Hyvä merimiestapa ja satama-alueet

Anonyymi

Uudistunut vesiliikennelaki summasi yhteen ja tiivisti useita lakikokoelmia yhteen, jolloin saatiin mustaa valkoisella, miten vesillä liikutaan. Lakikokoelmissa mielenkiintoisen harmaan alueen synnyttää kuitenkin käsite "hyvä merimiestapa", jota ei ole tarkemmin missään määritelty ja on enemmänkin kotikasvatuksen tulos, kuin jotain selvästi hahmotettavaa. Uuteen vesiliikennelakiin on hyvä Meripelastuksen kokoama perehtymispaketti osoitteessa https://veneilytaito.fi/koulutus/veneilytaito/.

Tässä aloituksessa kehotan kokoamaan "hyvään merimiestapaan" liittyviä kokemuksia harmaan alueen tilanteista ja tässä yhteydessä satama-alueilla muualta tutumpien tapausten sijaan.

Miten raati näkee oikean toiminnan seuraavassa tilanteessa:

Osallisina on kevyempi, 10m pitkä ja 4tn painava, suoralla akselilla ajava vene sekä 12m 15tn vene perävetolaitteella ja keulapotkurilla.

Tilanteessa kevyempi vene lähestyy huoltoasemaa ja septityhjennyspistettä, johon vene ajaa heikkoon vastatuuleen vauhtia hidastaen vasemman kyljen kiinnitystä varten ohjailukykynsä säilyttäen.

Raskaampi vene on ollut huoltoaseman tuulenpuoleisella pumpulla keula väylää kohti ja on lähtemässä siitä matkaan kevyemmän veneen lähestyessä raskaampaa venettä oikealta.

Kevyempi vene huomaa raskaamman veneen olevan lähdössä ja viittoo raskaammalle veneelle. Raskaamman veneen kuljettaja huomaa kevyemmän veneen vasta veneensä lähtiessä liikkelle.

Kevyempi vene haluaa jatkaa hidastuvaa etenemistään kohti septitankkia raskaan veneen vasemmalla puolella ja joutuisi pysähtyessään tekemään täyden ympyrän voidakseen lähestyä septiä uudelleen.

Raskaampi vene on jo lähtenyt liikkeelle, joten ei halua enää pysäyttää venettään ja viittoo kevyemmälle veneelle haluavansa tehdä manööverinsä loppuun.

Yhteentörmäyksen vaara on ilmeinen. Mikä tässä tilanteessa olisi "hyvä merimiestapa"?

28

1006

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      No se isomman paatin kippari unohti katsoa ympärilleen ennen laiturista lähtöä. Huonoa veneilytapaa, mutta sattuu meille jokaiselle joskus. Onneksi yleensä ketään ei satu olemaan vieressä.

      Kummaltakin osapuolelta osoittaisi hyvää veneilytapaa tehdä toiselle tilaa, jos mahdollista. Nyt emme tiedä kokiko ison paatin kippari sen mahdolliseksi vai ei omalta osaltaan. Pienemmän veneen kipparina tekstistäsi päätellen koit mahdolliseksi. Olisit joutunut pyöräyttämään ympäri, mutta ei se muutaman kymmenen sekunnin kiepautus varmaan päivääsi pilannut.

      • Anonyymi

        "Hyvän merimiestavan" edellytyksenä tuntuu tosiaan olevan omaa venettä laajemmat veneilytaidot.

        Tässä tapauksessa helpot sääolosuhteet ja veneiden ero varustelussa poikkesi viidakon laeista tutun "suurempi ensin"-ajattelusta, sillä alusten ohjattavuus oli kokoerostaan huolimatta päinvastainen. Niinpä huomaavaisuus oli epätasapainossa ja äänekäs jälkiselvittely ala-arvoista keskittyen epäolennaisesti siihen, että akselivetoinen oli (siis koneajossa liikkuva) purjevene ja peräveto keulapotkuri moottorivene.

