Vaimon haluttomuus on johtanut siihen

Naisen näkökulma asiaan. Kirjoituksestasi saa sellaisen vaikutelman että vertaat muita naisia omaan puolisoosi. Kenellä on kauniimmat hiukset, kenellä vartalo jne. Tuntuisi itsestä pahalta jos oma mieheni vertaisi minua koko ajan muihin koska täydellistä ihmistä täällä ei ole. Meissä kaikissa on omat puutteemme. Oletko keskustellut puolisosi kanssa mistä haluttomuus johtuu ? Entä rakastatko vielä häntä vai onko sekin tunne hävinnyt jo pois ?
Houkutuksia meille kaikille on tarjolla mutta jokainen tekee itse päätöksen pettääkö vai ei.
Ei aikuista ihmistä voi tuolin jalkaan sitoa kiinni että älä lähde toisen naisen luokse. Mutta sille tielle jos lähtee niin paluuta takaisin ei ole. Parempi rehellisesti erota kuin aloittaa selän takana salasuhde.

Tulin sivusta. Hyvin vastasit, samaa mieltä 👍

Entisenä caimona voin sanoa ettei paljoa haluta mies joka on töykeä, ei huomioi oikein mitenkään, ei puhu kauniisti eli ei koskaan kehu, haukkuu ja sättii muiden kuullen, käyttää hyödykseen kun itse lentää kavereineen kaupungilla ja palaa kotiin silloin kun huvittaa jos huvittaa haukkuu teeskentelijäksi kun puhuu kauniita ja hempeitä ei vastaa ain voesteihin mutta haukkuu tai suuttuu jos hänen viesteihin ei vastata heti ym... arvaa haluttaako?

Viimeistään viisikymppisenä miehen pitää kokea oman nuoruutensa uudelleen.
Myöhemmin se ei enää onnistu.
Neuvon, että aloittajan kannattaa tarttua tähän hetkeen, nauttia siitä, että on mies.

Eroa ja ala naida ristiin rastiin kaikkia. Sitä selvästi kaipaat ja haluat.

Sulla on ap viimeinen mahis päästä naksautteleen tussuja, mutta ota ihmeessä ensin ero eukostasi. Eron jälkeen toimintasi on täysin hyväksyttävää...Sadat tinder-tussut odottavat yhteydenottoasi.

Palstan miehillä on vain haluttomia vaimoja. Mistä moinen johtuu. Siitäkö et palsta ja känny vie teidän ajan, ettekä enään huomaa vaimojanne. Miksi tätä valitusta on vain tällä palstalla.

Minulla sama, mutta olen nainen ja olen alkanut vilkuilla muita miehiä. Aika nopeasti sitä näköjään vieläkin vastakaikua saa.

Noinhan siinä usein käy, kun läheisyys liitossa katoaa. Puhut vain haluttomuudesta, mutta onko se lopulta vain sitä? En tiedä, ehkä miehelle voi ollakin noin. Itse elin vuosia kylmässä ja etäisessä liitossa, jossa miestä ei oikein voinut edes halata. Oikeastaan samalle sohvalle "mahtuminen" oli lähes mahdotonta. Itse olisin (ehkä) seksittömyyden vielä kestänytkin, mutta se kaiken muunkin läheisyyden puute tappoi pikkuhiljaa kaikki tunteeni miestä kohtaan.

Jossain kohtaa sitten huomasin, että minä, joka en koskaan muita katsellut, aloinkin katsella ympärilleni ja näin ne muutkin miehet. Silloin tajusin, että nyt on aika nostaa kytkintä.

En tiedä mistä johtuu, että tuossa kohtaa toinen heräsi yrittämään korjata joitain juttuja. Minun silmiini siinä ei ollu enää mitään mitä korjata. Tunteet olivat kuolleet ja halusin vain pois.

Jokainen joka on elänyt haluttoman, läheisyyttä ja kosketusta välttävän puolison kanssa vuosia ymmärtää, ettei ole reilua syyllistää sinua. On todella rankkaa tulla torjutuksi paljon ja pitkään. Se syö naiseuden tai mieheyden.

