Joutuuko maksumieheksi, jos on kiire töihin, moottori hajoaa, ei ole tuulta ja hälyttää apua viranomaiselta?
Olettaako viranomainen, että purjeveneen on odotettava tuulen nousemista.
Olettaako viranomainen, että purjeveneen on odotettava tuulen nousemista.
Vastaukset 99
Vanhimmat
Ei pidä lähteä purjehtimaan, jos on kiire töihin.
Tälläiset tehtävät viranomainen ohjaa Meripelastusseuralle. Viranomainen ei siis ole ensisijainen pelastustoimen harjoittaja, vaan kaupalliset yhtiöt ja yhdistykset. Meripelastusseura tulee kyllä avustamaan kuvaamassasi tilanteessa, tilanteen mukaan, joko kiireisenä tai kiireettömänä tehtävänä. Kiire töihin ei ole peruste tehtävän nostamiseksi kiireelliseksi. Jos olet muistanut maksaa Meripelastusseuran Trossi jäsenyyden on palvelu ilmainen, jos trossi on jäänyt maksamatta lasku tulee kustannusten mukaan. Toki viranomaisellakin on velvollisuus auttaa, kuten jokaisella merellä liikkujalla, mutta tälläinen koskee lähinnä vain hengenhätää, jollainen ei ole esimerkiksi pissahätä tai kiire töihin.
Täytyy soittaa taksivene hinaamaan.
Ei ole eroa hajoaako moottori moottori- vai purjeveneestä, eikä myöskään haittaa, vaikka moottoria ei olisikaan. Jos tarvitsee apua päästäkseen rantaan, sitä saa.
Suurin osa hinauksista on polttoaineen loppumisia tms. hyvin helposti huolellisuudella vältettäviä muutenkin.
Aika avuton purjehtija jos konerikon takia heti on avun tarpeessa. Tietysti jos on täysin pläkä ja keskellä vilkkaasti liikennöityä väylää, mutta äkkiäkös joku ohikulkija hinaa väylän ulkopuolelle. Sitten vaan odotellaan parempia tuulia ja purjehditaan paikkaan jossa moottorin saa korjattua, ellei saanut sitä toimimaan jo tuulta odotellessa. Sama sattuu moottoriveneellä niin eipä siinä monta vaihtoehtoa ole ellei moottorin korjaaminen paikan päällä käytettävissä olevilla työkaluilla ja tarvikkeilla onnistu.
Niin minä kirjoitin tuon edellisen ja kerroin, että apua saa. Itse en ole sitä koskaan pyytänyt viranomaisilta tai meripelastusseuralta.
Voihan sen moottoriveneenkin ankkuroida ja pyytää jonkun tutun hinaamaan. Itse en ole sitäkään tehnyt. Joskus on tullut soudettua ja lapsena olin kyydissä, kun kotimatka koneen hajottua hoidettiin pressulla purjehtien moottoriveneellä.
Jokaisen oma asia on sitten milloin apua tarvitsee. Parempi kuitenkin pyytää ja saada apua ennen kuin kyse on oikeasta merihädästä tai muuten aiheuttaa suurempaa vahinkoa vaikkapa yrittämällä purjeilla liian ahtaaseen satamaan.
Nimenomaan moottoriveneellä joutuu pyytämään hinausta konerikon sattuessa. Pikkuvenettä voi soutaa tai purjehtia hyvässä kelissä. Purjehtija purjehtii ja pyytää hinausta vasta kun masto on meressä eikä kone toimi. Onhan niitä purjeveneellä liikkuneita uusavuttomia moottoriveneilijöitä vuosien saatossa ollut jotka joutuvat heti merihätään kun moottori sammuu.
Minulla on pienessä (24 ft) moottorivenessä varalla riittävän tehokas sähköperämoottori mukana. Sille olen tehnyt puupalkin, jonka saa kiinnitettyä veneen peräosaan liinoilla osittain pressukiinnikkeitä hyödyntäen. Hupiakuissa, jotka on veneessä kiinteästi aina mukana, riittää virtaa useaksi tunniksi täydellä teholla. Jos virta loppuu ankkuroidutaan ja annetaan aurinkopanelien ladata akut. Muonaa ja aikaa on aina kaiken varalle.
Ainakin tuolla pääsee myötätuuleen tai heikkotuulisena päivänä jonkun saaren rantaan suojan puolelle, missä voi yrittää korjailla venettä. Airoja ei saa oikein asennettua tuontyyppiseen veneeseen. Kotisatamaankin pääsee, jos malttaa odottaa tuulen heikkenemistä ja ajaa iltaisin. Päivät latailee akkuja.
Olen testannut moottoria ja sen kiinnitystä ajamalla sitä yhtäjaksoisesti pari tuntia kotisatamaa kohti. Ahtaissa ja vilkkaissa paikoissa käytin veneen omaa moottoria. Hätätilanteessa sitä vaihtoehtoa ei olisi.
Toki kovan tuulen ja allokon tapauksessa pitää löytää ensin suojainen paikka ja odottaa parempaa säätä. Uppoumaveneen kanssa ei muutenkaan ole kiire merellä.
Meripelastusnumero on tallennettu puhelimeen mutta on vasta viimeinen keino.
Olennaista avun kannalta on tilanteen vakavuus. Jos on hätä, niin kaikkien pitää auttaa, ei pelkästään viranomaisten.
Moottoririkko on sellainen, jossa avun pyytäminen on perusteltu etenkin, jos venettä ei pysty ohjailemaan tuulen puutteen takia ja se ajelehtii.
