jota ei siksi tarvitse uusia. Onko jo uusista tuuliantureista saatavissa lokitietokin, vai mitä uutta on keksittty?
Muutama kokemusperäinen kokemus ipadistä 10" ja mini. Pädi ottaa navikäytössä niin paljon virtaa että se pitää olla latauksessa koko ajan. USB:ssa pitää olla tehoja koska sekään ei välttämättä riitä ja paras oli oma laturi ja 230V invetteriltä. Vesillä on kosteutta etenkin suolaisilla vesillä, latausjohto on iso ongelma koska ipadin päässä oleva pistoke ei kestä montaakaan tuntia kun lakkaa toimimasta. Liitinpinnat ovat vihreänä ja lakkaa toimimasta välillä oli ongelmia laitteen puolessakin. Jostain syystä rivät toimineet vaikka yritti niitä puhdistaakin. Tälle kesälle meni ehkä 7 johtoa mutta matkaakin tehtiin hieman yli 3000 mailia. Nättinä kesäpäivänä kuivissa keleissä ja sisällä toimii mutta älä odota liikoja laitteelta jota ei ole tarkoitettu vesille ulkokäyttöön. En luota yhteen laitteeseen sen enempää vesillä kuin ilmassakaan vaan aina on varalaite, akku ja sytkälatureita. Kaikkia vikoja on vuosien aikana tullut vastaan.
Saahan niihin iPadeihin vesitiiviitä koteloita joissa latauskin on huomioitu, kullitettuja latausjohtoja ja langatonta latausta.
Pari kesää on mennyt HT-veneessä vanha 10 tuumainen Samsungin Tab A-sarjalainen ongelmitta. Micro-USB liitintä ei käytännössä voi kauheasti putsailla, mutta ei ole ollut tarvettakaan. Joskus ladattu käytön aikana, joskus ei, ja piuha jatkuvasti veneessä USB-A tup.syt. laturilla. Ei ole vesitiivis malli, mutta satunnaisista Saaristomeren pärskeistä on selvinnyt. Kotisatamassa tabletti on aina otettu veneestä.
Tälle kaudelle tuli hankittua valovoimainen 12,4 tuumainen S7 USB-C:llä. Sähkösyöppö, mutta sama laturi kelpaa. Kauheasti ei vielä kokemusta, mutta toistaiseksi tyytyväinen. Suurin miinus, ettei vesitiivistä koteloa ole saatavilla. Pahimmilta roiskeilta suojaa tarvittaessa pulpetin reunaan teipattu vanha piirtoheitinkalvo.
Rantautumisapuna tuntemattomiin luonnonsatamiin keulatikkaassa on Deeperin kalakaiku joka kytkeytyy WiFillä tablettiin. (Sellainen virvelillä heitettäväksi tarkoitettu pallo.) Ainakin tuolla S7:lla sen syvyyslukeman saa omaan pieneen ikkunaan plotterisovelluksen päälle. ettei tarvitse vekslata sovellusten välillä.
S7 hädin tuskin pysyy päällä tavallisen tupsyt laturin kanssa. Vaatii vähintään Samsungin oman laturin. Ja aikalailla saa ulkona käännellä, että aurinkoisena päivänä jotain näkisi. Sellaisella tätä kirjoittelen, mutta sisätiloissa.
No sellaisella minäkin kirjoitan, tosin Microsoftin Designer Compact Keyboardilla varustettuna. Toimii lataus jollain Tokmannista löydetyllä lähes kokonaan tup.syt. paikkaan uppoavalla laturilla, mutta lataa hitaasti. Ei mitään fast charge tukea siinä, mutta milliamppeereja puskee riittävästi. Ulkona näkyy suorassa auringonpaisteessa kartat ihan joka vinkkelistä ongelmitta kun ottaa adaptiivisen kirkkaussädön pois päältä. Virransäästötilan pidän päällä. Mitään synkkää leffaa ei tietenkään kannata ulkona tuolla katsella. Omaa laturia pienemmällä kännykän laturilla latailen maissa, tai Dellin läppärilaturilla. Latautuu muuten Dellin läppärikin sillä kännykän laturilla, hitaasti, mutta ei ollenkaan sillä tup.syt. laturilla. Avoveneessä käytän edelleen Lowrance Elite 9 Ti:tä, mutta aika kökkö laite se on kartat mukaan lukien tähän verrattuna. Sivuille näyttävä kalakaiku ja vesitiiviys on ainoat syyt sen käytön jatkamiselle, ja tietysti se tosiasia etyä se on jo asennettuna ja toimii. Halpa Huawein pikkutabletti oli näytöltään aivan toivoton tapaus auringonpaisteessa.