        Satama-alueet korostavat "hyvää merimiestapaa" myös siten, että siellä liikutaan (no, oletttavasti) hitaalla nopeudella, jolloin tilanteiden kehittyminen on helpommin ennakoitavissa. Esimerkiksi polttoainelaiturille hakevat veneet löytävät luontaisesti jonotusjärjestyksensä vailla varsinaisia jonomuodostelmia.

        "Hyvä merimiestapa" ulottuu myös tukevammalle maalle, jossa apua kiinnityksiin on varmasti ollut nykyistä herkemmin tarjolla aikana, jolloin veneiden varustus ei tarjonnut nykyisenlaista autonomiaa ja yhteistyö oli kaikkien etu.

        Aikojen ja tapojen muuttuminen on varmasti kiinni myös rahoituskanavien muuttumisesta. Aiemmin veneiden hinnat ohjasivat (ja inflaation kautta tukivat) venevalinnoissa pienemmästä suurempaan päin siirtymistä siinä missä nykyisillä velkavivuilla ja rahoitusjärjestelmillä loikka jättimäisiin saappaisiin onnistuu kaikilta, joiden sisuskalut kestää parin vuoden huvina olevan jahtiveneilyn velkataakkaa. Tämä tekee "hyvän merimiestavan" puutteen näkyväksi aiempaa suuremmin töppäyksin, jotka jälkiselvittelyineen muistuttavat kehäteiden "road ragea" enemmän kuin ymmärrystä ymmärryksen puutteesta, jota oppimiseksi kutsutaan.

        Onko "hyvä merimiestapa" siis kokemuksen tuomaa ja sen puutteessa käsittämätön termi? Lain silmissä tilanteiden tulee olla yksiselitteisiä, mutta tuo käsite edellyttää enemmänkin oikeaa asennoitumista lukemattomiin tilanteisiin. Aina tilanne ei kuitenkaan salli "after you, sir", hokemista vuorotellen, joten käsitteen kirkastavia esimerkkejä olisi mielenkiintoista kuulla teiltä muiltakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Hyvän merimiestavan" edellytyksenä tuntuu tosiaan olevan omaa venettä laajemmat veneilytaidot.

        Tässä tapauksessa helpot sääolosuhteet ja veneiden ero varustelussa poikkesi viidakon laeista tutun "suurempi ensin"-ajattelusta, sillä alusten ohjattavuus oli kokoerostaan huolimatta päinvastainen. Niinpä huomaavaisuus oli epätasapainossa ja äänekäs jälkiselvittely ala-arvoista keskittyen epäolennaisesti siihen, että akselivetoinen oli (siis koneajossa liikkuva) purjevene ja peräveto keulapotkuri moottorivene.

        Satama-alueet korostavat "hyvää merimiestapaa" myös siten, että siellä liikutaan (no, oletttavasti) hitaalla nopeudella, jolloin tilanteiden kehittyminen on helpommin ennakoitavissa. Esimerkiksi polttoainelaiturille hakevat veneet löytävät luontaisesti jonotusjärjestyksensä vailla varsinaisia jonomuodostelmia.

        "Hyvä merimiestapa" ulottuu myös tukevammalle maalle, jossa apua kiinnityksiin on varmasti ollut nykyistä herkemmin tarjolla aikana, jolloin veneiden varustus ei tarjonnut nykyisenlaista autonomiaa ja yhteistyö oli kaikkien etu.

        Aikojen ja tapojen muuttuminen on varmasti kiinni myös rahoituskanavien muuttumisesta. Aiemmin veneiden hinnat ohjasivat (ja inflaation kautta tukivat) venevalinnoissa pienemmästä suurempaan päin siirtymistä siinä missä nykyisillä velkavivuilla ja rahoitusjärjestelmillä loikka jättimäisiin saappaisiin onnistuu kaikilta, joiden sisuskalut kestää parin vuoden huvina olevan jahtiveneilyn velkataakkaa. Tämä tekee "hyvän merimiestavan" puutteen näkyväksi aiempaa suuremmin töppäyksin, jotka jälkiselvittelyineen muistuttavat kehäteiden "road ragea" enemmän kuin ymmärrystä ymmärryksen puutteesta, jota oppimiseksi kutsutaan.