Missä vaiheessa kiusallinen tilanne muuttuu hädäksi, on jokaisen omaan arvioon perustuva. Mukava lilluminen voi muuttua nopeastikin todelliseksi hädäksi.
Auttaa kyllä ihmishenkien suhteen, ei kaluston...
Jokaisessa veneessä pitää olla ankkuri ja tarvittava muu varustus, esim köyttä.
Jos köyttä on liian vähän, niin aluksen päällikkö rikkonnut velvollisuutensa, esim reitti suunnittelun osalta.
Lähimpään satamaan pitäisi mepenkin auttaa ja jopa merivartiosto jos ollaan vaikka väylällä.
Rannasta kotisatamaan on sitten omakustannekeikka. Asian voi kyllä hoitaa niinkin että tilaa korjauksen ja menee bussilla kotiin. Sopiva tuulikin nousee varmaan pian
Ei viranomainen tee tuollaisessa tilanteessa muuta kuin enintään käy tarkistamassa tilanteen eli sen, ettei kukaan ole hengenvaarassa. Töistä myöhästyminen ei ole merihätätilanne.
On ihan kokemusta: tuttavien veneestä sammahti moottori tyynellä kelillä. MV kävi katsomassa mutta sanoivat etteivät he mihinkään hinaile, kun ei ole oikea hätä. Satuin olemaan itse samoilla vesillä liikkeellä, saivat minuun yhteyden ja hinasin satamaan.
Olennaista on joka tapauksessa tajuta, mikä on oikea hätätilanne ja mikä vain ongelma.
Viime kuussa havaitsin tunnin sisällä vilkkaalla väylällä Nauvon pohjoispuolella heikossa tuulessa 3 hinaustilannetta: meripelastusseuran vene hinasi purjevenettä, meripelastusseuran vene hinasi moottorivenettä, yksityinen purjevene hinasi toista purjevenettä. Hinattavissa purjeveneissä oli purjeet alhaalla ja päällisin puolin näyttivät olevan purjehduskelpoisia. Eli vastaus kysymykseen: hinaavat, maksupuolesta en tiedä.
Vastaus mihin kysymykseen? Meripelastusseura ei ole viranomainen.
On vaikea kuvitella tilannetta, jossa vesillä pyydetään apua ja jossa ei itse auttaisi parhaan kyvyn mukaan riippumatta siitä saako maksua ja onko tilanne vain harmittava tai todellinen hätä.
Ei niitä usein kohdalle satu.
Joskus esiteininä tuli tienattua ihan hyvät taskurahat kun meni aurinkoisena kesäpäivänä alkuillasta 6 heppaisella soutuveneellä passiin parin kolmen kilometrin päähän tankkausasemalta. Yksi jos toinenkin pikkuvene tuli hinattua ja osa kippareista oli hyvinkin kiitollisia ja anteliaita ja tuoksusta päätellen tyytyväisiä ettei paikalle osunut puhalluslaittein varustettu viranomainen. Jos olisi älynnyt bisneksen päälle olisi ottanut ylimääräisen kanisterillisen bensaa niin olisi joka toisella kerralla säästynyt hinaamisen vaivalta.
Viranomainen saattaa hinata jos sattuu olemaan aikaa. Laskua eivät lähetä. Ellei kotisatama satu ihan vieressä olemaan, niin hinausta sinne on turha toivoakaan. Vievät lähimpään turvalliseen paikkaan.
Jotta ei tarvitsi tällaista miettiä, niin kannattaa pitää se moottori kunnossa ja tärkeimmät varaosat mukana sekä suunnitella reissut niin, että pärjää purjeilla. Jos on jollaa varten perämoottori matkassa, niin kannattaa miettiä sille peräpeiliin joku teline. Pläkässä isokin paatti kulkee pikkuisella perämoottorilla.
Hinaus ei ole ilmainen palvelu.
<Päijänteellä partioiva PV Teemu veloittaa 235 euroa tunnilta avustustehtävältä.
Ja jos on auttavaisella tuulella, niin pitää ennen köysien kiinnitystä tehdä kirjallisesti hinaus sopimus vaikka raha ei vaihtaisi omistajaa.
SILLÄ jos hinattavasn veneeseen tulee jotain vahinkoa, voi tämä onneton vaatia sinua korvaamaan hänelle aiheutuneet vahingot ja jis omaan veneeseesi tulee jotain, niin se on oma häpeäsi ja vakuutuksesi sitten korvaa jos sellainen on ja ovat hövelillä tuulella.
Joten en hinaa kyllä ketään!
Trossi on sitävarten olemassa.
Olet vaan itsekäs paskiainen joka hakee tekosyitä olla auttamatta.
Syytteet ja sakot voi rapsahtaa siitäkin, että et hinaa. Vesikulkuneuvon käyttäjän on osallistuttava kykynsä mukaan muualla laissa edellytettyihin pelastustoimenpiteisiin sekä muutoinkin niihin toimiin, joihin onnettomuus- tai vaaratilanne antaa aihetta.
Ei pidä paikkaansa. Jos on valmis ottamaan henkilöt kyytiin ja kuljettamaan turvaan, se riittää. Alusta ei laki vaadi pelastamaan.
Ei vaadi ei, mutta hinaaminen voi olla ainoa tai paras tapa pelastaa koko miehistö, ja pelastusjohtaja voi komentaa sinut toimimaan (jolloin valtio korvaa mahdolliset vahingot).
