Miksi kuvataiteen ja tieteen värit ovat erilaiset?

Anonyymi

Koulun kuvistunneilla opetettiin että perusvärit ovat sininen, keltainen ja punainen, että muut värit saadaan sekoittamalla niitä. Ihmissilmän perusvärit kuitenkin ovat sininen, punainen ja vihreä. Ja sateenkaaren värit taas eivät ole missään sellaisessa järjestyksessä joka oikeuttaisi kuvistuntien opit vaan ihan sattumanvaraisessa järjestyksessä. Miksi tällainen sekava tilanne?

17

1325

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Etpä ole ollut hereillä kuvis-tunnilla. Siellä PÄÄväreiksi sanotaan punaista, keltaista ja sinistä, ja näistä kahta sekoittamalla saadaan VÄLIvärit oranssi, vihreä ja violetti.

      Aivan samat värit samalla logiikalla löytyvät myös esim. sateenkaaresta, eivätkä ne ole missään satunnaisessa järjestyksessä, vaan siinä järjestyksessä miten valkoinen valo hajoaa taittuessaan pisaran sisällä eri väreiksi aallonpituuden mukaan. Uloimmasta lukien värit menevät pääsateenkaaressa aina punainen (taittuu vähiten), oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti (taittuu eniten). Ei mitään eroa kuviksen oppeihin.

      • Anonyymi

        Nykyään päävärit ovat yleensä punainen, vihreä ja sininen. Tai painopuolella syaani, magenta ja keltainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään päävärit ovat yleensä punainen, vihreä ja sininen. Tai painopuolella syaani, magenta ja keltainen.

        Värillisissä valoissa noin voi ollakin, mutta värien sekoittumisperiaatteet ovat kuitenkin samat kuin kuvistunnilla. Ero tulee vain siitä että värivaloja sekoitettaessa valoisuus AINA kasvaa, toisin kuin pigmenteillä/ maaleilla. Esim. jos sekoittaa punaista ja vihreää maalia saa ruskeaa, mutta valoilla ennemminkin oranssia tai ehkä jopa keltaista. Värien sekoitussuhteet ovat valoilla erilaiset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään päävärit ovat yleensä punainen, vihreä ja sininen. Tai painopuolella syaani, magenta ja keltainen.

        Minä olen ymmärtänyt päävärit niin, että ne ovat värejä joita purkamalla ei saada aikaan uusia värejä. Vihreä muodostuu sinisen ja keltaisen sekoituksesta, joten se ei ole pääväri.


      • Anonyymi

        Nyt kun tätä mietin, niin minua hämmästyttää miten violetti väri(valo) on yleensäkään mahdollinen. Violettiin tarvitaan sinistä ja punaista, mutta sateenkaaressa/ spektrissä punainen on aivan vastakkaisella laidalla...?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen ymmärtänyt päävärit niin, että ne ovat värejä joita purkamalla ei saada aikaan uusia värejä. Vihreä muodostuu sinisen ja keltaisen sekoituksesta, joten se ei ole pääväri.

        Värit ovat fotonien taajuuksia, joten ei siellä mikään voita toista. Jos vihreä = sininen keltainen, niin esim. keltainen = vihreä punainen tai sininen = vihreä violetti.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Pääväri


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Värit ovat fotonien taajuuksia, joten ei siellä mikään voita toista. Jos vihreä = sininen keltainen, niin esim. keltainen = vihreä punainen tai sininen = vihreä violetti.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Pääväri

        Esimerkkisi keltainen voi kyllä syntyä vihreästä punaisesta valosta mutta ei väripigmentistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkkisi keltainen voi kyllä syntyä vihreästä punaisesta valosta mutta ei väripigmentistä.

