Onko jollain kokemuksia puukattilalla lämmitettävästä vesikiertoisesta n.150m2 talosta..?
Paljonko menee puuta vuodessa..?
Jos on 1000litran varaaja niin kuinka usein kattilaa joutuu lämmittämään..?
Muita kokemuksia..?
Paljonko menee puuta vuodessa..?
Jos on 1000litran varaaja niin kuinka usein kattilaa joutuu lämmittämään..?
Muita kokemuksia..?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Varaaja reilu 1000 litraa. Patterit ja yläpaloinen kattila. Neliöitä 120 ja vm 1978.
Kesällä lämmitys joka toinen päivä, jotta saa käyttöveden. Välikausina kerran päivässä ja talvella kahdesti päivässä.
Puuta menee varmaan 20 pino kuutiota.
Meillä on 230 neliötä lämmitettävää ja puukattila oli ennen stokerin asennusta.
Yläpaloinen puukattila 2000l varaaja.
30 pakkasta,niin sai lämmittää kaksi kertaa
päivässä,n. 6 tuntia meni aikaa lämmityspuuhiin.
1000 litran varaaja ei riitä mihinkään.
Kovalla pakkasella saat muuttaa pannuhuoneeseen
asumaan.
Puuta meni vuodessa 30 m3 vähintäänkin.
Toissa talvena kyllästyttiin puukattilaan ja vaihdettiin se ja varaaja Säätötulen stokeriin sekä Strong-pohjaelementtiin 40 kW palopäällä varustettuna.
Vanerisen siilon rakensin itse pannuhuoneen viereiseen puuvarastoon pohjaelementin päälle ja siilon bruttotilavuus on n. 4 kuutiota.
Nyt lämmityspuuhaan menee vain murto-osa aikaa
entiseen tilanteeseen verrattuna.
Stokeri on siitä hyvä laite,että sillä voi polttaa
haketta,palaturvetta,sahajauhoa,turve-ja puupellettiä tai vaikkapa viljaa,jonka poltto tosin on hieman eettisesti arveluttavaa hommaa.
terve vastatkaa viisaammat ajattelin hommata 70-100kw kattilan.Ja 8000L varaajan lämmitys neliöt
on 120 talo ja talli 50m2.onko liian isot systeemit.
ylä,ala,vai käänteispalo?ajattelin et ei tarvisi joka päivä lämmittää.kun on reilut vehkeet.
Talo on 2 kerroksinen ja neliöitä 186 m^2, valmistunut 1981, varaaja on muistaakseni 1500 litraa ja siitä lähtien on lämmitetty Jämän kattilalla. Kesällä lämmitetään pesällinen joka toinen tai joka kolmas päivä ja talvella joka päivä 1-2 pesällistä. Kattilan sytyttämiseen menee n. 10 min ja sen jälkeen pitää käydä lisäämässä puita pesä täyteen (jos polttaa toisen pesällisen). Puita menee n. 20 m^3/vuosi ja lämmitysmuotona on ilmalämmitys LTO:lla, elikkäs ilma puhalletaan lattiassa olevista ritilöistä huoneilmaan.
Talon sähkönkulutus vuodessa 7200 kWh, ja maalla puu on edullista ostettunakin. En tiedä että onko kallista vai halpaa, mutta tyytyväinen olen ollut ja lämmitysjärjestelmään ei ole tarvinnut kuin 2 kiertovesipumppua vaihtaa tuona aikana.
tuli rakennettua vähän erikoisemman muotoinen talo jossa on melkolailla ulkoseinäneliöitä pinta-alaan nähden. huoneistoala 158m2.En laittanut LTO:ta kun arvelin ettei siitä koidu vastaavaa säästöä. Eristeenä 150 mm pellava & 25 mm huokoinen tuulensuoja, katossa 400 mm selluvilla. Kattila Jämä Nature ja reilu 2 kuution varaaja.
näillä eväillä tuntuu puuta menevän ainakin 30m2 vuodessa. Tosin ei ole aina ollut kovin kuivaa eikä koivua. Rakennusjätteelläkin on tullut yritettyä.