On tuossa se järki, että jos jotain tapahtuu, niin ei joudu maksumieheksi. Minulla ei ole kokemusta hinaamisesta ja veneeni nopeus on yli 10 km/h. Se voi olla jollekin hinattavalle liikaa.
Rantautuessakin voi kolista yhteen tai erikseen.
On hyvä, jos sovitaan etukäteen, ettei vastuita synny.
Siinä on järki, että asioista sovitaan ennakkoon. "En hinaa ketään" ennakkoasenteessa ei ole järkeä. Todistajien puuttuessa keskustelun voi tallentaa vaikka kännykällä ellei tuuli pahasti osu mikrofoniin.
Veneeni nopeus on yli 70 km/t ja on sanomattakin selvää ettei hinattaessa ajeta täysiä. Hinattavan veneen kippari tietää kyllä veneensä runkonopeuden eikä ole mitään syytä pyrkiä lähellekään sitä.
Jos haluat asian nähdä noin, niin mulle se on ok.
Itse maksan Trossi maksun ja voin veneillä luottavaisin mielin, jos joskus tarvitsisin apua vesillä Suomessa tai Ruotsissa, jopa sukeltaja palvelua esim. Ankkuri jämähtää pohjaan yms.
https://meripelastus.fi/jasenyys/trossi-jasenpalvelu/
Samalla tuetaan meripelastus seuraa taloudellisesti, joten olempa itsekäs...
Siis veneeni nopeus on tyhjäkäynnillä yli 10 km/h. Kahvat kaakossa se on jotain muuta.
Et hinatessasi todellakaan vastaa mistään hinattavalle syntyvästä vahingosta ellet ole aiheuttanut vahinkoa tahallasi tai tuottamuksellisesti. Mitenkähän ajattelit aiheuttaa vahinkoa omalle tai hinattavalle veneelle? Muutenkin vaatisi jotain typerää toimintaa, mutta kun kyseessä oli moottoririkkoinen purjevene pläkässä, niin alkaa mennä mahdottomaksi.
Vastaat muille veneille tuottamuksellisesti aiheuttamistasi vahingoista sekä omalle veneellesi itse aiheuttamistasi vahingoista ihan riippumatta siitä, onko joku hinauksessa vai ei. Logiikkasi mukaan sinun ei siis tulisi veneillä ollenkaan.
🤭 juu, niin varmaan maalaisjäejellä, mutta ei juridisesti meidän mailmassa.
Se joka ei raaski maksaa trossia ja tukea meripelastus työtä, niin odotelkoot hinaajaansa rauhassa...
Ei kun nimenomaan tässä oikeassa maailmassa. Korvausvastuun Vahingonkorvauslaki. Sen mukaan "Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen".
Vene-lehden muinaisen artikkelin väittämä ei suinkaan luo mitään uusia korvausvastuita.
Jos olet vakuuttunut tuosta hinaaja-vastaa-kaikesta -väitteestä, niin esittänet jonkun tuomion, jossa hinaaja on joutunut korvaamaan vahingon?
🤭🌈 merellä on voimassa ihan oma lakinsa, suosittelen tutustumaan.
Esim. Olet pulassa ja tulen sua jelppimään. Kaverini videoi tapahtumaa ja köyttä antaessa kysyn sulta suostutko, että mennään vakiolla Loydsin yleisellä, et sano mitään, kun et tajua mitä tarkoitin, mutta otat köyden käteesi.
Otamalla köyden hyväksyit diilin meripelastuksesta merlain 16 luku.
Lisäksi hyväksyt avoimen pelastuspalkkion
Oikeus pelastuspalkkioon
Meripelastajalla on oikeus pelastuspalkkioon, jos meripelastus oli tuloksellinen. Pelastuspalkkiota ei saa määrätä suuremmaksi kuin pelastetun aluksen ja muun omaisuuden arvo on. Pelastuspalkkioon ei lueta korko- ja oikeudenkäyntikuluja.
Ihmishengen pelastaminen ei sinällään oikeuta pelastuspalkkioon. Meripelastustilanteen yhteydessä ihmisiä pelastaneella on kuitenkin oikeus kohtuulliseen osuuteen meripelastajalle kuuluvasta pelastuspalkkiosta tai erityiskorvauksesta.
Edellä 1 momentin estämättä voidaan esittää vaatimuksia 9 §:ssä tarkoitetusta erityiskorvauksesta.
Että näinkin voi käydä.
Hahhah! Tuo videointi todistaa, ettei sopimusta syntynyt. Eri asia jos kysymykseen olisi vastattu. Mahdollisesti eri asia, jos olisit muotoillut asiasi selkeäksi tiedonannoksi ("vastaanottamalla hinausköyteni hyväksyt että...") etkä kysymykseksi.
Kyllä, olen tutustunut ihan kaikkiin merenkulkuun liittyviin lakeihin. Missään niistä ei sanota, että hinaaja vastaisi hinattavan sellaisista vahingoista, joita hinaaja ei ole aiheuttanut.
Kertomasi esimerkki ei liity mitenkään siihen mistä keskustelimme.
Huomaat varmaan myös sen, että tässä ketjussa ei ollut kyse pelastamisesta. Kyse oli siitä, että hepulta oli tuuli loppunut ja pitäisi päästä töihin.