        Keltaisen saa esim. vaaleanvihreästä ja vaaleanoranssista maalista.
        https://www.youtube.com/watch?v=uXYrLLZxPfw


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keltaisen saa esim. vaaleanvihreästä ja vaaleanoranssista maalista.
        https://www.youtube.com/watch?v=uXYrLLZxPfw

        Niin, kun sekoittaa mukaan reippaasti myös valkoista (pigmenttejä sekoitellessa väri aina tummuu), ja sittenkään ei päästä kirkkaaseen "puhtaan" keltaiseen. Mutta keltainenkin on tosiaan laaja käsite, kun erilaisia värisävyjä pystyy erottamaan jopa miljoonia.

        Kuvitellaan tilanne että tarvitsee maalausurakassa kuutta väriä: punainen, keltainen, sininen, oranssi, vihreä ja violetti. Jos rahat riittävät kuitenkin vain kolmeen maalipurkkiin, niin mitkä kannattaa ostaa? Punainen, keltainen ja sininen, koska niistä saa helpoiten ja varmimmin sekoitettua loput kolme (ainakin jonkinlaiset sävyt). Tämä siis koulussa minullekin opetetun väriopin mukaan, joka tosin wikipedian mukaan on harhaanjohtava - se ei toimi samalla lailla värillisten valojen kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, kun sekoittaa mukaan reippaasti myös valkoista (pigmenttejä sekoitellessa väri aina tummuu), ja sittenkään ei päästä kirkkaaseen "puhtaan" keltaiseen. Mutta keltainenkin on tosiaan laaja käsite, kun erilaisia värisävyjä pystyy erottamaan jopa miljoonia.

        Kuvitellaan tilanne että tarvitsee maalausurakassa kuutta väriä: punainen, keltainen, sininen, oranssi, vihreä ja violetti. Jos rahat riittävät kuitenkin vain kolmeen maalipurkkiin, niin mitkä kannattaa ostaa? Punainen, keltainen ja sininen, koska niistä saa helpoiten ja varmimmin sekoitettua loput kolme (ainakin jonkinlaiset sävyt). Tämä siis koulussa minullekin opetetun väriopin mukaan, joka tosin wikipedian mukaan on harhaanjohtava - se ei toimi samalla lailla värillisten valojen kanssa.

        CMY-väreillä pääsisi kaikkiin väreihin mitä paperille painetaan (paitsi ylimustiin, joka on K:n heiniä). Kirkkailla väreillä on enemmän mahdollisuuksia, siksi keltainen voittaa vihreän.
        Peruskeltainen (255,255,0) on tuplasti kirkkaampi kuin perusvihreä (255,0,0). Yhtä kirkas vihreä (255,127,127) on aika kamala.

        https://www.calculatorx.com/web/color/RGB_Color.htm


      • Anonyymi

        Kyllä ne tieteen ja kuviksen värimaailmat vaan on erilaiset, jankuta mita jankutat. Esim. kuvistunnilla värit sekoittamalla tulee ruskeaa, tieteessä valkoista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne tieteen ja kuviksen värimaailmat vaan on erilaiset, jankuta mita jankutat. Esim. kuvistunnilla värit sekoittamalla tulee ruskeaa, tieteessä valkoista.

        "Kyllä ne tieteen ja kuviksen värimaailmat vaan on erilaiset, jankuta mita jankutat. Esim. kuvistunnilla värit sekoittamalla tulee ruskeaa, tieteessä valkoista."

        Erona on se että nämä kuviksen värit muodostuvat kun valkoisesta vähennetään tiettyjä värejä. Toinen systeemi, jota sanot "tieteen väreiksi" on se että pimeään lisätään tietyn värisiä valoja. Näillä kahdella on eronsa ja niitä tässä ihmettelet.


    • Anonyymi

      siinä on selkeä selitys
      siä tietenkin olet paras vastaamaan siihen itse
      vastaus ylittää ajan käytön

    • Anonyymi

      Ihan samalla tavalla ne värit käyttäytyvät kuvataiteessa kuin fysiikassakin.

      https://fi.wikipedia.org/wiki/CMYK

      Ero tulee siinä, että väriaineet absorboivat spektristä osia. Yhdistämällä värejä yhdistetään absorptioita. Mitä enemmän värejä yhdistetään niin absorptio lisääntyy ja väri tummuu. Jos absorptio on hyvin suuri niin väri on musta. Kyseessä on substraktiivinen värien yhdistäminen eli valosta vähennetään jokaisen väriaineen aiheuttama absorptio.

