Saviniemen uimaranta

Pitäjänsaarelaiset leikkaavat rannassa kaisloja, mutta jättävät ne roskiksi mereen kellumaan vastoin annettuja ohjeita.
Haminan Saviniemessä asuvaa Juha Rapelia sapettaa. Pitäjänsaaressa muutamat paikalliset asukkaat leikkaavat rannassa kaisloja ahkerasti, mutta jättävät ne roskiksi mereen.
Rannalla kasvaa kaislikkoa valtoimenaan, ja lähellä rantaa asuvat haluavat mieluummin nähdä aavaa vettä. Kaislat jätetään mereen kellumaan, vaikka ne pitäisi ohjeiden mukaan kerätä pois
Ongelma on jatkunut pitkään, jo noin kymmenen vuotta. Rapeli on itse töissä Haminan varikolla ja kertoo, että kaupunki antaa kaislojen niittämistä varten lainaan työvälineet eli veneen, bensaa ja kaislaleikkurin. Kaislat leikataan veneestä, noin 50 senttimetriä pinnan alta.
– Vasta viikko sitten on siivottu ja taas on tullut kauhea kasa kaislaa. Lapset eivät halua mennä uimaan, kun ranta on siivoton, paikallisessa asukasyhdistyksessä toimiva Rapeli harmittelee.
Rapeli kokee, että Haminan kaupungin intressit ovat vahvasti pitäjänsaarelaisten puolella. Asiasta ei ole nostettu mitään mekkalaa, mutta paikalliset ovat aikojen saatossa huomauttaneet asiasta tuloksetta ja turhautuneet.
– Kaupunki on luvannut hakea kaislat pois traktorilla, jos ne vain ensin kerättäisiin pois rannalta johonkin, minne pääsee kouran kanssa, Rapeli kertoo.
Juha Rapeli harmittelee jo pitkään jatkunutta kaislaongelmaa. Hänen mukaansa paikalliset lapset eivät ole halunneet kesällä mennä uimaan, kun ranta on niin siivoton.
Meri-Hamina-hankkeen ansiosta kaislojen leikkaus sujuu Pappilansaaressa esimerkillisesti. Pitäjänsaaressa pitäisi Rapelin mielestä ottaa tästä mallia.
Ympäristöhallinnon verkkosivujen mukaan leikattu kasvimassa on aina kerättävä pois vedestä. Hajotessaan kasvinjätteet kuluttavat happea, ja niistä
vapautuu ravinteita veteen, mikä voi runsastuttaa levien määrää. Vesistössä ajelehtiva kasvimassa aiheuttaa lisäksi esteettistä haittaa, vaikeuttaa virkistyskäyttöä ja ajautuu lopulta usein jonkun toisen rantaan.
Sivustolla ohjeistetaan, että leikatuille kasvinjätteille on varattava läjityspaikka, josta ne eivät pääse kulkeutumaan takaisin
vesistöön. Jätteet voi hyvin myös kompostoida.
Vesikasvien niitto on myös tärkeää toteuttaa oikeana ajankohtana. Tehokkain niittoaika on heinä–elokuun vaihteessa.
Ensimmäisenä vuonna niitto kannattaa tehdä kahdesti 3–4 viikon välein, ja niitto kannattaa toistaa muutamana seuraavana vuonna. Tulevien kesäniittojen
helpottamiseksi ruovikkoa on mahdollista niittää myös talvella jään päältä.

Lähde:Kymen Sanomat tänään

Aika hyvin yleistetty ja syytetään kaikkia Pitäjänsaarelaisia.
No eihän ne tietenkään kaikki asukkaat ole tuohon syyllistyneet eikä kaikkea sinne mereen ole suinkaan tarkoituksella laskettu.
Vähän sama asia, että yleisesti syytettäisi kaikkia Saviniemeläisiä että heidän jälkikasvu hurjastelee keskustassa kaksipyöräisillä ja aiheuttaa tarpeetonta meluhaittaa.