Onkohan tuo pitänyt paikkaansa koskaan?
Ei varmastikaan nykymaailmassa. Sanavalmiit jyrää, saaden hiljaisemmat vaikuttamaan tyhmemmiltä.
Vähän kärjestettynä, mutta mielipiteitä....
Ei varmastikaan nykymaailmassa. Sanavalmiit jyrää, saaden hiljaisemmat vaikuttamaan tyhmemmiltä.
Vähän kärjestettynä, mutta mielipiteitä....
Vastaukset 17
Vanhimmat
On asiallista, että on jonkin verran puhetaitoinen, mutta ei kannata olla mikään hölöttäjä, jolla puhe jatkuu, vaikka asia loppuu. Joskus on hyvä olla aivan hiljaa ja rauhallisesti. Täysin puhumaton ei toki kannata olla.
Terveisin: Puolireuho
Hölöttäjien seurassa vaikea saada edes suunvuoroa.
Ja jos hölöttäjien seurassa saisikin suunvuoron, niin hölöttäjät eivät ehkä kuuntele, vaan jatkavat omien juttujen hölöttämistä.
t. Jari
Minä jätän paljon sanomatta. Olen tehnyt niin kauan ja kauan.
Se ei tarkoita, että en kyseenalaista asoita. Olen kyselevä ihminen. Tahdon tietää myös peustelut mielipiteille. Jos perustelut ovat sieltä ja täältä tai ei mimmosiakaan, niin mitä siinä sitte muuta ku todeta muuta ku, että oho hällä ei oo tajuu päässään.
Itse perustelen mielipiteeni kovinkin vuolaasti.
Heikunkeikku
Harmi vaan, kun on ihmisiä, joiden mielipiteet perustuvat vain juoruihin, eikä siihen, että olisivat itse ottaneet selvää asioista.
Aloittajan tulisi vaan osata laittaa pilkun sinne oikeaan kohtaan!
Kerro tarkemmin, yksi pilkku liikaa?
Juuri tuollaisista lausahduksista ja ajatuksista käy ilmi se, miksi kommunikointi on maailman vaikein laji. - Nm. Tuppisuu'taidetta'
Eräs kyläilijätyyppi on sellainen, että ovat ja istuvat ja antavat muiden ikään kuin viihdyttää heitä, pakottavat muut täyttämään tyhjät tilat vaikka turhalla löpinällä, jos ei muutakaan keksi. Tuollaisten vieraiden jälkeen on takki ihan tyhjä ja kakka fiilis.
Toisenlainen tyyppi on höpöttäjä. Suu suoltaa koko ajan jotain niin, ettei millään jaksais kuunnella. Erittäin raskasta tämäkin. Puhetta vaikea keskeyttää, jos vaikka haluais vaihtaa aihetta. Vieraiden jälkeen ihana rauha ja hiljaisuus ja tyhjä olo.
(Nyt pilkunnus... töihin. Montako virhettä löysit?)
Sanavalmiit on eri asia kuin jyrääjät, jotka eivät useinkaan ole ns, sanavalmiita vaan enemmänkin ehdottomia ja haluttomia kuuntelemaan muita.
Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa tarkoittanee sitä, että esim. vuorovaikutuksessa kuuntelemisen taito on tärkeämpää kuin puhuminen; harva on hyvä kuuntelija, puhujia kyllä riittää!
Mutta parasta ystävälle on toutuus sanoo Iso D eli Danny
Puhumattomuus on ärsyttävä piirre myös.
erottaa ainakin se, MILLOIN on parempi olla hiljaa . . .
Totta. Mutta jos pää-asiassa on hiljaa eikä toinen tiedä mitä päässänsä liikkuu on joskus kestämätöntä. Eikä vastaa vaikka kysytään.
Päivät ei lyhene ainoastaan yksistä syistä https://www.msn.com/fi-fi/urheilu/formula1/kokemus-on-valttia-kimi-räikkönen-yhdessä-tilastossa-täysin-omilla-luvuillaan/ar-AANaSyE?li=BBr5KbI
https://yle.fi/tekstitv/txt/894_0001.htm
Joillakin ihmisillä se ”miellyttäminen” menee yli hilseen. Täytyy olla aina samaa mieltä jokaisen kanssa, ”Ettei tule mitään sanomista!”
Sellainen ihminen kyllä saa minut hiljaiseksi, enkä tiedä, mitä sanoisin, kun toinen muuttaa puheitaan jatkuvasti. Yhtenä päivänä sanoo näin ja toisena noin. Tunnen oloni äärettömän epämukavaksi, enkä voi luottaa puheisiin.
Kyllä siinä vaiheessa vaikeneminen on todellakin kultaa ja puhuminen, niin no, ei edes hopeaa.
Hyvä kansanviisaus.