https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5406975/Sahkoiskun voi saada myos purjeveneen mastosta tai onkivavasta ilmajohdon laheisyydessa
Mielenkiintoinen riski, jota en ole tiennyt, joten jos muitakin tietämättömiä, en ole kyllä koskaan kuullutkaan, että tällaista olisi tapahtunut.
Ilmeisesti hiilikuitu masto on altis moiselle, johtaako se niin paljon paremmin sähköä?
Mielenkiintoinen riski, jota en ole tiennyt, joten jos muitakin tietämättömiä, en ole kyllä koskaan kuullutkaan, että tällaista olisi tapahtunut.
Ilmeisesti hiilikuitu masto on altis moiselle, johtaako se niin paljon paremmin sähköä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä joo, mutta miten se eroaa salaman iskusta? Salamassa suurempi energia purkautuu lyhyemmässä ajassa. Ellei mastosta ole sähkölle hyvää reittiä veteen syntyy vaurioita, mutta maadoitukset houkuttelee enemmän osumia.
Ei maadoitukset houkuttele salamoja. Höpöhöpö.
No selitäppä miksei?
Salamia tai salamoia bolognesea maadoitukset eivät houkuttele mutta salamoita ne kyllä houkuttelee.
Kuivasta puusta tehdyt vantit ei ainakaan johda sähköä.
Johtaa se mutta huonosti. Puiset lipputangot menee halki poikki ja pinoon salaman iskiessä mutta metalliselle ei käy kuinkaan. Sama mastolla jos metallisella on hyvä yhteys köliin. Vantit on niin ohuet että vastus kasvaa suureksi materiaalista riippumatta mutta rustirautojen ja veden välillä on lasikuitulaminaatti silti kovilla kun salama iskee.
Ilmajohdoista saisi ilmaista sähköä akkujen lataukseen.
Muistan kun olin 70-luvun lopulla Loviisan ydinvoimala työmaalla viikon Bronton kanssa nostamassa IVO: n sähkömiehiä .
He kytkivät kakkosyksikön uutta talon kokoista muuntajaa voimalan seinästä 400 KV jakokentälle meneviin ranteen paksuisiin johtimiin.
Ne liitokset tehtiin muuten räjäyttämällä.
Ensimmäinen työ kun aamulla aloitettiin päivä, oli maadoitusseipäiden kiinnitys ja tarkastus.
Kysyin niiden nokkamieheltä, että miksi tuo homma on noin tärkeää kun niissä johdoissa ei ole ollut vielä edes se generaattori kytkettynä?
Sitten tuli mielenkiintoista tietoa sähkölinjojen rakentamisesta.
Eristetyt johtimet nimittäin keräävät ilmasta jännitettä itseensä ja kun siinä vieressä oli se 1-yksikkö jo toiminnassa, niin siinä oli varmaankin kunnolla sähköä ilmassa.
Tämä sähkäri käytti siitä ilmiöstä nimeä ”latausvirrat” ja kertoi kuinka siihen aikaan joka vuosi joku mies menetti henkensä rakenteilla tai korjattavana olevasta ”virrattomasta” linjasta saatuun sähköiskuun.
Tuollainen 400 KV jännite hyppää muuten useiden metrien päähän, jos siellä on jotakin sähköä johtavaa tarjolla - eläin tai ihminen kelpaa sille oikein hyvin, puhumattakaan metallista tai hiilikuidusta.
Tuossa lehtijutussa oli mielenkiintoinen kohta, ” On myös hyvä tietää oman purjeveneen korkeus”
Luulisin, että jokainen purjeveneellä liikkuva tietää oman veneensä maston korkeuden.
Tosin kannelta katsottuna sitä topin korkeutta on hyvin vaikea hahmottaa, mutta onneksi se arviointi menee yläkanttiin, joten turvamarginaalia on yleensä ainakin sillan alituksessa riittävästi.
Aina kun ollaan silta-aukkoon tultu, niin jonkun mielestä emme siitä mahdu D.
Lukeehan tuo ilmajohto-oppaissakin.
"Suojaetä isyys
Suojaetäisyys on ilmajohdonalimman asennon ja suurimman sallitun mastonkorkeuden
välinen turvaväli.
Suojaetäisyydensuuruus vaihtelee1,5-4,5m:iin. Suojaetäisyystarvitaansähköpurkaustenvälttämiseksi,ja sensuuruuteen vaikuttaa ilmajohdonjännitteen suuruus. Suojaetäisyyteen sisältyy myös aluksen liikkeistä, jamuista mandollisistaepätarkkuuksista
vedenkorkeudenarvioinnista) aiheutuvat lisätarpeet alikulkukorkeuteen. "
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/141993/mkl317.pdf?sequence=1
Ei hiilikuitumasto läheskään yhtä hyvin sähköä johda kuin alumiini, mutta aivan riittävän hyvin saadakseen valokaaren aikaan. Tuo pitää siis lukea niin, että myös hiilikuitumastolla on sähköiskuvaara.
Ei hiilikuitumasto mitään valokaaria synnytä. Siihen tarvitaan ihan muuta. Kannattaa opiskella sähkövoimatekniikkaa.
Ei tarvitse tuntea sähkövoimatekniikka tietääkseen, että sähköiskuun tarvitaan sähköä. Mutta jos kädellä yllä, tarvitaan myös pidempi johde, kuten hiilikuitumasto.
Kovin on taas tuttua tekstiä. Ei ole aihetta, josta et saisi jotain vääntöä aikaiseksi.
Näin on. Hullulla on halvat huvit.
Sähkö iskee lähes yhtä helposti mastoon tai muuhun pitkään esineeseen materiaalista riippumatta. Metalli, hiilikuitu, puu tai lasikuitu johtavat joka tapauksessa paremmin sähköä kuin ilma. Merenpinnan tai maan ja korkeajännitejohdon välillä on potentiaaliero. Jännite voi olla esim 3kV/m. Jos johdin on 40m korkeudessa ja maston huippu on 15m korkeudella niin jännite maston huipussa on edelleen lähes maapotentiaalissa jolloin huipun ja linjan välillä on 5kV/m. Sama ilmiö vaikuttaa myös salaman kanssa. Mitä suurempi kV/m on niin sitä todennäköisempää on että tulee isku.