Ei muuten läheskään aina ole laitteen tai laturin ongelma. Jos välissä on pitkä ohut tarvikepiuha voi jännitehäviö olla riittävä ettei oikean latausmoodin valinta onnistu. Vähemmän virtasyöpöllä laitteella sama piuha toimii. Ei mitenkään Samsung spesifinen juttu.
Huawein kännykkä tunnisti oman laturinsa, eikä pikalataus toiminut muilla. 3 A tarjoava usb-laturi ei taas kelpaa Samsungin S2:lle sen paremmin kuin nykyiselle S7 :lle millään johdolla. Tablettien latausjännite on korkeampi ja laturi tunnistaa sen.
Sinulla on jotain vikaa jossain laitteessasi. Lataan parhaillaan tätä kirjoittaessani S7 tabia S20:n piuhalla joka on kiinni Telwin Drive 13000 powerbankissa joka tarjoilee USB-A:sta 2.1A ilman mitään nopeita latausstandardeja. Lataa hitaasti mutta kulutusta enemmän. Laskennallisesti menisi neljä tuntia ja vartti ladata nollasta sataan prosenttiin. Veneessä 2.4A tup.syt. laturi. Samoilla vermeillä latailen S20 kännykkää ja piuhaa vaihtamalla tab A6:tta ja kaikkia luureja mitä matkassa milloinkin on mukana, omppua ja huihaita.
Kolmessa laitteessa sama vika? S2 suorastaan purki akkuaan standardi tupsyt tai veneen usb-lähtöön liitettynä. Samsungin merkkikohtainen tupsyt-laturi toimi. Sekin tietyati vaatii kunnon kaapelin.
Laite se laturikin on. Toimiva 3A laturi riittää vallan mainiosti kun vähempikin piisaa. Parempi ladata hitaasti jos akku on käytössä latauksen aikana. Turha haukkua tablettia jos laturi on paska.
En malttanut olla kokeilematta perinteistä 1A USB:tä joka sekin lataa S7 :aa käytön aikana ongelmitta.
No jollain 500mA:lla varmaan on niin mutta tuskin sellaisia on vuosiin myytykään muuta kuin huijaustarkoituksessa vanhaa varastoa tyhjäksi.
Ensin oli joku 500 mA usb-lähtö, siis kiinteä sellainen, josta loppui teho. Vaihdoin sen 2 A lähtöön, mutta se pörisi armottomasti radiossa. Sattui sitten 2x3 A usb käsiin, joka lataa iloisesti kaikkea muuta, mutta ei S2, eikä S7 . Teknisten tietojenkin mukaan tablettien latausjännite on korkeampi kuin normi usb 5V. Autossa on ollut valikoima erilaisia tupsyt-latureita, mutta vain Samsungin oma pelittää.
Lämpenemään olen S7:n saanut, kun se jäi latautumaan hellepäivänä auringonpaisteeseen. Muuten kotona 45 W verkkolaturi on mukavan vikkelä. Siitä lähtee 9 V 3 A.
Ellei laturi ja tabletti kommunikoi keskenään, eli laturi on "tyhmä" USB-A, lataa S7( ) USB-standardin mukaiset 0,9A 5V (jos laturi pystyy sen antamaan) vaikka laturin päällä lukisi 2A tms korkeampia lukuja. Jos laturi pystyy vain 500mA latautuu akku hissukseen tabletti sammutettuna. USB-C power exchange latureilla lataa nopeammin eikä tarvitse olla Samsungin oma. Teknisten tietojen mukaan tukee myös 5V, se on selvä.
