Beatlesin vähäinen tuotteliaisuus

Schubert, alkuperäinen wieniläinen (toisin kuin Haydn joka oli Rohrausta, Mozart joka oli Salzburgista tai Beethoven joka oli Bonnista), oli loistava lisä wieniläisklassikoiden joukkoon - ehkä omalla tavallaan heistä kaunein, herkin ja omaperäisin. Schubert soitteli jousikvartetossa pienenä perheensä kanssa ja opiskeli teoriaa. Taituripianistia hänestä ei kehkeytynyt, mutta riittävän taitava säveltääkseen maailman kauneinta pianomusiikkia. Schubert sävelsi oopperoita, sinfonioita, lauluja, jousikvartettoja, kuoromusiikkia... Kaikenlaista lähti tämän pienen, ruman ja merkillisen miehen sisältä. Hän usein ryypiskeli kavereiden kanssa. On ihme, miten hän onnistui säveltämään yli tuhat teosta (jos jokainen laulu lasketaan teokseksi, ja miksei laskettaisikin!). Schubert ammensi Haydnin, Mozartin ja Beethovenin musiikista mutta nousi persoonalliseksi yksilöksi ja uudistajaksi. Hänen viimeinen sinfoniansa on maailmoja mullistava. Hänen Talvinen matka - laulusarjansa on alansa suuri klassikko. Hänen melodiansa ovat nerokkaita ja harmoniansa kekseliäitä ja yllättäviä, paljon enemmän kuin kenenkään aikalaisen!

Eläköön Schubert Wienistä....

"Ja Schubertin musiikki on korkeatasoisempaa kuin Fab Fourin,"

Ei pidä paikkaansa, tutkin kaikki mailman levymyyntitilastot Schubertin elinajalta ja pari vuotta vielä kuoleman jälkeenkin ja kävi ilmi että Schubert möi erittäin paljon vähemmän albumeja ja singlejä sekä realisesti että suhteellisesti (siis huomioiden väkiluvun kasvu ja yleinen elinajan odotettavuuden kasvu) kuin mitä Fab Four omana aikanaan möi.

Lisäksi kun kävin läpi koko Schubertin tuotannon sillä ajatuksella että löytyisikö sieltä jotain yhtä tai enempi rokkaavaa kuin kuin Fab Fourin uran aloittanut "I saw her standing there" kappale oli, niin kävi ilmi että sehän Schubertti sävelteli pääsääntöisesti vain läälläreitä, eikä semmoinen peli näinä urbaanin sykkeen aikoina enää ketään kiinnosta.

Musiikin tekeminen ja julkaisu jossain muodossa on taloudellista toimintaa.
Joskus se onnistuu paremmin, joskus huonommin. Epäilen vahvasti että The Beatles onnistui huomattavasti paremmin kuin Schubert.

Mitään tyhjänpäiväisempää väittelyn aihetta ei kai olekaan kuin se, kuka tai mikä oli paras tai parempi kuin joku muu ja millä perusteella. Sadan metrin juoksun voittaja on helppo mitata objektiivisesti kellolla. Musiikissa kaikki ovat mielestään oikeassa itse valitsemillaan perusteilla.

Silloin 1960-luvulla Britannian rock-muusikko piireissä aika yleisesti ajateltiin että: "Rockbändi on täsmälleen niin hyvä kuin on viimeisin singlensä."

Beatles julkaisi 21 singleä - niistä 19 kpl:tta nousi Briteissä singletilaston 1:ksi, 1 kpl 2:ksi ja 1 ei yltänyt Top 10:iin. Ja se yksi flopannut oli yhtyeen 1. single, ja kun 1. sija vauhtiin päästiin 2. singlestä alkaen niin yhtyettä ei enää pidätellyt mikään.

Sanoisin että singlejä julkaisevaksi bändiksi he olivat ihan riittävän tuotteliaita.

Samoin jokainen Beatlesin julkaisema albumi taisi poikkeuksetta Briteissä olla albumitilastojen 1:nä. Ja albumit olivat 1:nä silti vaikka elokuvien soundtrack albumeja lukuun ottamatta Beatlesilla oli kilpailevia aikalaisbändejä varmaankin hiukan rassannut tapa jättää singleinä julkaistut biisit pois albumeiltaan.

Kilpailevilla aikalaisbändeillä kun ei moiseen menettelyyn useinkaan oikein ollut resusseja.

Sitten Beatlesin hajottua niin Lennon kuin McCartney yrittivät jatkaa tuota singlet singleinä ja albumit albumeina julkaisukäytäntöä, mutta kummankin oli pian annettava periksi koska riittävää määrää todella hyviä biisejä ei niin vaan saatukaan enää aikaiseksi jotta moinen menettely olisi yhä ollut kaupallisessa mielessä järkevää.

Vilkaisin sitten Itävallan singletilastoja Schubertin elinaikoina ja ilmeni että Schubert ei saanut ainuttakaan laulua singlehitiksi, mikä on sinänsä kumma koska ainakin kummittelulaulussa nimeltään Aave Maria olisi selkeästi ollut hittipotentiaalia.