Tulet paikalle ja väität pelastavasi sen veneen joka pysyisi siinä karilla monta päivää ilman merkittäviä lisävaurioita kunnes ammattilaiset käyvät sen noukkimassa, mutta upotatkin sen hinauksessa ja joudut korvaamaan aiheuttamasi vahingon. Et ole aiheuttanut vuotoa, mutta olet aiheuttanut uppoamisen joka aiheutti karilleajoa suuremmat vahingot. Pläkässä lilluvan purjeveneen hinauksessa voi sattua jotain muuta. Kiihdytät liian lujaa, köysi katkeaa ja se lyö ritsan lailla hinattavan veneen miehistön jäsentä silmään. Oikaiset liikaa kaarteessa ja vedät hinattavan karikkoon jonka yli mahdut hyvin, mutta hinattava ei. Taas sinulta vaaditaan korvauksia. Onhan niitä tilanteita. Parempi sopia vastuut ennakkoon, mutta ei se estä toimimasta.
Tottahan toki kuka vain voi vaatia korvauksia mitä tahansa, vaikka pahasta olostaan. Vaatimus on kuitenkin kovin eri asia kuin korvausvastuu.
Jos jollain konstilla tuottamuksellisesti upotan toisen veneen, niin toki joudun korvaamaan. Ihan riippumatta siitä oliko se köyden päässä vai ei. Jos joku haluaa köyden päähän ja uppoaa hinauksen aikana vuotoon (jota en ole aiheuttanut), niin en minä sitä veneen uppoamista ole aiheuttanut, enkä siitä vastaa. Samoin se hinauksessa karille ajava vene on sinne karille ohjannut ihan itse. Minä tarjoan köydellä kulkuvoiman, mutta hinattavaa venettä tietysti ohjataan ihan erikseen. En myöskään ole niin tyhmä, että vetäisin toisen paikkaan, jossa ei ole tarpeeksi vettä. Ja hinattava voi koska tahansa päästää köyden, jos ollaan menossa väärään suuntaan. Ja kuminauhalla en tietenkään lähde ketään hinaamaan. Sehän olisi vaarallista itsellenikin.
Höhhöh.
Vaatimuksia esitetään, osa voitetaan ja osa hävitään, mutta niistä on joka tapauksessa turhaa riesaa joka on vältettävissä jos asioista sovitaan ennakkoon.
Jos vuotava vene on jo uppoamassa kun otat sen hinaukseen on tilanne täysin eri kuin että otat veneen vakaasta tilasta ja siten aiheutat uppoamisen. Toinen esimerkki: Nostan veneeni vuokratrailerille, pesen sen, irrotan pohjapropun jonka jätän veneeseen näkyville ja vien veneen talvisäilytykseen jossa se nostetaan trukilla orrelle. Keväällä tilaan veneen vesillelaskun ilman läsnäoloani. Jos ne sen vesille laskevat tarkistamatta pohjaproppua ja siksi sen upottavat niin korvausvelvollisia ovat. Tosin paikallinen yrittäjä tarkistaa aina sulut ja proput sekä pilssin ennen vesillelaskua, eikä vesille laskun jälkeen irrota nostoliinoja ennen pilssin tarkistamista toistamiseen, ettei joutuisi korvausvastuuseen asiakkaan veneen upottamisesta.
Ei hinattavan ohjauskyky ole itsestäänselvyys, eikä se ohjauskykyisenäkään sille välttämättä mitään mahda että sinä navigoit sen matalikolle. Ei se hinauksessa välttämättä olr edes miehitetty. Sinä hinaajana olet velvollinen seuraamaan hinauksen edistymistä ja hallitsemasn riskit.
Kuminauhaidean keksit ihan itse. Sama riski on vaikka hinaisit teräsvaijerilla, mutta paremmin joustava köysi säästää kalustoa ja alentaa vaurioriskiä.
Katkeavan hinausköyden tapaus on aikanaan sattunut. Osui hinattavan veneen gastin jalkaan ja aiheutti luunmurtuman. Lähinnä mielenkiinnosta asia meni käräjille ja veneen, siis hinattavan veneen, omistaja joutui maksumieheksi. Ei todellakaan hinaaja ollut korvausvelvollinen.
Vanha mutta kohtuullisen hyvä artikkeli aiheesta. Ihan jokaista sanaa en allekirjoita, mutta paljon painavaa asiaa:
https://www.google.com/url?q=https://venelehti.fi/wp-content/uploads/vene/library/attachments/tapa8.pdf&sa=U&ved=2ahUKEwiV2pXg5r_yAhULmYsKHVjBAUEQFnoECAoQAQ&usg=AOvVaw3jEyaIUN8Z06HR_hVmu8uv
Kiitos hyvästä artikkelista.
Joo,kirjoituksessa varoitetaan juuri tuosta hinaamisesta ja siitä, että auttaja on juridisesti vastuussa autettavan veneen mahdollisista vahingoista tai henkilö vahingoista, joten kirjallinen sopimus on vahvin, ettei tule sana sanaa vastaan.
Toinen hyvä vinkki oli ottaa yhteys viranomaisiin esim Turku radio ja saada meripelastus johtajalta käsky, niin välttyy mahdollisilta ikävyyksiltä autettavan suunnalta myöhemmin
Itsekäs paska
no ei se kyllä tuolla tavalla mene, mutta ei ole tietenkään pahitteeksi, jos hinattava allekirjoittaa lappusen että hän vastaa vahingoista, myös hinaajan mahdollisista vahingoista.