On varmasti yhtä monta tapaa hoitaa tuo homma kun on homman hoitajiakin. Tässä ehdotuksia matalamman budjetin laitehankinnoista kattamaan aloittajan tarpeita.
Itsellä navigaattorina on merellä 0100100. Hyviä puolia on android yhteensopivuus. Eli varsinaisena navigaattorina on tabi ja varakoneena puhelin. Kannattaa ostaa se 15€ vuosimaksulla oleva pro-versio. Sillä voit tallentaa merikartat tabille eikä nettiyhteyttä tarvitse. Siinä on myös AIS data. Aina ihan satavarmasti viimeisimmät merikartat.
Huonoa on se, että tuo ei riitä Tallinnan visiitille vaan sinne pitää hommat joku muu värkki tai paperikartta kuten laki vaatii..
Kaikuluotaimia tarjotaan 50€ ylöspäin. Mielestäni purjehtija tarvitsee vain syvyystiedon eikä erivärisiä kaloja sinne ruudulle ollenkaan.
Suosittelen esim tori.fi kautta käytetty mustavalkoinen mahdollisimman pienellä ruudulla olevaa laatumerkin kaikua. Todella edullinen hankinta ja näyttää syvyyden.
Tässä siis alle satkun ratkaisu.
Niin.
Kaiullahan ei ole väriä koska se on ääniaalto.
Oletko joteski värisokea? Ainkain meiän kaiussa kaiut näkyy erivärisinä. Jos sulla joku halpa mustavalkopaska?
Kannattaa käydä lääkärissä jos mustavalkoista paskaa väännät.
Lapsettaako?
35 vuotta purjehtineena ei vieläkään ole muuta kuin paperikartta ja kaiku,
ei ole sähköongelmia, ne on rittäneen asti ja tulee ritämäänkin jatkossakin
Muuten ihan kiva juttu, mutta täällä on joku, joka väittää omaavansa mitä monipuolisimman kokemuksen, muttei tunne edes alkeita.
Oman kokemuksen esittämisellä joutuu vain naurunalaiseksi, jos ei ole mitään asiaa, joka kokemuksen voi osoittaa.
Tiedän monta, joilla on paljon pitempi kokemus, ja jotka eivät ole koskaan käyttäneet edes kompassia. Silti tai pikemminkin siksi en lähtisi heidän kanssaan minnekään.
Mihin sitä kompassia tarvitaan,itselle on lähinnä koriste
Aivan, ja lähtisinkö sinun kyytiisi...
Noin on, muistuu hyvin mieleen se erittäin kokenut purjehtija, joka herätti mut vapaavahdista onneksi kevyeen jysäykseen. Ajoi kartalle hyvin merkityn kiven yli pienellä pompulla. Siirtopurjehdus toi hyvin esiin senkin, ettei vuosikymmenten kokemus ollut opettanut purjehtimaan, eli ei kelvannut kisamiehistöön. Noita "kokeneita" tosiaan riittää.
Edullisin venekäyttöön suunniteltu plotteri/kaiku karttoineen maksaa vähän yli 500eur. Tuon voi asentaa kiinteästi veneen 12v sähköihin, ja homma toimii. Kestää roiskeita ja vesisadetta. Mitä järkeä on kikkailla veneessä padeillä ja latureilla, varsinkin avotilassa????
Näin se on, kunnon syysmyräkällä ei näillä leluilla tee yhtään mitään,
mutta jos liikkuu pläkässä ja näyttää kaverille että kyllä on elektoniikka venessä
Sinä opit sen isäsi troolarissa, tiedetään :D
Eiköhän sinun olisi aika siirtyä johonkin muualle
täältä löytyy varmaan sinulekikkin varmaan oikea keskustelufoorumi
Erillislaitteista 500 eurolla saa sellaisen postimerkin kokoisen ruudun josta ei kuitenkaan mitään näe. Paljon edullisemmin saa kymmentuumaisen pädin tai isomman. Näkeekin jotain.
