Tuntuu siltä kuin pienet asiat painaisivat mieltäni liikaa. Aina kun sattuu useita asioita kerralla menen ihan sekaisin. Kaivaudun syvälle kuoppaan enkä millään tahdo tulla sieltä pois. Minua alkaa ahdistaa, väsyttää ja tunnen itseni heikoksi ja voin pahoin. Välillä tärisen. Tuntuu etten kestä stressiä laisinkaan.
Tiedän ettei minun pitäisi vatvoa asioita päässäni jatkuvasti, vaan ajatella että kaikki järjestyy. Niinkuin yleensä onkin. Pitäisi vain tajuta, että monella on paljon suurempiakin ongelmia kuin minulla. En tiedä miksi olen tällainen. Murehdin ja märehdin tyhmiä asioita. Tiedän, että elämässä tulee vastaan kaikennäköisiä asioita, iloja ja murheita. Nyt olisi aika ryhdistäytyä. En halua enää olla vaivaksi lähemmäisilleni. On kestettävä elämää.
Tiedän ettei minun pitäisi vatvoa asioita päässäni jatkuvasti, vaan ajatella että kaikki järjestyy. Niinkuin yleensä onkin. Pitäisi vain tajuta, että monella on paljon suurempiakin ongelmia kuin minulla. En tiedä miksi olen tällainen. Murehdin ja märehdin tyhmiä asioita. Tiedän, että elämässä tulee vastaan kaikennäköisiä asioita, iloja ja murheita. Nyt olisi aika ryhdistäytyä. En halua enää olla vaivaksi lähemmäisilleni. On kestettävä elämää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No tuohan oli kuin just miun elämästä. Stressinsietokyky hyvin matalalla. Kuinka sinulla, oletko hoidon piirissä? Miulla onnex tuo terapia, jossa voin kuormittuneita juttuja purkaa.
En ole terapiassa käynyt mutta uskon, että kannattaisi aloittaa. Kun vain saisi aikaiseksi. Olen kuitenkin aloittanut päiväkirjan kirjoittamisen uudelleen pitkästä aikaa. Minulle kirjoittaminen on aina tuonut helpotusta. Onneksi minulla on myös maailman ihanin ja ymmärtäväisin avomies, joka tuntee minut paremmin kuin minä itse.
En ymmärrä miksi päädyin tällaiseksi. Olen aina ollut reipas ja hieman boheemi. Ajatellut, että kyllä asiat järjestyy.
Sama juttu minulla. Ahdistaa seuraava päivä, pelottaa jos joudun sietämään sitä samaa, mitä muulloinkin. Pienetkin asiat vaivaavat mieltäni, ahdistaa, masentaa.