Väliaikaiset, muutamien kuukausien haluttomuudet kuuluu elämään. On eri asia kun menee monta vuotta selibaatissa tai kun toinen lähtee mukaan (vain pitääkseen parisuhteensa) pari kertaa vuodessa eikä selkeästi halua ollenkaan itse. Se tuntuu pahimmalta. Toisaalta jos halua ei ole, ei sille voi mitään, enkä ainakaan itse halua ilman että toinenkin haluaa. Mutta myös toisaalta, kun ollaan sitouduttu parisuhteeseen, eikä toinen halua ollenkaan lähelle henkisesti tai fyysisesti, mitä siinä on sitten enää parisuhteesta jäljellä kuin yhteinen asuntolaina ja lapset? Sekin on valinta olla panostamatta parisuhteeseen ollenkaan, jos ei halua olla lähellä, kuunnella ja nähdä puolisoa.

Sinulla on AP kolme vaihtoehtoa: 1) Puhua avoimesti asiasta, kertoa mitä tarvitset itse ollaksesi onnellinen ja kysyä tietääkö toinen mikä vie halut ja haluaako hän edes yrittää halun saamista takaisin? Onko halua ollut koskaan ja mikä sen vei? Jos hän tietää syyn, sinun pitää olla valmis muuttamaan omaa toimintasi vastaavasti, Löytyykö teillä kummallakin tahtoa lähteä korjaamaan ja tahto hakea apua esim. parisuhdeterapiasta 2) Otat rakastajattaren ja vastaat seurauksista kun jäät kiinni. Tämä on aluksi helppo tie, mutta loppu peleissä raskain ja haastavin valinta 3) Eroat ja aloitat sen jälkeen etsimään uutta.

Täällä on hyviä kommentteja. Juuri se vuosien torjunta johtaa tähän, ei kuukausien torjunta. Ja se, että vaimo oli pitkään kiinnostunut vain omista jutuista, ja kertoi kuinka naapurin miehellä on kauhea vaimo, kun ei ota miestään huomioon. Kiehuin sisältä, koska meillä oli ihan sama tilanne, mutta eri asioista. Minä hoidin kaikki, yritin antaa vaimolle tilaa ja vapaata aikaa, että jaksaisi kiinnostua seksistä. Kaipasin huomiota miehenä. Isänä sain kyllä huomiota ja vastuuta. Vaimoa vaan inhotti ja ärsytti jotenkin minun pelkkä läsnäolo. Ei voinut edes lähestyä istumaan sohvalle. Hankala siinä on yrittää keskustella, un vaimo ei halua puhua aiheesta ja lähelle ei pääse.
Haaveilin vaimostani pitkään, mutta nyt siis huomaan muutkin naiset. Aikaisemmin näin muutkin naiset, mutta nyt eri tavalla.
Otin viime vuonna puheeksi tilanteen, mutta vaimo ei oikein ymmärrä tilannetta. Kerroin että epäilen häntä pettämisestä ja haluan että mulla on sama mahdollisuus. Vaimo kiisti, mutta hänen käytöksensä muuttui tämän keskustelun jälkeen. Alkoi tulla lähelle iltaisin, pystyi antamaan oman kännykkänsä minun käteen, kun halusi näyttää kuvia. Vaimolla on ollut tyttöjenreissuja, nyt ensimmäistä kertaa pystyi kertomaan mitä viime on tehty ja näytti valokuvia. Vaimo ottaa paljon valokuvia, mutta aikaisemmilta reissuilta kuvia ei ole ollut näytettäväksi. Myös kertomukset vaihtelevat ja suuttui jos kysyin jotain. Lisäksi harrasti paljon erilaista seksiä näiden reissujen jälkeen. Tätä kesti aina muutaman viikon. Sitten tuli paluu normaaliin. Jos kysyn näistä niin vaimo syyttää mustasukkaiseksi ja miten hänellä on oikeus tavata kavereitaan, eikä minun tarvi tietää kaikkea mitä hän tekee ja missä. Mutta kun menen itse jonnekin niin kyllä vaimolla onkin oikeus tietää missä menen ja mitä teen kun kerran ollaan naimisissa.
Nyt viimeisimmän kaverireissun jälkeen käytös on ollut erilaista. Ei villiä seksiä ja kertoi kaiken mitä tapahtui. Joi myös vähemmän. Tämä nyt varmaan siksi, että epäilin häntä aikaisemmin pettämisestä.

