mulla on taas masennus. mul on masennuksia vähän väliä. sillon ku mul on masennus, en haluu nähä ketää enkä mee minnekkään. koulussa käyn kyllä siltikin normaalisti, koska porukat on niin tiukkoja sen suhteen. kun mul on masennus, syön paljon. sit mä lihoon ja mulle tulee taas huono itsetunto ja haluisin laihuttaa, mut en pysty siihen. mua sattuu iha älyttömästi ku tiedän et mua haukutaan mun ulkonäön takia. mä punastun helposti ja mulla on tosi iso nenä. en mä sille mitään voi, enkä osaa meikatakkaan sitä piiloon. mun kaikki kaverit on tosi nättejä. on tosi ihanaa et ne hyväksyy mut tälläsena. ne on kaikki mulle tosi tärkeitä. joskus mä haluisin satuttaa itteeni tosi paljon, mut oon luvannu ittelleni etten enää ikinä tee mitää pahaa ittelleni. mä en petä lupauksia. joskus tuntuu et kukaan ei tajuu mua. mä en osaa selittää mun masennuksia ja sit kaikki ajattelee et ok ei siis sitten mitään hätää. jos sanon et mua haittaa et oon tän näkönen niin kaikki sanoo et höpö höpö ei sil oo mitää väliä. ei sillä ehkä niille muille ookkaa mitää väliä mut mulle on. ja kaikilla mun kavereilla on poikaystävät tai sit tyttöystävät ja ne on kaikki tosi kokeneita. taas mä vaan selitän.
huono itsetunto..
nanna
2578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
et ole ainut joka ajattelee noin. Itaselläni on nimittäin myös huono itsetunto juuri ulkonäön takia.en pidä naamastani enkä vartalostani vaikken olekkaan lihava mutta silti en pidä!! Olen myös huomo juttelemaan óudoille ihmisille ja punastun helposti myös ääneni alkaa täristä..Lisäksi on olemassa yksi poika joka ehkä pitää minusta mutta en uskalla sanoa hänelle mitään ennenkuin olen ottanut pari rohkaisu ryyppyä..asiat ovat huonosti myös muilla..
Olen käynyt kursseilla,mistä on ollutkin apua. Me kaikki olemme erinlaisia tiedän monia superkauniita missi naisia josta saavat kaikki maailman pojat,mutta heiltä vain puuttuu AIVOT kauneus on siis sisällä..moni kakku päältä kaunis..Pitää vain koittaa ajatella että itselleen ei voi mitään ja siksi pitääkin elää eikä jäädä murehtimaan..kiva että sinulla on mukavia ystäviä!!Minulla ei niitä oikeastaan ole ainakaan mitään todellista. Toivottavasti itsetuntosi parantuu ja löydät uutta puhtia sisältäsi ja ainahan niitä löytyy niitä vielä rumempia ihmisiä eheh.
mä oon kai jonkun verran komea mut mul ei oo ystävii. Ja täs tilantees ymmärtää et on parempi olla ei-niin-kaunis ja omistaa ystäviä kuin toisinpäin...nauti vaa elämästäs!