        Onko "hyvä merimiestapa" siis kokemuksen tuomaa ja sen puutteessa käsittämätön termi? Lain silmissä tilanteiden tulee olla yksiselitteisiä, mutta tuo käsite edellyttää enemmänkin oikeaa asennoitumista lukemattomiin tilanteisiin. Aina tilanne ei kuitenkaan salli "after you, sir", hokemista vuorotellen, joten käsitteen kirkastavia esimerkkejä olisi mielenkiintoista kuulla teiltä muiltakin.

        Mikä sinä olet arvioimaan toisen aluksen ohjattavuutta? Ja olisiko sen toisen aluksen kipparin pitänyt käydä veden alla tutkimassa oman veneesi laitteet? Itse liikun juurikin noin 10 metrisellä ja 4 tonnin painoisella purkkarilla enkä kertakaikkiaan ymmärrä miksi koet veneen ohjailtavuuden tässä jotenkin olennaiseksi tekijäksi. Hyvinhän tuollainen vene on ohjailtavissa, varsinkin kun mainitsit olosuhteiden olleen helpot. Vai pitäisikö sinun vähän harjoitella?

        En yhtään ymmärrä miksi teet tällaisesta harmittomasta sattumuksesta ongelman ja pohdinnan aiheen. Ihan sama kuka on "syyllinen" tilanteeseen. Hyvää merimiestapaa tai hyvää tapaa ylipäänsä osoittaa se, että antaa toiselle tilaa toimia, vaikka olisikin vähän mokannut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä sinä olet arvioimaan toisen aluksen ohjattavuutta? Ja olisiko sen toisen aluksen kipparin pitänyt käydä veden alla tutkimassa oman veneesi laitteet? Itse liikun juurikin noin 10 metrisellä ja 4 tonnin painoisella purkkarilla enkä kertakaikkiaan ymmärrä miksi koet veneen ohjailtavuuden tässä jotenkin olennaiseksi tekijäksi. Hyvinhän tuollainen vene on ohjailtavissa, varsinkin kun mainitsit olosuhteiden olleen helpot. Vai pitäisikö sinun vähän harjoitella?

        En yhtään ymmärrä miksi teet tällaisesta harmittomasta sattumuksesta ongelman ja pohdinnan aiheen. Ihan sama kuka on "syyllinen" tilanteeseen. Hyvää merimiestapaa tai hyvää tapaa ylipäänsä osoittaa se, että antaa toiselle tilaa toimia, vaikka olisikin vähän mokannut.

        Mutta siis jos jälkiselvittely oli äänekästä, tai ylipäänsä tarpeen, niin kumpikin osoitti huonoja tapoja.


    • Anonyymi

      Liian sekavasti kuvailtu... ei jaksa pähkäillä. Muutenkin "oikea" ja "vasen" ovat tässä huonoja termejä, koska ne riippuvat aina mistä suunnasta katsoo.

      Kerro aluksi mikä satama, niin on jo helpompi päästä kärryille.

    • Anonyymi

      Hyvää merimiestaitoa tai tapaa ei edellytetä missään laissa hyviveneilijöille.
      Vanhassa laissa se oli, uudessa ei.
      Aloittajalta voisi toivoa rehellisyyttä.

      • Anonyymi

        Suus kiinni tollo. On se vanha laki (meriteiden säännöt) voimassa edelleen. Ei uusi vesiliikennelaki sitä kumonnut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suus kiinni tollo. On se vanha laki (meriteiden säännöt) voimassa edelleen. Ei uusi vesiliikennelaki sitä kumonnut.

        Lisäksi merilaki, joka määrittelee päällikön vastuut. Eri asia miten sitä voidaan soveltaa oikeuskäytännössä kun ei hyvää merimiestapaa ole määritelty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suus kiinni tollo. On se vanha laki (meriteiden säännöt) voimassa edelleen. Ei uusi vesiliikennelaki sitä kumonnut.

