Miksi lääkärit ei määrää rauhoittavaa... Siis esim diapam... Olisin sen tarpeessa...
Ikävä juttu...
Anonyymi
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mikä sinua stressaa?😇
Nykyään nukun hyvin
Äänikirja auttaa
Melkein kaikki... Pelkään ihmisiä...
Eivät kai määrää kovin helposti valiumia eli diapamia nuorille, aikuisille helpommin, koska ei ensinnäkään ole mikään lopullinen ratkaisu ja toleranssi nousee todella korkeaksi lyhyessä ajassa.
Voi voi, saattaisi nämä turhat aloitukset diapamilla vähentyä...
Meinaatko voivoi, että mies tarttuisi yhdellä diapamilla? Sinulla ei ole kovinkaan asiakaslähtöinen ote nyt päällä…
talttuisi siis ja pahoittelut muutenkin, etten hallitse ammatillisia termejänne tämän paremmin
Hengitä syvään ja puhalla ulos. Sun pitää hallita sun kehoa muilla tavoin.
Siihen jää liian helposti koukkuun, pitää olla vahvat perusteet sen määräämiselle, ne kun ei ole mitään karkkeja, joita voi napsia mielinmäärin. Eikö niitä saadakseen pidä käydä terapeutin juttusilla puhumassa, ei niitä noin vain anneta käyttöön.
Kato ku papereissa lukee että olet sekurinarkki
Mistä tunnet tuon miehen ja mitä sekuri tarkoittaa? Ainoa mikä tulee mieleen on yksi appelsiinikainalotoimisto, mutta ei taida passata kuin asiakaskohtaamisten osalta tähän.
Pitkään aikaan en ole syönyt rauhoittavia. Xanoreita söin aikanaan aika runsaalla kädellä mutta nyt oon jo vuosia ollut ilman ja lyricatkin oon lopettanut. Nyt söisin vain aivan tosi tarpeeseen jos määräisivät...
Aijai. Treenaa mieltäsi, vain heikot sortuu kemialliseen. Rauha löytyy kun kuuntelee, käsittelee ja kohtaa omat ongelmat. Se voi viedä ihmisiän, mut hei, oppimaan tänne on tultu, ei zombeilemaan.
Lääkkeisiin turvautuminen ei ole heikkoutta, vaan joskus jopa viisautta. Sinä et selvästikään ole ollut niiden tarpeessa, jos olet löytänyt rauhasi kuuntelemalla.
Mulla sama juttu diapamin kanssa. Piti ryyppäämistä parempana vaihtoehtona tämä lääkäri.
Itsellä aika auttoi, paniikkia aiheuttavat asiat on käsitelty. Itse vahvistuin niistä, vaikka hetkellisesti niihin muserruin. Tärkeät asiat elämässä auttavat tsemppaamaan ja menemään kohti parempia aikoja. Joskus hoen itselleni tämä on vain tämä hetki, asioita kun hoitaa niin tulee paremmat ajat. Mikään ei tapahdu hetkessä, eikä kestä loputtomiin. Niin jaksoin itse pahimman yli, ja jaksan vielä hetken. Hae positiivia asioita itsellesi, ota kodistasi positiivia asioita. Esineitä joissa on muistoja, kun tuntuu että paniikki iskee kohdista niitä vasten hyvät muistot. Tai käytä voimakoruja, purista korusta hyvää energiaa, kuten muistoja itseesi. Opit tasapainottelemaan elämän hyvän ja pahan kanssa. Kaikki lähtee ajatuksista ja tunteista, järjestäkin. Tunnusta tosiasiat ja mieti miten niistä tulisi parempia oikein keinoin. Asia kerrallaan, mutta pahimpiin hetkiin ota kiintopiste, ja keskity torjumaan paniikki. Se on pahinta. Olet vahva muista se.
Kun epätoivo iskee tai muserrut sohvalle, ota itsellesi ajatus mistä haluat pitää kiinni. Itsellä se on tasapainoinen ihminen, joka jaksaa hoitaa asiansa.
Ja mene toiselle lääkärille, nämä neuvot ovat vaan ensiapua. Antavat keskusteluapua ja lääkehoitoa. Ja ammattilaisen neuvoja, nämä ovat vain omaa kokemusta. Minulle ne auttoivat, ja sitten muutokset ja se terapia. Tosin piti ajaa muutama sata kilometriä toiselle paikkakunnalle että oikeaa apua sai. Mutta kiitollinen, kyllä se elämä helpottuu kun pääkoppa on kunnossa. Oli syy itsessä tai muissa nin kyllä se elämä helpottaa kovasti. Ja olen ajatellut jatkaa edelleen terapiaa, ilman lääkehoitoa. Katson vain kohdan, jolloin ei aiheuta itselle harmia ja pysyy vain omana tietona.
Siihen kai meillä jokaisella pitäisi olka oikeus.
Lopulta voitin sen kiistan lääkärien kanssa, en virallisesti mutta terveydellisesti. Ja jatkan edelleen, terapia hoitomuotona sopi tosi hyvin. Ja pidän jenkkityylistä, jossa terapiaa ei mielletä mielenterveysongelmaksi. Ja en pidä nykyisestä tyylistä, jossa ihmiset pumpataan ensin täyteen lääkkeitä ja sitten kysytään miten menee. Ethän oikeasti voi edes tietää, kun et tunne mitään. Varmaan talouskysymys. Ja näkyy kyllä ihmisten pahoinvointina. Ja patoutuneina tunteina. Jokaisen pitäisi saada puhua asiat miltä itsestä tuntuu, ammattilaiset kyllä erottavat asioita, ja osaavat ehkä tuoda muuta näkökulmaa niihin. Ei sitä tarvitse minusta pelätä. Ainakin toivon ettei kenenkään puheista, tule Supo ovelle piikki kädessä 😂
Nämä ei liity surullisiin uutisiin lööpeissä. Vaikkakin itse kannustan jokaista hakemaan apua, jos tuntuu edes vähän että pääkoppa ei ole kunnossa. Ja auttamaan muita, että psyykkinen hoito ei olisi enää tabu.
Minullekaan ei lääkäri antanut viimeksi kun yritin pyytää reseptiä. Onneksi on muutama vuosi sitten määrättyjä melkein täydet pakkaukset jemmassa, oon säästänyt pahan päivän varalle.
Moni ei pysty käymään töissä jos ei saa nukahtamistabletteja.