Kiinteästi veneen 12v järjestelmään ilman omaa akkua on puute eikä etu.
Mutta, kun mä veneilen ja sä et.
Sulle on patologisten valehtelijoiden puolella vertaisseuraa :D
Luettavissa oleva viisituumainen on verrattomasti parempi kuin auringossa tihrailtava kymmentuumainan padi. Reittisuunniiteluun sitten paperikartat, jotka ovat siihen parempia kuin 24-tuumainen näyttö.
Riippuu padista (näytön laadusta).
7 vuotta on kuljettu iPadien ohjaamina. Ei ikinä mitään ongelmia matkassa. Onhan mulla tässä 12 tuuman plotterikin, mutta tänä vuonna ei tarvinnut ottaa suojakuorta pois kertaakaan. iPadien kanssa ei ikinä minkäänlaisia ongelmia. Ovat toimineet erittäin luotettavasti. Plotteri on jo toinen tässä veneessä. Sekin reistailee välillä, eikä meinaa saada GPS-yhteyttä. Näyttöjä mennyt hajalle tähän mennessä 2 kpl. Alunperin oli Simradin viimeisen päälle hieno järjestelmä ulko- ja sisänäytöillä, tutkalla ja integroidulla mittaristolla. Tosta on toimivina jäljellä enää AP, kaiku ja siipipyöräloki.
Padeista navigointikäytössä nyt iPad pro 10,5-tuuman ruudulla. Vanha iPad 4 on siirretty viihdyttämään lapsia purjehduksen aikana. Sinänsä sillekin siis tärkeä tehtävä purjehduksen onnistumisessa. Uudemmassa mallissa kaikki parempaa veneilykäyttöä ajatellen. Ruutu vain hieman kirkkaampi, mutta enemmän luettavuutta parantaa heijastamaton pinta. Tätä näkee hyvin katsoa myös auringossa. Virtojen kanssa ei mitään ongelmia. Vedenpitävä USB-liitin ruorilla ja padi telineessä ruoritolpan päällä.
Vähänkään laadukkaammissa tableteissa (Omppu tai Android) riittää näytön valovoima ja kontrasti. Heijastumat ja katselukulma voi olla ongelma jos on ollakseen. Jos katsoo ruutua suoraan ei kumpikaan ole ongelma. Mattapintainen on parempi, jos löytää sellaisen vesitiiviin. Koteloon laitettuna kotelon lasi ratkaisee ja pehmeät pussit on toivottomia.
Padeissa taustavalon määrä on virransäästön vuoksi melko alhainen n. 500-600 nits. Ei niitä ole ulkokäyttöön suunniteltu. Tosin korkeatkaan lukemat eivät takaa luettavuutta. Edellisessä puhelimessa (Samsung S8) kirkkaus oli yli 1000 nits, mutta ei siitä mitään selvää saanut auringossa heijastavan näytön vuoksi. Laitteet kuitenkin kehittyvät. Nykyisen S10:n ruutu heijastelee paljon vähemmän kuin S8. Sama kehitys oli iPadeissä. 10.5 pro oli paljon parempi kuin 4:nen.
Niillä väreillä mitä karttadatassa tarvitaan niin 500 nits riittää varsin hyvin. Kaikissa Samsungin ja Applen tableteissa ja puhelimissa mitä olen viime vuodet käyttänyt on luettavuus kirkkaassa auringonvalossa ollut parempi kuin lähes kymmenen vuoden ikäisissä Garminin käsikapuloissa. Katetussa veneessä ero plotterin näyttöön on jo häviävän pieni.
Plottereilla ja tableteilla on yksi oleellinen ero, plottereiden näyttö on transreflektiivinen, eli käyttää aurinkoa taustavalona. Jos ei Samsungin huippumalli ole laadukas, niin mikä sitten. Ja ainakin sen lukeminen auringossa on tuskaista. Katetussa tilassa ei tietenkään ongelmia ole.