Rantaudu sinä seuran aisapaikkaan purjeilla ilman moottoria 40-jalkaisella, puuskaista tuulta 12-16m/s
Niin? Samalla tavalla se menee kuin 24 jalkainen, paitsi että 40 jalkaisessa on todennäköisemmin keulapotkuri apuna. Ellet usko taitoihisi niin jätä ankkuriin ja ui maihin ellei ole jollaa mukana, tai jätä huoltolaituriin. Miten ajattelit sen hinaamalla siihen aisapaikkaan laittaa, ajamalla hinaajalla laiturin yli?
Juu ei se onnistu hinaamallakaan tai ei ainakaan kannata yrittää.
Miksi se vene pitäisi muutenkaan laittaa hädässä juuri omalle paikalleen?
Senhän voi vaikka jättää ankkuriin, jos ei turvallisesti voi kiinnittyä.
Sama pätee tietenkin myös silloin, kun vene on ihan kunnossa, mutta sillä ei pääse omalle paikalle.
Ei se mene samalla lailla, kun monet satamat ovat ahtaita ja käyttökelpoisiin paikkoihin on niin ahdas reitti, ettei 40-jalkaisella mahdu luovimaan tai tekemään edes purjelähestymisen vaatimia kaarroksia.
Itse tulen kymmeniä kertoja kesässä purjein laituriin 20-jalkaisella. 35-jalkaisella veneelläni en kyllä tuonne yrittäisi purjeilla kuin hyvin helpossa kelissä ja silloinkaan ei olisi tilaa luovia satamaan.
Käyttäytyy ne samalla lailla. Isompi vaatii tietysti absoluuttisesti enemmän tilaa, mutta suhteessa saman verran. Hanki venepaikkaan mitoitettu vene tai veneelle mitoitettu venepaikka. Problem solved. Paikallisessa seurassa ahtaamman reitin takana olevat paikat on pienemmille veneille ja suurimmille uloimpana eikä kenellekään ole taattu sama paikka seuraavalle kaudelle vaan se määrittyy venepaikkasa tarvitsevien veneiden koon mukaan.
Missähän mahtaisi sijaita seura, jonka kotisatama on täysin suojaton? Muutenhan ei tuollaista tuulta siellä voi olla.
No hinaavalla veneellä voi tuoda sen aisan viereen ja keulasta ukko maihin.
Meinasitko, että hinauksen jälkeen laituriin ajo hoituu keulapotkurilla ja purjeilla?
Keulapotkurilla jarrutuksen haluan nähdä. Aina ei näet tuule sivusta. Kuvittele 14m/s tuuli suoraan takaa. Tilaa 180 asteen käännökseen ja pakittamiseen purjeella ruutuun ei ole.
Aika moni uhoaja voisi kommenttiensa perusteella myydä moottorin kokonaan pois veneestään. Niin helvetin taitavia sitä ollaan kelissä kuin kelissä. Lähtö ja rantautuminen tapahtuu purjeilla isollakin veneellä yksinkin ja merihätä tulee vasta, kun pläkä kestää yli kaksi viikkoa ja silloinkin viinojen loppumisen takia.
No eihän mitään hinausta tarvita kun tullaan purjeella koko matka. Tuuli suoraan takaa on helppo kun lasketaan iso vastatuuleen ja pienellä etupurjeella hollille, loput pelkällä rikillä. Poijun, tolpan tai aisan pään nappaamisessa ei tietenkään saa tunaroida kun pakki puuttuu ja sillä joutuu vähän jarruttelemaan. Vastatuuleen kummalla purjeella tahansa. Ellei osaa tähdätä niin yhtä hyvin ukko tai akka maihin vaikka uimalla. Jos pelottaa niin lasket vaikka ankkurin ja jäät odottelemaan apua tai parempaa keliä. Ei se hinaamalla paremmaksi muutu. Miksi siihen ruutuun pitäisi mennä perä edellä?
Ei se isolla ole sen vaikeampaa huin pienemmälläkään, mokaamisen seuraukset vaan on pahemmat eikä pelkästään käsivoimin niin paljon jarrutella.
Aloittaa jarjoittelun kevyemmässä kelissä pienemmällä veneellä ja siirtyy sitten vasta 40 jalkaiseen kun hallitsee sen pienemmän.
Tästä vähän harjoittelun mallia kun tuntee veneensä: https://m.youtube.com/watch?v=lUIwJ3tIl2k
Ja vähän isommalla https://m.youtube.com/watch?v=BEuxE1pgIEE
No ei tietenkään missään myrskyssä tartte laituriin mennä. Enpä menisi ankkuriinkaan 14 m/s tuulessa. Jos on niin kova tuuli, niin sitten vene hinataan johonkin suojaiseen paikkaan. Yleensä kuitenkin satamissa tuuli on rauhallisempi. Moni kotisatama on kuitenkin niin mutkainen, ettei sinne vastatuuleen voi mitenkään päästä omalle paikalle. Usein kuitenkin on joku helposti saavutettava laituri, johon voi mennä ja sitten järjestää siirron omaan paikkaan vaikkapa soutuvenettä lainaamalla ja sillä hinaamalla.
Laitoin että hinaamalla, mutta tarkoitin purjehtimalla.
Onhan niitä maailman meriä seilaavia ilman moottoria.
