Ruokarukoukset kristityillä

Kyllä ja ei. Kyllä siinä mielessä, että niissä muistetaan kaiken ruoan antaja ja alkuperä.

Ei siinä mielessä, että ruokaa ei varsinaisesti valmisteta suoranaisesti korkeimmalle tarjottavaksi. Vaishnavathan tuovat ruoan varta vasten alttarille ja pyytävät Krishnaa siitä maistamaan ennen kuin itse syövät.

Käsittääkseni kristityt kiittävät Jumalaa ruoasta. Se on todella hyvä tapa ja rohkaisen kaikkia kristittyjä tuttaviani aina siihen.

Kerran Srila Prabhupadalta kysyttiin, miten aloittelijan, joka ei syystä tai toisesta pysty uhraamaan kaikkea syömäänsä ruokaa Krishnalle,pitäisi toimia? Hän vastasi, että aluksi voi vain kiittää Jumalaa ruoasta. Jossain vaiheessa tuo antaumus sitten kasvaa ja kehitämme ymmärryksen, että koska Jumala toimittaa meille kaiken syömämme ruoan, ehkä mekin voisimme yrittää tarjota Jumalalle jotakin takaisin.

Itse kiitän Krishnaa ruoasta, jos tilanne on sellainen etten pysty ruokaa uhraamaan. Välillä joudun töissä sellaisiin tilanteisiin, että joudun syömään ravintolaruokaa. Silloin vain tilaan laktovegetaarista ruokaa, kiitän Krishnaa ruoasta ja popsin aterian. Krishnalle pitäisi uhrata vain antaumuksella hänelle valmistettua ruokaa. Miksi siis tyrkyttäisin hänelle väkisin jotakin mitä hän ei edes halua syödä? Parempi vain kiittää häntä ruoasta.

Toki kokkaan mieluiten kotona itse ruokaa Krishnalle, mutta en silti ole fanaattinen tuon asian suhteen. Jos tilanne sitä vaatii vaikka mummon luona, syön kyllä muidenkin kokkaamaa laktovegetaristista ruokaa. Toivon kuitenkin, että Krishna tulevaisuudessa asettaisi minut sellaiseen elämäntilanteeseen, jossa voisin nauttia vain hänelle antaumuksella uhrattua ruokaa. Se olisi kaikkein paras tilanne.

Hare Krishna!