Transreflektiivinen värinäyttö on Garminin käsikapulassakin ja sitä joutuu sopivasti tähtäilemään sweetspottiin että näkisi kunnolla. S7 :lla riittää, kun kääntää pois kyseisestä sweetspotista. En jaa tuskaasi, mutta parempihan se voisi aina olla. Heijastukset kiiltävästä lasista on se näytön suurin miinus, mutta siitä pääsisi eroon suojakalvolla (joka heikentäisi kynätuntumaa). Käytännössä ongelma esiintyy ainoastaan kun aurinko paistaa suoraan päin näyttöä ja itse katsoo sitä sivusta, mutta sellaista ei ajotilanteessani pääse syntymään koska varjostan itse näyttöä jos aurinko on suoraan takana. Heinäkuisena iltapäivänä auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta yritin saada S7 :n käsissäni mahdollisimman huonoon asentoon suhteessa aurinkoon, mutta sellaista asentoa en löytänyt jossa en saisi näytöstä selvää, joten hyväksyin S7 :n venekäyttöön A6:n korvikkeeksi (jossa on heikompilaatuinen näyttö, mutta sekin ihan käyttökelpoinen). Rillit on päässä, mutta aurinkolaseja en käytä.
Ja lisäyksenä vielä, ettei päätyminen tablettiin ollut kustannuskysymys. Vaihtoehtoina oli asennustilan rajoittamana 9" plotteri (Raymarine) tai 12,4" tabletti. Toisessa veneessä on 9" plotteri (Lowrance) C-MAPin kartalla joka ei vakuuta graafisesti eikä sisällöllisesti. En ole katunut valintaani, ja vesitiiviyden puute on tiedostettu riski (pelkästään rahallinen, koska kyydissä on aina vähintään yksi toinen GPS, kompassi ja paperikartat).
Mulla laite tilttaa auringossa jos on latauksessa, tullo ilmoitus lämpenemisestä...leluja ovat vs plotteri
Liian tehokas laturi. Tai siis suunnittelumokahan tuo on, mutta kierrettävissä heikommalla laturilla. Tytön iPhone tekee samaa jos sitä lataa iPadin laturilla oli aurinkoa tai ei.
Mulla plotteri tilttaa heti jos ei ole latauksessa.
Muutama vuosikymmen sitten ei ollut mitään sähköisiä vempeleittä,
hyvin tuo merenkulku on toimitunut,nykyään karilleajot on lisääntynyt
kun katsotaan kaiken maailman lotteroita
Karilleajot ovat vähentyneet.
Sä oot maailmanhuonoin provoilija.
Niinpä. Niin tärkeää kuin perinteinen navigointi onkin varmuuden vuoksi osata, on huomattavasti pienempi riski ajaa karille, kun käyttää nykyaikaisia navigointilaitteita. Perinteisin tavoin inhimillisen virheen riski on varsin suuri. Siksi (ja osin huonompien karttojen takia) ennen karilleajoja oli paljon enemmän. Onneksi vanhat veneet kestivät niitä paremmin kuin nykyiset...
Kun olen vasta ekaa venettäni ostamassa jabkokemustabon vähän, niin ajattelin kyllä satsata eteenpäinnäyttävään kaikuun. Ilmankin on luonnosatamiin menty mutta näinnajattwlin minimoida pohjakosketukset. On myös vähän haastetta osua niihin kesämökille johtaville ränneille - väylän syvyys on metrin, mutta tiedän että mökkinaapureilla onnreilusti isompia syväyksiä.
Jaa. Eteenpäin näyttävä kaiku on ihan hyvä, mutta jos väylän syvyys on metrin verran, niin pohjan näkee ilman kaikuakin. Lisäksi kaiun asennuksessa voi olla ongelmia, vaikka peräpeilianturi taitaa olla sinulle paras.
En tiedä veneesi syväystä, mutta jos se on vaikka se 60 cm, niin et näe kaiulla juuri mitään eteenpäin koska vettä on veneen ja pohjan välissä vain 40 cm ja jos veneesi syväys on metrin verran, niin näet vielä vähemmän.