Yleensähän ankkurit mitoitetaan vähintään 14 m/s tuuleen, mutta pohjasta ja aallokostahan paljon on kiinni että uskaltaako jättää. Ei sitä huvikseen tee. Joissain satamissa on tilapäiskiinnitystä varten jokunen yksittäinen poiju. Meillä on sen verran luksus poijupaikka, että lahden pohjukassa laiturin nokkaan ja pidemmän matkaa on alle 2,5m syvää joka tappaa pahimman aallokon. Sivutuulella olisi keulapotkurista hyötyä, mutta ilmankin pärjää hyvin kun tilaa on kääntymiselle ja uudelle yritykselle jota perä kiinni poijussa kuitenkin vaikeuttaa. Edellisissä paikoissa oli laiturin kulmaan ja keskellä laituria. Sen verran tullut niihin paikkoihin harjoiteltua että lähdöt ja saapumiset vetää ihan rutiinilla pelkin purjein alle 10 m/s tuulilla. Pienempiin vierasvenesatamiin vedettiin ennen useinkin pelkillä purjeilla, mutta kun uusavuttomat laiturilla alkoivat huolestumaan että tullaan konerikon pakottamina purjein törmäilemään heidän veneisiin niin piti vähän rajoittaa tuota. Kummasti se dieselin ääni rauhoittaa yleisöä, mutta eihän siinä silloin samaa hohtoa ole. Pimeyden turvin tullaan kevyessä tuulessa edelleen laituriin ilman moottorin pärinää. Joskus naapurit ihmettelee mistäs siihen tupsahdettiin kun eivät nähneet tai kuulleet mitään. Paremmin se rantautuminen on hallinnassa purjein kuin perämoottorilla ilman etähallintalaitteita.
Alkoholi ei sovi sinulle.
Tuossahan tuuleekin 14m/s ja ihan aisapaikkaan tullaan, täydessä satamassa hahahahah!!!!
Kai nyt vittu sadan metrin laituriin purjeilla lähes tyynellä pääsee vaikka olisi millainen kohelo!!!
Sellainen paikka johon vene tuodaan 14m/s tuulessa hinaamalla niin tuodaan se tarvittaessa purjeillakin samaan paikkaan kun on ensin riittävästi harjoiteltu kevyemmässä tuulessa. Yleensä ei ole tarvetta.
Toivottavasti.
Mistä tämä uusavuttomuus kumpuaa. että pitäisi tulla apuun kun i ole mitään hätää.
vieläkö löytyy joitain käenpoika-urpoja jolla ei ole moottoriveneessä apumoottoria tai purjeveneen ollen kyseessä ymmärrystä seurata almanakkaa ja sääennusteita ?
Minun moottoriveneessä ei ole apumoottoria. Onko sinun kanootissa kaikki tarvittavat inkkarit ?
Oudolta tuntuu ajatus apumoottorista moottoriveneessä. Ehkä kirjoittajan isäpapan troolarissa oli sellainen...
Aika monessa moottoriveneessä on kaksi tai useampikin moottoria. Jotkut jopa rakentavat niiden polttoaine- ja sähköjärjestelmät erillisiksi, jolloin on varsin epätodennäköistä jäädä kokonaan moottoritta.
Pienemmissä veneissä on usein erillinen uistelumoottori.
Kyllä mullakin oli apumoottoriHT-veneessä. Nykyinen moottorivene on astetta isompi, niin sen apimoottorinkin pitäisi olla joku kymmenheppainen, ei jaksa sellaista.
Minullakin on sisäperän lisäksi pieni moottori perälaudassa.
Kalastusvälineitä ei ole veneessäni ollut kun sen harrastuksen teininä lopetin.
ottamatta kantaa mitä mieltä apumoottorin tarpeellisuudesta moottoriveneessä on, selvästikin arka aihe kuin bensiini tulipalossa, mutta niin ihan tiedoksi että 3 th kiloinen 10 metrinen menee jo 2 hv lla 4 kmh, ja 8 metrinen 2 th kiloinen menee 2,5 hv lla 6 kmh, nämä tietenkin tyynellä, esim usein miten yöaikaan. 2-2,5 kiloiset moottorit painaa 10-12 kiloa, 10 litran kannulla ajellaan jo mantereelle josta saa taksilla hakemalla lisää bensiiniä, että aika pieni omaturvavakuutus painolasti. ei tarvitse satasia maksaa pelastusyhdistyksille.
Ei aihe ole arka. Moottori on vain tarpeeton.
10 m vene liikkuu 2,5 hp moottorilla tasan sinne, mihin tuuli sitä kuljettaa.
Ei se siitä veneen pituudesta ole kiinni, vaan mm. tuulipinta-alasta ja tuulen voimakkuudesta. Minulla oli 2.5 hp perämoottori lähes 10-metrisessä. Hyvin sillä satamaan ja pois pääsi, jos tuuli alle 10 m/s eikä kohtuutonta aallokkoa. Joku korkeakylkinen moottorivene varmaan olisi samalla moottorilla tuuliajolla jo muutaman metrin tuulessa.
Jep, aika herkästi on tuuliajolla. Oli Y-COP piuha irronnut 130 heppaisesta eikä siksi ottanut kierroksia kuin jotain 2400 rpm (muistaakseni). 6,3 metrinen HT kulki pläkässä jotain 5-6 km/t mutta noin 5-6m/s vastatuulessa seisoi melkein paikoillaan hädin tuskin ohjailuvauhtia vaikka 6300 rpm kuljettaa venettä melkein 40 solmua. Onneksi kotisatamaan oli alle 5 km.
On se kiinni myös aallokosta.
