Duunarina oleminen hävettää ja stressaa

Herran jestas. Oletan että olet työelämässä. Jos olet niin lopeta ruikuttaminen. Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja tyytyväinen elämääni,mutta monelle vieraalle ihmiselle se on todella iso ongelma. Ihmissuhteita vaikea löytää kun mainitsenkin olevani työkyvyttömyyseläkkeellä.Jos olisin vain työtön niin mitään ongelmaa ei olisi.

Statusstressi on yleinen ilmiö sosiaalisilla eläimillä, ja se on yhteydessä moniin mielenterveysongelmiin ja myös fyysisiin sairauksiin. Esimerkiksi Robet Sapolsky kuvasi nuoruudessaan paviaaniyhteisöä, jossa alfaurokset jatkuvasti simputtivat alempiaan. Eräänä päivänä alfaurokset söivät pilaantunutta ruokaa, ja kuolivat. Seurauksena koko lauman dynamiikka muuttui niin, että laumassa ei siedetty enää simputajia vaan laumaan tulevilta uroksilta vaadittiin hyvää prososiaalisa käytöstä. Seurauksena paviaaniurosten veriarvot paranivat, esimerkiksi stressihormonin taso ja verenpaine laskivat. Tämä kulttuuri periytyi näin seuraaville sukupolville. Meritokraatisessa, kilpailuun pohjautuvassa kulttuurissa ihmiset kärsivät elintasosairauksista ja mielenerveysongelmista osin juuri samasta syystä, kuin suurin osa paviaaniyhteisöisä. Jos ei ole muutenkaan läheisiä eikä ihmisiä, jotka rakastavat ja välittävät sinusta, niin se voi olla ihan aidosti ahdistava kokemus, että sinua katsoaan ammattisi tai koulutuksesi takia alaspäin. Lisäksi mainonta ja markkinointi käyttää ihmisten sosiaalisia tarpeita hyväkseen aika karulla avalla. Sosiaaliset verkostot ja läheiset ihmissuhteet suojaavat jonkun verran statusahdistukselta, mutta köyhimmillä ihmisillä niitä on kaikkein vähiten. Onneksi sinä olet sentään töissä ja voit paljon omalla ajattelullasikin ja toiminnallasi vaikuttaa omaan mielenterveyteesi.

https://www.youtube.com/watch?v=A4UMyTnlaMY

Tuossa ajatuksessasi lienee enimmäkseen kyse vain omasta halustasi ja kunnianhimostasi. Se on hyvä voimavara jos joskus haluat opiskella pitemmälle. Esim insinööriksi haluaville on olemassa pääsykoeopas kirjoja joissa on oleelliset asiat sisäänpääsyä varten ja esim. 10 aiempaa pääsykoetta oikeine vastauksineen. Ja jos haet tekniikan alalle niin tärkeitä ovat matematiikka ja fysiikka, perusteet lähinnä. Kokeessa voit valita vastaatko matematiikan ja päättelytehtävien lisäksi fysiikkaan vai kemiaan. Esim. Itse jätin kemian kokonaan vastaamatta. Sain silti aiemmasta näyttötutkinnostani ja työkokemuksestani kokeen kanssa tuplamäärän pisteitä mitä vaadittiin haluamallani linjalle AMKiin. Kertaakaan en katunut opiskelujen aikana valintaani. Asuin koulun lähellä.

Totuus ei kuitenkaan ehkä ole sitä mitä kuvittelee. Mutta sinulla olisi aivan tarpeeksi motivaatiota opiskellaksesi insinööriksi. Luuletko että ne parikymppiset bilettäjät jotain neroja on?

Nyt kun tiedostat mistä häpeäsi kumpuaa niin on aika miettiä ratkaisuja. 1. Voit opiskella ja antaa mahdollisuuden itsellesi yrittää. Huomaat kyllä sitten oletko liian tyhmä alalle. 2. Voit lakata säälimästä itseäsi ja yrittää olla kiitollinen siitä mitä sinulla on nyt.
Veikkaan että ongelma ei taatusti ratkea sillä että opiskelet itsesi insinööriksi. Entä sitten kun olet korkeammin koulutettu? Korjaantuuko kaikki sillä? Riittääkö se tuomaan tyydytyksen egollesi?Tulet haluamaan senkin jälkeen enemmän ja kenties ajattelet ettet ole kyllin riittävä silloinkaan. Ongelma saattaakin siis olla siinä että et hyväksy itseäsi.