Lisäksi joskus hän opasti nuorta poikaamme, että kaikkea syyllisyyttä ei ole kertoa toiselle helpottaakseen omaa oloa, jos on mokannut. Se pitää vaan pitää sisällä itse. Olin vähän hämmästynyt vaimoni kommentista, koska yleensä hän kertoo minulle ihan kaikki, mutta ei ilmeisesti.

Vaimo on tyyliltään ottaa mitä haluaa ja jotenkin voin uskoa, että hän haluaa jonkun miehen, hän saa sen. On myös altis kehuille. Arvosti muiden miesten mielipiteitä, mutta ei arvostanut minun. Koki minun mielipiteeni hyökkäyksenä häntä vastaan. Vaimo ei myöskään oikeasti kuunnellut mitä sanoin tai ei halunnut kuulla.

Vaimo ei halunnut pariterapiaan, minä halusin. Kun lopulta sinne päästiin, käsiteltiin minun työstressiä. Näin naiset saivat minut puhumaan muuta kuin oli tarkoitus ja että syy olisi minun töissäni, eikä vaimon käytöksessä. Nyt jälkikäteen ajateltuna vaimo ei halunnut mennä pariterapiaan, ettei pettäminen paljastuisi, jos siellä käsitellään vaikeita aiheita.

Nyt minun on vaikea luottaa vaimoon. Tuo vuosien henkinen hylkääminen ja nyt uusi parantunut ja muuttunut käytös aiheuttaa katkeruutta, koska vaimon muuttunut käytös ja puheet vain vahvistavat niitä pettämisepäilyjä. Nyt minun pitäisi taas vain niellä pettymykset ja antaa anteeksi ja jatkaa parisuhdetta.

Vaimon kanssa ollaan puhuttu asioista vähän asian ympäriltä. Vaimo ei tietenkään myönnä mitään pettämisen suuntaankaan vaan selittää toimintaansa hormoneilla ja ei myönnä että olisi edes muuttanut käytöstään, vaikka käytöksessä viime vuoden ja sitä edellisten vuosien välillä on eroa kuin yöllä ja päivällä.

AP

Lähde ajoissa, jos samaa jatkuu vuosikausia voi olla, ettet enää uskalla etkä usko itseesi

Mun mies on itsekeskeinen juoppo. Tarviiko sitä hirveästi ihmetellä ettei kiinnosta?

Voi voi.. On niitä muutakin parittelua riipiviä asioita niin kuin : Rintasyöpä taistelu 2 vuotta mutta selvitty ja samalla firman Korona talous ahdinko mutta selvitty... Sitten onkin hiljasta vällyissä kylläkin Naaraan puolelta hm Rahaa ja rakastustelua ei pitäisi harrastaa kuin pordellissa... Muttta semmosta se on kotimaisen Norppa mallisen naisentapasen kanssa elo naina aikoina.. Vai oisko "kun mikään ei riitä" ...

Ihanaa että täältä löytyi joku jolla samat fiilikset kuin minulla. Olen itse yrittänyt todella paljon jo vuoden ajan aktiivisempaa seksi suhdetta. Olen tehnyt paljon sen eteen. Ja olen myös asiasta sanonut. Nyt tänään iski se lopullinen niitti. Kun taas saunassa Ollessamme tajusin että ei miestä ole kiinnostanut alastomuuteni vuosiin. Ei vain syty. Itse tuntoni romahti kaiken pitkän yrittämisen jälkeen nollaan. Aloin vain kelaamaa mielessä kaikkea kuin ruma olen yms. Ja se että ei tää tästä tule muuttumaan. Kerran ei kiinnosta eikä sytytä niin ei sitä väkisinkään voi.
En halua enää olla alasti ikänä mieheni kanssa ja omat halut loppui kokonaan. Koska itse tunto romahti täysin kun olen aikani yrittänyt.
Uimahallissa kyllä vilkuilee muiden perseitä ja rinta varustuksia.
Itse olen kyllä sellainen että tiedän 10 henkilöä joka ottaisi heti jos saisi vaikka vain pusun tai halauksen.
Toisekseen ei koskaan halauksia ei pusuja ei mitää. Kauniita sanoja. Joita nainen kaipaa. Aika surullista.