Asia on katsos niin, että fysiikan lakeja ei voi kumota.
näin on, korkeat ja myös tasaperäiset veneet on aika onnettomia, saa ollakin apumoottorissa tehoa, itse en alle 8 hv moottoria edes harkitsisi niissä, suippoperäiset ja purjeveneet sen sijaan ei olen niin vastarannan kiiskejä vesivastukselle. tuuli tulee tuuli menee, öisin tyyntyy. Kyllä veneessä kuin veneessä ON oltava apumoottori, sen saisi kirjata vaikka lakiin, jos ja kun veneajokorttia ym. ei vaadita vieläkään täällä euroopan vapaan veneilyn viimeisessä linnakkeessa Suomessa.
7-metrisessä 2-tonnisessa HT-veneessä minulla oli 4 hv perämoottori apumoottorina. 2 m/s vastatuuleen se liikkui n. 1,5 solmun vauhtia. 5 m/s vastatuuleen olisi ehkä pysynyt paikallaan. Sen mitoitus pitäisi olla sellainen, että vene on hallinnassa vielä 10 m/s tuulilla, kovaan vasta-aallokkoon ei ehkä tarvitse päästä. Se olisi vaatinut vähintään 8hv koneen. Saman pituinen fiskari pärjäisi taas mainiosti 4hv perämoottorilla.
Ei veneessä kuin veneessä OLE oltava apumoottori.
Toope :D
7 metrinen ht vene, vitsikästä. 2 tonnia painava ht vene, vitsikästä. nopeusarvot vedetty lippiksestä. feikki teini paikallistettu, busted ;)))
Mikä siinä on vitsikästä?
Kyllä se kuuluu perustaitoihin, että saa veneen purjeilla satamaan asti ja siellä laituriin tai ankkuriin. Työkiireet ei ole hyväksyttävä syy soittaa 112, ensin koitetaan jotain venetakseja, ohikulkijoita jne. omalla kustannuksella. Voihan myös soittaa suoraan meripelastusseuraan ja sopia hinauksesta rahaa vastaan.
Toisaalta perustaitoihin kuuluu myös se, ettei yritä tehdä asioita, joihin sisältyy suuri riski. Se voi olla ristiriidassa perustaidon tulla sataamaan kelissä kuin kelissä kanssa.
Perustaitoihin kuuluu reitin suunnittelu sellaiseksi, ettei kiirettä töihin tule. Mitä kauemmas lähdetään, sitä enemmän varapäiviä tai suojasatamia matkan varrella johon veneen voi tilapäisesti jättää ja käydä muilla kulkuneuvoilla töissä jos sinne on täsmällisesti päästävä.
Kyllä aina joku satama on suojainen. Se taito on pakko osata, koska se voi joskus olla välttämätön vaaratilanteen välttämiseksi. Merivartiostollakin voi mennä tunteja päästä paikan päälle hinaamaan, ei välttämättä pysty pahassa kelissä odottelemaan.
Tähän tarkennuksena, että kukaan ei odota kaikkien osaavan tuoda ison purkkarin purjeilla laituriin asti, mutta jokainen purjehtija osaa tuoda veneen purjeilla sataman viereen tai suojaisaan ankkuripaikkaan. Se ei poikkea mitenkään muusta purjehtimisesta.
Kyllä minä odotan sen hyvissä olosuhteissa onnistuvan väljään laituriin jokaiselta päällikön roolin ottavalta sillä miehistöllä joka lähtiessä on kyytiin noussut, ellei kyseessä ole aloittelija joka ei harjoittelussaan vielä ole edennyt niin pitkälle. Syystä tai toisesta voi joutua tuomaan veneen yksin laituriin, eikä se kaikilta onnistu edes moottorilla. Aloittelija saa olla, mutta ei vuodesta toiseen ilman kehitystä.
Sinulla on kovat odotukset. Minä kyllä rantaudun purjein 32-jalkaisella ja 4-tonnisella veneelläni aina joskus hyvissä olosuhteissa yksinkin, mutta en todellakaan lähtisi mitään toistakymmentä tonnia painavaa yli 40-jalkaista yrittämään. Jättäisin suosiolla ankkuriin ja korjaisin moottorin siinä.
Jos on pienemmillä harjoitellut ja riittävästi miehistöä, niin miksi ei hyvissä olosuhteissa harhoittelisi 40-jalkaisellakin kun moottori vielä toimii?
Koitapa pysäyttää sellainen vene lihasvoimin aisapaikalle tai kylkiparkkiin, niin ymmärrät. Poijupaikalle teoriassa onnistuisi, mutta harvoin poijut ovat riittävän kaukana, jotta pitkän veneen ehtisi sillä varmasti jarruttelemaan. Ohjailunopeus on kuitenkin säilytettävä, jos tuulee sivusta, niin kuin yleensä tuulee. Ja jos takaa tuulee, niin on myöskin tekemätön paikka isolla veneellä.