      Yhdistettäessä erivärisistä valonlähteistä tulevaa valoa tapahtuu juuri päinvastoin. Kaikkien valojen yhdistelmä on valkea kun jokaisella aallonpituudella tulee valoa. Additiivinen värien yhdistäminen.

      • Anonyymi

        Fysikaalisesti ei ole olemassa mitään värejä, vaan on vain eri allonpituuden mukaista sähkömagneettista säteilyä. Fysiikassa ei siten värejä ole olemassa.

        Kuvataiteessa on värejä, koska ihminen kokee tietyt eri aallonpituiset säteilyt näköhavaintojen jälkeen väreinä eli kvalitatiivisena elämyksenään. Kukaan ei tosin varmuudella voi sanoa, näkevätkö eri ihmiset "värin" samanlaisena tai ylipäänsä millaisen elämyksen eri aallonpituiseen säilyyn liittävät.


    • Anonyymi

      Ero tulee just siitä, että maaleissa absorboidaan valoa, lampuissa yhdistellään valoa.

      Eri ihmisethän näkevät värit eri tavoin. On täysin värisokeita, punavihersokeita . Erot tulevat tappisoluista, joita normaalisti on kolmea eri aallonpituutta aistivia, On pieni joukko ihmisiä, joilla on neljänlaisia tappisoluja. Heidän värimaailmansa mahtaa olla huima!

    • Anonyymi

      Harrastetaiteilijatuttavani sanoi, että musta pitää aina sekoittaa muista väreistä eikä mustaa saa koskaan käyttää, koska se tekee kuvasta suttuisen näköisen. Kokeiltu ja todeksi havaittu. Ja voit kokeilla skannata jonkun harmaasävykuvan väri- ja harmasävyasetuksilla ja vertaamalla. Eron kyllä huomaat!
      Mielestäni keksin, mistä tämä johtuu.
      Nyt kuitenkin: Jos ja kun sekoitan sinistä, punaista ja keltaista väriä, siitä tulee paskanruskeaa eikä mustaa. Mikä meni pieleen?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pehmeää laskua

      Sinulle. Muutaman kilsan päästä. Mieheltä, joka salaa välittää.
      Ikävä
      83
      3338
    2. Nainen olet minun

      Olen ominut sinut itselleni, täysin itsekkäistä syistä. Haluan rakastella sinua nainen, toivottavasti sinäkin minua. Oli
      Ikävä
      44
      2777
    3. Sille ei voi enää mitään

      Miten kaikki meni aiemmin. Oon aivan lukossa 🔒 Tuskin uskallat enää mitää tehdä. Ehkä pitää luovuttaa vaan.
      Ikävä
      74
      2316
    4. Mukavaa päivää

      Miehelle 🖕❤️‍🔥 Kahvia ja kävelylle🌞
      Ikävä
      61
      2288
    5. Harmi jos ei enään nähdä

      Ehkä se on parempi näin kuitenkin. Ehkä jotain uutta löytyy. Uskon ja toivon että olet onnellinen. Sinussa on kaikki
      Ikävä
      51
      2221
    6. Miten suhtauisitte jos kaivattunne sanoisi, ettei hänestä ole seurusteluun

      mutta seksi, hellyys ja yhdessäolo kelpaa kyllä??
      Ikävä
      116
      2206
    7. Vau miten upea nainen!

      Näytit todella tyrmäävältä. 🤩😍 En meinannut saada katsettani irti sinusta.
      Tunteet
      20
      2007
    8. Kunpa minä tietäisin

      Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv
      Ikävä
      21
      1993
    9. En voi sanoa että toivon sinulle hyvää.

      Ei meitä ole tarkoitettu yhteen.
      Ikävä
      62
      1934
    10. Merja Kyllönen: Ero

      Joko uusi kierroksessa
      Suomussalmi
      96
      1790
    Aihe