        Sitä ei sovelleta huviveneisiin. Juuri sen takia tehtiin uusi vesiliikennelaki.
        Voit tietenkin itse uskotella itsellesi mitä vaan, mutta laki ei ole sinun alaasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäksi merilaki, joka määrittelee päällikön vastuut. Eri asia miten sitä voidaan soveltaa oikeuskäytännössä kun ei hyvää merimiestapaa ole määritelty.

        Ei sitäkään sovelleta huviveneisiin.
        Huomasitko, täällä on tollo, mutta se on siinä päässä :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sitä ei sovelleta huviveneisiin. Juuri sen takia tehtiin uusi vesiliikennelaki.
        Voit tietenkin itse uskotella itsellesi mitä vaan, mutta laki ei ole sinun alaasi.

        Todella huono trolli olet. Lue nyt ensiksi se uusi vesiliikennelaki jossa viitataan meriteiden sääntöihin eikä millään tavalla rajata pois huviveneitä. Merilain tiettykä pykäliä voidaan myös soveltaa.


    • Anonyymi

      Mikä 12m vene perävetolaitteella painaa 15 tonnia?

      • Anonyymi

        Isäpapan troolsri.
        Etkö tunnista maakraputrollaajaa?


      • Anonyymi

        Ehkä tarkoitti ips vetareita?

        Kaikki vetolaitteet on persiistä, akseli vetoiset ovat


    • Anonyymi

      Vaikeaa ottaa kantaa kun ei ole kuullut toista osapuolta, mutta jos on "pakko" kommentoida niin laiturista lähtenyt vene teki virheen kun ei katsonut ennen lähtöä, mutta sitten kun virhe oli tehty niin varmaan laiturista kauempana olevan veneen on helpompi väistää. Luultavasti vähän kiroillen :)

    • Anonyymi

      Aloittajan draaman kaari on kuin lastenkirjasta. Se toistaa aina samaa: päähenkilö joutuu vaikeuksiin, joista hän selviää neuvokkuutensa ansiosta, mutta joutuu tekemään uhrauksia :D

      • Anonyymi

        Älä unohda, että saduissa on myös hyvä ja paha, joista paha on absoluuttisen paha. Se kiroilee ja sillä on hieno vene. Hyvis on aina alakynnessä, mutta moraalisesti oikeassa...

        Nyt sitten pitäisi vuolaasti kehua sankaria neuvokkuudesta ja olla myötätuntoinen uhrauksista, jotka hän on joutunut tekemään. Pahista puolestaan pitää haukkua aaltojen tekemisestä :D


      • Anonyymi

        Noinko mietit isin troolarissa?


    • Anonyymi

      Eikö jo maalaisjärki, sano, että laiturista lähtevän annetaan ensin poistua, ja sitten vasta seuraavat jatkavat lähestymistä?

      Aivan sama periaate kuin se, että kaupasta, hissistä, vessasta jne. poistuvien annetaan ensin poistua ennen kuin itse ängetään sisään?

      • Anonyymi

        Juuri näin. Osoittaa helvetin huonoa merimiestapaa olla niin epävarma veneensä käsiteltävyydestä, että pusketaan vaan laituriin päin ja loukkaannutaan, jos joku siellä tekee lähtöä ja sitten joutuisi sitä odottelemaan.

        "minulla on akselivetoinen... kaikki muu liikenne seis tai posi tieltä kun MINÄ olen tulossa!"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri näin. Osoittaa helvetin huonoa merimiestapaa olla niin epävarma veneensä käsiteltävyydestä, että pusketaan vaan laituriin päin ja loukkaannutaan, jos joku siellä tekee lähtöä ja sitten joutuisi sitä odottelemaan.

        "minulla on akselivetoinen... kaikki muu liikenne seis tai posi tieltä kun MINÄ olen tulossa!"

        Siis sulle pitää antaa tietä, kun SINÄ olet tulossa?


      • Anonyymi

        Jos osaa lukea toisten ajatukset, niin homma on aika selkeä.

