Yhteiskunta huijaa sinua

Siis NIITTÄÄ.

Harvaan ihmiseen voi luottaa tänä päivänä.
Luottamusta, ystävyyttä on turha hakea ihmisen lähimmästä piiristä sukulaisista ja tuttavista. Naapurit ovat ihmisen vihon viimeinen tikki. 20- vuotta ei riitä aitoon naapuriystävyyteen, aina on joku selkään puukottamassa, juoruilemassa ja levittämässä henkilökohtaisia asioita. Mitään ei ole sellaista asiaa, jota uskaltaisi kertoa. Jos kerrot kuitenkin. Huonolla tuurilla asiasi on levinnyt kulovalkean tavoin muutamien päivien aikana ja saanut valtavat mittasuhteet. "Kateus on hirveä sairaus." Ihmisellä ei voi olla mitään elämässään, jota ei kadehdittaisi. Jos et itse myönnä olevasi pahin mahdollinen juoruilija jos tunnet pienestikkin myötätuntoa esimerkiksi naapuriasi kohtaan. Jos tämä tulee muiden lähellä olevien tietoon. Olet erilainen ja kummallinen ihmnen. Niin kummallinen ihminen, että sinä et kuulu muiden joukkoon. Jotkut ihmiset vetäytyvät kaikessa hiljaisuudessa yksinäisyyteen ja alkavat elää elämäänsä eristyksissä muista ihmisistä.
Joillekkin tämä sopii ja osalta ihmisiltä, tämä elämäntapa onnistuu mittavilta ongelmilta.
Jotkut eivät taas millään pysty tähän, eivät pysty elämään yksinäisyydessä pitkiä aikoja.
Psyykekkö se ei kestä, ainoa vaihtoehto on lyöttäytyä muiden ihmisten elämään, vaikka väkipakolla sitten, jos ei muuten onnistu.
Ihminen jää lopulta kuitenkin aina yksin, asia joka jokaisen pitäisi ymmärtää täällä.
Mitään rauhaa täällä elämässä sä et saa, kyllä ihmiset pitävät huolen siitä aina.
Mitään kunnioitusta sä et myöskään saa täällä, mitään yksityisyyttä täällä ei saisi olla kenelläkään. Asia jota olen ihmetellyt, koko aikuisikäni enemmän ja vähemmän.
Olen valinnut yksinäisyyden omalla kohdallani, vaikka en koe olevani täysin yksin elämässäni. Sen olen kuitenkin tiedostanut parhaaksi valinnaksi koskien omaa elämääni.
Aika on ohitse, jossa joku astelisi rinnalleni pahat mielessä.
Mielummin yksin kuin jonkun, ongelma ihmisen kanssa elän viimeiset vuodet täällä.