Matalassa vedessä on yleensä paljon kasvillisuutta, jossa kaiku ei toimi hyvin.
Minusta tuntuu, että tämä on niitä isäpapan troolarijuttuja.
Senkin taliaivo. Harva purjevene pärjää metrin syväyksellä ja eteenpäin näyttävän kaiun anturi laitetaan tietysti kölin etupuolelle.
Kokemukset FLS laitteesta ovat hyvät, mutta oikein matalassa vedessä ei voi toimia koska sen ominaisuudet ovat sellaiset.
Eli laite näyttää 5-7 kertaa eteen päin syväyden suhteen, lisäksi luotauksen keila on n.15°, joten 1 metrin syväyksessä voit nähdä 5-7 eteen päin sonarista mutta tuo luotauksen keila leveys ei ole vielä veneen leveyttä. Itsellä anturi on 6m keulasta.
2-3 metrissä alkaa jo näyttämään ja auttamaan rantautumista.
Kasvillisuus ei kauheasti haittaa luotaimen toimintaa. Ecopiloot platinium on värkki.
Aikaisemmassa 26 jalkaisessa oli vanha Echopilot kölin etupuolella. Vene vaati minimissään 1,4 metriä vettä alleen. Ei muistu mieleen tilannetta, jossa tuo ei olisi rantautuessa näyttänyt tulevaa syvyyttä vähintäänkin tyydyttävästi, mutta purjehtiessa aika turha lelu kun kapea keila osoitti veneen kallistuessa sivulle eikä kulkusuuntaan.
Siis tarkennuksena edelliseen niin väylä on kartassa merkitty metriseksi mutta psrimetriämsyvät veneet naapurustossa osaavat siinä kulkea.
Minulla ei ole vielä venettä mutta harkitsen ensiveneeksinjotsin taittokölisysteemiä niin ettei tulenkalliita oppirahoja.
Juu, minulta ääni kalakaiuille. Aiemmassa veneessäni oli tuollainen 100€ malli, jossa näki pohjan syvyyden muutosten lisäksi myös pohjan materiaalin, sillä esim. savi/hiekka ja kallio antaa erilaisen kaiun. Tästä on tietty hyötyä ankkuroidessa. Samassa mittarissa oli myös volttimittari ja lämpötilamittari, hälytykset yms. jotka oli pienemmän veneen yksinkertaisemmassa sähköjärjestelmässä hyviä olemassa. Pienellä lisäpanostuksella saa myös nmea-yhteensopivia kalakaikuja, joita voi sitten yhdistellä jatkossa eri vehkeisiin tarvittaessa.
Anturin voi liimata sisäpuolelle pohjaan, kunhan runko on umpilaminaattia, eikä siinä ole valussa jääneitä kuplia. Sama pitää varmistaa liimasta, sillä nuo sotkevat kaiun signaalin.
Nykyisessä veneessä on Raymarinen numerokaiku, joka sentään näyttää nuolilla, minne suuntaan ollaan menossa. Erikseen on myös nopeus/lämpötila-anturi, jonka luulisi voivan yhdistää samaan tridataan tms.
Erikseen asennetuista on kaksi eri anturia läpivienteineen, mikä on tyhmää. Niistä tuo loki/lämpömittarin AIRMAR-anturi on todella outoa priorisointia. Kautta maailman raportoidaan, että tuon anturin lämpötilatermistori on sökönä kun monelle muullekin valmistajalle antureita valmistava firma on pihistänyt 20sentin hintaisen potikan laadusta eikä suostu uusimaan muutamassa kuukaudessa rikkoutuneita antureita. Onneksi on konstit hoitaa homma pienellä askartelulla:
https://www.myhanse.com/simrad-is12-combi-water-temperature-fix_topic10333.html
Muuten tuo 10v mittarisetti toimii. Etenkin numeeriset tiedot voisi ihan hyvin yhdistää samallekin laadukkaalle näytölle. Turhaa lesottelua selittää esim. turvallisuussyistä mieluummin pitävänsä kolmea sinällään samantekevää mittaria vierekkäin.