Ei ole tapana pysäyttää pienempääkään lihasvoimin. Jos meinaa kylkiparkki mennä vähän pitkäksi niin hoppiland kiepauttaa köyden pollarin ympäri ja jaruttelee. Keskeltä venettä ensimmäinen kiinnitys tilapäisesti niin se ei kylkikiinnityksessä pääse kääntymään mihinkään kun virittelee köysiä keulaan ja perään. Hyppää vaikka etupurjeen skuutin kanssa (purjeen pää kun toinen on edelleen vinssin ympärillä) maihin saa vinssin kanssa raon veneen ja laiturin välissä umpeen. Sama jarruttelu poijukiinnityksessä, vaikka voi sen vinssinkin ympäri kiepauttaa jarrutusta varten ja se poiju napataan tietysti jo keulasta kun lähestytään, niin ehtii tekemään käännöksen jos tuli huti. Jos jää aisapaikalla vajaaksi niin vetää sen veneen paikoilleen vaikka sen omalla vinssillä ellei miesvoimin jaksa. Aisan kautta (jos siinä on kulkusilta) köysi laiturille ja sama jos meni lähestyminen vähän vinoon, fendareita väliin vaan. Huudattaa vaikka sitä keulapotkuria tarvittaessa jos sellainen on, niin peräsimen liikkeeseen yhdistettynä eteenpäin vievä voima vie hiukan sivuttain kääntämättä venettä (ihan kuin moottorilla ajettaessa). Aisan päähän köysi jolla jarruttaa (vinssin ympäri) viimeiset vauhdit. Jos jää paljon vajaaksi niin uimari veteen. Fiksumpi lähettää heitettävän köyden vastaanottajan kumiveneellä valmiiksi laiturille. Ratkaisut tilanteen mukaan. Jos arvioi lähestymisvauhdin täysin pieleen niin sitten menee kaikki täysin pieleen, mutta siksi harjoitellaan ettei niin käy. Monta mokaa voi tehdä moottorillakin rantautuessa.
Kyllä tyypin pitää itse vastata omista mokistaan . Vastuu pitää olla myö retongin parissa puuhastelevalla . Sitähän purjehdus on .
Pitäisi ja pitäisi.
Kuitenkin näkee purjeveneitä ihan moottorillakin ajettavan kohtuullista kolinaa pitäen helppoonkin paikkaan. ja myös moottoriveneitä.
Eiköhän asia ole niin, että taidot ovat sellaiset kuin ovat ja niillä on pärjättävä. On ihan turha selittää, että pitäisi pystyä työntämään tankkeri neulansilmän läpi, kun siihen ei suurin osa ihmisistä pysty.
Mitä tulee tuohon purjeilla laituriin tulemiseen tulee, niin epäedullisella tuulella se on lyhyesti sanottuna järjetöntä.
Ei ole mitään syytä ottaa riskiä kaluston rikkoutumisessa, vaikka ohjaajalla olisikin jonkinlaista kokemusta sen suorittamisesta.
Ensikertalaisen ei edes kannata suunnitella sitä jos tuulta on yhtään enempää kuin veneen liikuttamiseen tarvitaan.
Tullaan purjeilla suojaiseen paikkaan ja ankkuroidaan siihen ja odotellaan sään paranemista ja/tai hinausapua laituriin menoa varten.
On olemassa paljon erilaisia temppuja ja taitoja, joiden toteuttaminen ei tule koskaan onnistumaan kaikilta - harjoittelumäärästä huolimatta.
Suurella joukolla ihmisiä ei kertakaikkiaan ole luontaista motorista lahjakkuutta monimutkaisten yhtäaikaisten toimintojen suorittamiseen.
T. Monessa mukana ollut
Olisi aika omituista, jos kaikki olisi keskivertoa parempia...
Sama pätee moottorilla laituriin tulemiseen.
Harvoin ilma liikkuu niin vähän että purjeilla menettäisi ohjailukyvyn ja silloinkin voi laittaa ankkurin pohjaan ja keittää kahvit. Kyllä se tuuli sieltä ennen pitkää nousee ja taas pääsee liikkeelle.
Töihin ehtii sitten myöhemminkin.
Merihätä on tietysti suhteellinen asia. Toisen merihätä on toisen rauhallinen kahvihetki.
Hullua laittaa ankkuri pohjaan koska sinne se jää veneen ajelehtiessa ohjailukyvyttömänä hissuksiin ties minne. Kukaan ei sitä ankkuria sieltä syvyyksä sukella pinnalle, joudut kulkemaan loppureissun ilman ankkuria kunnes saat ostettua uuden. Silloin se tietysti pysyy tallessa kun laittaa sen veneen pohjaan eikä meren pohjaan, mutta mitä se silloinkaan auttaa?
Aivan aukotonta päättelyä.
Et varmaankaan tarvinnut paljoakaan rasittaa suoritintasi päästäksesi tuohon tulokseen.
Yliopiston filosofian opetuksessa sinulle saattaisi olla paikka vapaana.
Arvaat varmasti itse miksei siihen ankkurin ja veneen välille kannata sitoa köyttä.
Näinpä. Itse otan viikonloppureissuillekin läppärin mukaan siltä varalta, että ei syystä tai toisesta pääsekään suunnitellusti kotiin. Tekee sitten töitä veneeltä.
Miksi silloin edes suunnittelisi menevänsä kotiin kun voi läppärin kanssa etääntyä töistä? Vielä parempi ellei työn tekeminen ole kellonaikaan sidottu vaan lopputulos ratkaisee. On tullut yhdisteltyä etätyöskentelyä ja veneilyä, eikä haittaa vaikka keskelle päivää osuu parin tunnin Teams-palaveri. Keula vaan ajoissa rantaan ja muu seurue saarikierrokselle kun itse vetää palaveria veneessä, ja palaverin jälkeen matka jatkuu. Sen verran pitää ennakoida että mobiiliverkkoa riittää ja sen verran panostin että otin toisen operaattorin prepaidin varalle. Rästihommat hoidetaan aamulla kun koirakin vielä kuorsaa.
Lasten koulut estävät. Jos sitten jostain syystä joutuukin jäämään, niin se olkoon riittävä syy koulupoissaoloon. Muuten varmasti viettäisin viikkoja saaristossa nyt syksyllä.