Puolet ikäluokasta yliopistotasoiseen koulutukseen

varmaan löytyy koska 50 % on juurikin heitä eli tarjoilijoita, siivoojia,timpureita jne ammattien harjoittajia. Ongelma tulee jos puolet eli 50% suorittaisi yliopisto tai korkeakoulututkinnon. Jouduttaisiin laskemaan edelleenkin tutkintovaatimuksia. Nytkin on jo niin tapahtunut. Vuonna 1970 korkea-asteen tutkinto oli 11% väestöstä ja nykyyään korkeakoulutettuja on noin 35%. Jos vaatimustasoa ei lasketa niin runsaasti jäisi porukkaa valmistumatta. Toisaalta koulutusta tarvitaan. Vuonna 1970 peräti 74% ihmisistä oli ilman toisen asteen tutkintoa. Silloin oli paljon fyysisiä tehdastöitä ja rakennushommia tarjolla kun koneet ja työkalut olivat alkeellisia. Nykyään koneet, tekoäly,automaatio tekevät suurimman osan fyysisestä työstä johon ennen tarvittiiin aina ihminen, Se muutos vain jatkuu ja kiihtyy koko ajan. Nettikauppa on kaatanut kivijalkamyymälöitä

Tavoite, että puolet ikäluokasta opiskelee korkeakoulututkinnon ei ole uusi eikä Marinin päästä. Tavoite on ollut yli kymmenen vuotta, mutta vielä on matkaa siihen, että puolet kustakin ikäluokasta on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Hyvänä apuna asiassa on ammattikorkeakoulut, joissa koulutetaan niitä, joiden kyvyt tai halu ei riitä yliopistoon, mutta muodollisesti korkeakoulututkinto pitää saada.

Mihinkään ei päästä siitä, että ihminen ei muutu ja kyvyt on eri tasoisia. Toisilla oppiminen on hyvin rajallista, sille ei vaan voi mitään. Tämä tietysti johtaa siihen, että tutkintojen vaatimustasoa madalletaan koko ajan. Itselläni on omaa kokemusta yliopisto-opiskelusta sekä 1980-luvulta että 2010-luvulta. Ero on huomattava.

Yliopiston rahoitus riippuu maisterin ja tohtorin tutkintojen määrästä. Silloin kaikkien on valmistuttava vähintään maisteriksi. Ja mahdollisimman nopeasti, vaikka kyvyt ei riitä. Mitä siitä tulee? Sutta ja sekundaa!

Mistä sitten töitä kaikille noille sekundamaistereillekin? Turhaa koulutusta käsitöiden myyjille ja lampaankasvattajille!

Sitten ammattikorkeakoulut. Ne on kyllä sellaista korkeakoulutuksen kosmetiikkaa. Oppilasaines on niitä, jotka eivät yliopistoon päässeet. Se näkyy hyvin esimerkiksi opiskelijoiden kirjallisessa esitystaidossa. Osa tarvitsee ruotsin tukiopetusta. Ammattikorkeakoulusta saa korkeakoulututkinnon vähemmällä osaamisella kuin ennen opistoista opistotutkinnon.

Kyvykkäimmät kyllä napsivat korkeakoulututkintoja tiheään tahtiin useita. Niin helppoa se nykyään on.

Seili on muutakin kuin historiaa. Koronapassi ei ole tarkoitettu ravintoloihin vaan kirjastoihin sekä erilaisiin seminaareihin. Kyseessä on vain yritys saada Heini rokotettavaksi. Seminaareihin tarvitaan rokotepassia. Koronapassin näytettyään hän pitää proseminaariesitelmän Michel Tournierin romaanin rakenteeesta, ja näin tavoite täyttyy. Kiitos Heini!