Maretronilla on muuten ilmeisesti ohjelmoitava näyttösarja, jossa rikkoutuneen näytön olennaisen tiedon voi siirtää seuraavaan: https://www.youtube.com/watch?v=FJUSrbKS1-A
Nykyisessä
Viistokaikuluotain pitää olla niin näkee ettei ankkuroi kiinni johonkin upotettuun romuun. Ja eteenpäin näyttävä ettei aja liian matalaan. Vähintään 12 tuumaiset ruudut molemmille, ja vielä pari lisää plotterille ja tutkalle. Sitten vielä pari näyttöä ja kameraa että näkee purjeen taakse kurkottelematta. Taaksekin voi suunnata yhden ettei tarvitse päätä käännellä. Tuuli- ja lokitiedot yhdessä moottorimittareiden kanssa kahdeksanteen näyttöön. Yhdeksäs näyttö säätiedotetta varten. Kymmenes varalle että pärjää hädän tullen jos yksi näytöistä simahtaa.
Unohdit sukellusdronen kameralla
Minulla on viiden näytön rivistö, joka näyttää kahdeksaa dataa, kaksi näytöistä on analogisia. Yksikään niistä ei ole yhdentekevä. Enkä todellakaan purjehdi mittarien varassa, mutta niitä täysimittaisesti hyödyntäen. Loki ja kaiku ovat tietenkin erillisinä antureina niiden rakenteen takia.
Analoginen ei ole näyttö vaan mittari.
Eikö isäsi trollarissa kertonut eroa?
Ai ennen digitelkkaria töllötettiin mittaria?
Se pikku kakkosta näyttävä iso näyttö on hytissä. Muuten menee kipparilta keskittymiskyky niiden muiden näyttöjen seuraamiseen.
On ollut tilanteita, että olen joutunut laittamaan navigointitablettiin pyörimään Pikku Kakkosen ja siirtynyt paperikarttanavigointiin.
On sekin nähty kun genu pörisee uimatasolla jotta teini saa pelata pleikkaria. Teinistä ilman pleikkaria lähtee kuulemma kovempi ääni kuin Hondan pikkugenusta.
Jos viittaat katodisädeputkeen analogisena näyttönä, olet keksinyt ihan uuden kielen. Valitettavasti en puhu sitä.
Katodisädeputki, eli kuvaputki, nimenomaan on analoginen näyttö. Niitä käytettiin pitkään mm. tietokoneiden ja tutkien näyttöinä ennen digitaalisten ratkaisu yleistymistä. Televiisori siitä tulee vasta kun siihen yhdistetään viritin.
Siitä ei kuitenkaan käytetä sitä nimitystä.
Käytetään. Lainasanana monitori mutta tutulla kotimaisella se on kuvaputkinäyttö tai lyhyemmin näyttö. Analogisuutta harvemmin korostetaan.
En haluaisi sano, etteivätkö kaikki kukat saisi kukkia, mutta tuollaisen jos näkee, niin tekee mieli unohtaa sivistys ja sakot pahoinpitelystäkin tuntuisivat lieviltä.
Ensin potkulla se genu mereen, sitten isäntää pesismailalla ympäri korvien ja sille tumputtajateinille kuset ja räkäklimpit silmille.
Hyi saatana! Enkä nyt tarkoita itseäni.
Onko kokemusta ultraäänituulimittareista, eli tuuliantureista joissa ei ole yhtään liikkuvia osia. Mittaavat tuulen voimakkuutta, suuntaa ja ilmanpainetta, ehkä lämpötilaa ja kosteuttakin samassa härvelissä.
Tiettävästi ne toimivat. Tuulen suuntaa ne vain mittaavat aika epätarkasti. Eivät siis ainakaan kisakäyttöön kelpaa.
Miksi ne mittaavat epätarkasti?
Teknologia on vähintään yhtä tarkkaa kuin muutkin eikä mittari itse vaikuta tuuleen koska siinä ei ole liikkuvi osia.