Jos elämän voisi ajatella huoneena,
se olisi pyöreä,
eikä sen seinistä saisi otetta millään
Siihen huoneeseen johtaisi ovi,
joka kerran sulkeuduttuaan
ei enää ikinä avautuisi
Eikä sen oven rakoon ennättäisi laittaa
jalkaansa millään
Siihen huoneeseen ei paistaisi valo
pienimmästäkään kolosta
Ja se ainut pieni tulen liekki,
joka paistaisi tuon huoneen äärimmäisyydessä
olisi todella heikko, sillä
tuossa huoneessa tuuli myrskyäisi tauotta
Liekin sammuttua
tuo huone vajoaisi ikuiseen pimeyteen,
sillä kukaan ei ikinä löytäisi sitä
Sillä se olisi niin kaukana
Sillä ei olisi mitään mikä sen löytäisi
se olisi pyöreä,
eikä sen seinistä saisi otetta millään
Siihen huoneeseen johtaisi ovi,
joka kerran sulkeuduttuaan
ei enää ikinä avautuisi
Eikä sen oven rakoon ennättäisi laittaa
jalkaansa millään
Siihen huoneeseen ei paistaisi valo
pienimmästäkään kolosta
Ja se ainut pieni tulen liekki,
joka paistaisi tuon huoneen äärimmäisyydessä
olisi todella heikko, sillä
tuossa huoneessa tuuli myrskyäisi tauotta
Liekin sammuttua
tuo huone vajoaisi ikuiseen pimeyteen,
sillä kukaan ei ikinä löytäisi sitä
Sillä se olisi niin kaukana
Sillä ei olisi mitään mikä sen löytäisi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä runo ei mietitytä minua, se vain laittoi hiljaiseksi.
Loistava, vaikken tykännytkään.