        Tosin on olemassa vainoharhaisesta skitsofreniasta käsriviä ihmisiä, jotka ottavat aina hirveät kilarit muiden tekemisistä. He eivät voi sille mitään, koska heidän aivonsa on rikki. He uskovat jokaisen tapanhtuman olevan salaliitto heitä itseään vastaan. Siihen riittää veneilyssä se, että jollakin on vene, josta asianomainen on kateellinen tai sitten vene, josta asianomainen ei haluaisi.

        Mielisairaita ei voi miellyttää, miksi siis edes yrittäisi?


    • Anonyymi

      Ai noinko pääsi käymään?

    • Anonyymi

      Kysymyksessä on lueteltu merkittävä määrä osallisina olevien alusten ominaisuuksia, jotka eivät millään tavoin vaikuta siihen, miten tilanteessa tulee sääntöjen tms. mukaan toimia (alusten propulsiojärjestelmä, koko yms.)

      Kukaan ei voi sanoa varmuudella, mikä olisi missäkin tilanteessa "hyvää merimiestapaa tai -taitoa". Oma mielipiteeni kuitenkin on, että laituriintulijan olisi järkevää odottaa ja antaa lähtijän ensin poistua.

      • Anonyymi

        Juu varsinkin, jos kyse on samasta laiturista. Silloin toisella on enemmän tilaa lähteä ja toisella tulla.

        Voi hyvinkin olla, että lähtijä oli höveli ja teki parhaansa ehtiäkseen alta pois helpottaakseen tulijan laituriin saapumista. Psykopaatin luolamiesaivot tulkitsivat sen hyökkäykseksi.


    • Anonyymi

      Jos olisin pienemmän veneen kippari niin odottaisin tarpeeksi etäällä isomman lähtöä. Jos taas olisin isomman niin ehkä lähtisin ehkä odottaisin.

    • Anonyymi

      Vältän laitureita, parasta olla kulussa ja ankkurissa...

    • Anonyymi

      Joo, aika jännää pohdintaa tuo.

      Aika usein tosiaan näkee, että laiturista lähtevillä on kova kiire iskeä väliin. Joskus ei huomata väylällä ajavia veneitä ja aika usein väylällä on tilaa väistääkin ilman sen kummempia.

      Tuossa annoit ymmärtää, että jonkinmoista signaalinvaihtoa oli ja pieni vene oli ajamassa ohi toiseen laituriin. Ainahan sitä on täpinä päällä, jos isompi oli jo köysiään irrottelemassa eikä siinä sitten tule enää tarkempia ajateltua. Vähän niinkun tuo kunniakierros, joka olis odottanut jos pienempi vene olis antanut tilaa.

      Sitä en nyt tiedä mitä ihmettä keskustelussa kouhkataan vetolaitteista, kirjoitithan semmosen tuntemisen olevan ehkä osa näitä veteen piiirrettyjä merimiestaitoja. Onhan se nyt selvää, että moottoriveneen keulapotkurilla käännytään paremmin kun millä vaan purjeveneellä, keulapotkurilla tai ilman.

      Mutta, eikun suotuisia tuulia kaikille. Urpoja riittää niin vesillä kun näillä palstoillakin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stubb jo paljon tunnetumpi kuin kaikki persut yhteensä

      Nyt on aika ottaa mittaa tunnettavuudesta, herrat ja narrit! Joku tuolla toisessa ketjussa väitti, että "persujen rivimi
      Maailman menoa
      57
      10050
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      12
      6805
    3. Persu Keskisarja on politiikan Uuno Turhapuro

      Asiantuntija luonnehtii Keskisarjaa Trumpin ajan Turhapuroksi, joka ärsyttää kokoomusta. – Keskisarjan känni-imago j
      Maailman menoa
      73
      6105
    4. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      58
      6003
    5. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      11
      4252
    6. Oikeistohallitusten aikaan saannokset.

      Holkerin touhujen seurauksena lama. Aho jatkoi tuhoa osaamattomuudellaan. Katainen ja alkoi talouden alamäki. Sipilä ja
      Maailman menoa
      46
      4140
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      20
      3675
    8. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      281
      3225
    9. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      58
      2883
    10. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      44
      2388
    Aihe