Lämmitys pakkasella 2 kertaa vuorokaudessa, kesällä kerran kolmessa, nyt esim. kerta riittää jos on hyvät puut. Lämmitykseen menee puiden kantoineen n. 15 min / kerta & n. viikon välein kattilan putsaus, puoli tuntia.
Kattila vaatii näköjään omat niksinsä mutta on muuten erittäin kätevä, hoitaa itse itsensä kun on tulet saanut, varaaja ihan passelin kokoinen, pienempää ei kannata laittaa (kuution saavit sopivat kukkien kasteluun). Jos talo olisi normaali nelinurkkainen niin varmasti olisi oiva juttu. Nyt vaan tuntuu että energiakulutus on vähän yläkanttiin, tosin se oli kyllä ennustettavissa kun tähän ryntyi.
Jos vaan puunhankinta ei ole ongelma niin suosittelen. Saapahan näin istumatyöläinenkin vähän tuntumaa oikeaan työhön.
Meillä on 60-luvulla tehty talo kokoa n. 150 neliötä. Kerroksia on kolme. Alin kerros on pääasiassa maan alla. Keskimmäinen kerros on lisäeristetty, mutta yläkerrasta vuotaa lämpöä harakoille reilummin. Varaaja on 3000 litraa. Talvella kovillakin pakkasilla yksi lämmitys päivässä riittää. Siis tuo yksi lämmitys tarkoittaa käytännössä sitä, että puita saa käydä lisäämässä. Mutta kun illalla lämmittää, niin aamulla ei tarvitse ennen töihin lähtöä virittää tulta.
Tuo 1000 litran varaaja vaikuttaa aika pieneltä, mutta toisaalta meidän talomme - erityisesti tuo yläkerta - on siis energiasyöppö. Puita menee suunnilleen 20 pinokuutiota tai vähän yli. Ei ole tullut tarkasti koskaan mitattua.
Puut tehdään omasta metsästä, ja keväällä sopivaan aikaan pilkomme ne vuokratulla klapikoneella. Hommia siis teettää, mutta eipä tarvitse käydä salilla enää töiden jälkeen :)
Käyttövesi meillä esilämpiää varaajan kierukassa, josta se menee sähkövaraajaan. Eli jos lämmitysvesivaraajassa on lämpöä, käyttövesi lämpiää siellä. Esimerkiksi kesällä poltamme puita tosi harvoin. Silloin käyttövesi lämpiää sähköllä.
sulla siis käyttövesi kiertää erilleisen varaajan kautta. Kysessä lienee ihan normaali sähkökäyttöinen boileri? Itselläni on ongelma talvea lukuunottamatta se että ison varaajan lämpöä pitää pitää niin ylhäällä kun vaimo valittaa kylmiä suihkuja. Tuntuu että energiaa kuluu ihan hukkaan ja paljon.
Varmaan jopa joku 150 litrainen varaaja jo riittää, kun tuleva vesi on kumminkin melko lämmintä, vai miten teillä?
Jos ymmärsin okein niin tais tulla asiaa varaaja- kauppaan jo ihan perhesovun takia...
Alunperin käyttövesi tuli ison varaajan kautta, kuten se yleisesti tekee. Juuri sen vuoksi, ettei kesällä tarvitsisi isoa varaajaa lämmittää, edellinen asukki oli lisännyt järjestelmään sähköboilerin käyttövedelle. Edelleenkin käyttövesi menee ison varaajan kautta, mutta nyt se päätyykin sähköboileriin. Jos siis isossa varaajassa on lämpöä, käyttövesi lämpiää ainakin osittain sillä. Jos iso varaaja on kylmä, lämmitetään käyttövesi sähköllä. Käyttövesivaraaja on meillä 300 litraa, mutta kuten sinäkin totesit, luultavasti pienempikin riittäisi.
niinpä. Asia on kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin yksinkertainen. Eipä vaan ollut tullut mieleen ennenkuin joku sen sanoi. Taidanpa laittaa pöntön seinälle!