Täällä meilläpäin on ollut paljon tapetilla ilmastoon sopeutettu rakentaminen ja miten nykyisin talot rakennetaan suoraan valetulle sementtipohjalle ilman sokkelia (korjatkaa nyt minua näissä teknillisissa asioissa jotka tiedätte paremmin) ja tonteille mihin ei pitäisi rakentaa, koska sinne valuu sadevedet ja muodostuu kosteikkoja savipohjan päälle.
Sitten, kuten nyt hiljakkoin on tapahtunut, kolmessa päivässä sataa kolmen kuukauden vedet ja niin vesi nousee, ei ainoastaan kaduilla, mutta myös ihmisten olohuoneisiin. Ei kivaa.
Pitäisikö alkaa rakentamaan paalujen päälle, kuten tropiikion rämeiköissä, vai palata vanhanajan kivijalkaan?
Vai lopettaa rakennuslupien myöntäminen paikkoihin joihin voi keräytyä tulvavesiä?
Neuvottiin ohjelmassa, jota katselin, myös ohjaamaan katoilta valuva vesi ränneillä aina poispäin taloista hyvän matkaa ja pitömään katot ja rännit puhtaina, ehjinä ja kunnossa.
Vuosikymmeniä sitten on jo puhuttu siitä, miten ilmaston lämpeneminen tuo tullessaan kaatosateita, tulvia, rajumyrskyjä, metsäpaloja, miljöökatastrofeja. Tulevaisuudessa.
Elämme sitä tulevaisuutta nyt.
Sitten, kuten nyt hiljakkoin on tapahtunut, kolmessa päivässä sataa kolmen kuukauden vedet ja niin vesi nousee, ei ainoastaan kaduilla, mutta myös ihmisten olohuoneisiin. Ei kivaa.
Pitäisikö alkaa rakentamaan paalujen päälle, kuten tropiikion rämeiköissä, vai palata vanhanajan kivijalkaan?
Vai lopettaa rakennuslupien myöntäminen paikkoihin joihin voi keräytyä tulvavesiä?
Neuvottiin ohjelmassa, jota katselin, myös ohjaamaan katoilta valuva vesi ränneillä aina poispäin taloista hyvän matkaa ja pitömään katot ja rännit puhtaina, ehjinä ja kunnossa.
Vuosikymmeniä sitten on jo puhuttu siitä, miten ilmaston lämpeneminen tuo tullessaan kaatosateita, tulvia, rajumyrskyjä, metsäpaloja, miljöökatastrofeja. Tulevaisuudessa.
Elämme sitä tulevaisuutta nyt.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Alapohja tarpeeksi korkealla maasta, tuulettuva alapohja pätee nykyisin vielä, seinämateriaaleista puu on todettu parhaimmaksi, tiilikin käy jos estetty kosteus ongelmat.
70-luvun kerrostalot tulossa tiensä päähän, 100-vuotta vanhat kerrostalot rungoltaan kunnossa.
Lapsuudesta aikuistumisikään asti asuin hirsitalossa ja vuoteen -86 asti rintamamiestalossa, tuulettuva alapohja ja sahanpuru eristeet, sen jälkeen uudemmissa asunnoissa.
Minä olin kuvitellut että kaikissa taloissa on tuo alapohja, eli ilmatila lattian ja perustuksen välillä, mutta katomassani dokumentissa näytti siltä että talot rakennetaan suoraan sementin päälle.
Talomme on rakennettu vanhan kaavan mukaan, eli on sekä kellari että ilmatila ja en ole henkilökohtaisesti huolissani että tulisi vesivahinkoja sateen takia tai jos pohjavesi nousee . Rinne viettää loivasti jokeen ja maa on hiekkaharjupohjaista, vettä hyvin läpäisevää,
Asumme lähellä Gävleä jossa rankkasateet ovat aiheuttaneet paljon vaurioita ja viikko pari sitten kaupunkiin ei neuvottu edes ajamaan, koska sisäänpääsyväylillä oli niin paljonvettä.
Ploma oletko koskaan ihmetellyt USA-laisena, että myrskyisessä USAssa maaseudulla nuoret persaukiset perheet ostavat 2 autoa ja talon
vaikka Suomessa nuoret ei pysty MUTTA sitten
kun tulee myrsky, talot irtaantuvat maasta ja hajoavat tulitikuiksi kun niissä ei ilmeisesti ole perustusta ollenkaan kuten kehitysmaissa on tapana rakentaa
Eikös juuri kellareihin niitä vesiä valu? Mitä nyt olen lehtiä lukenut rankkasateiden jälkeen.
Olen itse asunut sekä vuokralla että omakotitalossa USA:ssa, ja tosiaankaan, ei siinä Floridan talossa ollut mitään perustusta eikä kellariakaan. Chicagon talossa oli oikein iso kellari, missä oli varastotilat, pyykkitupa jne. tilaa rakentaa huone harrastuksille jne. Perustuksesta en tiedä, en ollut silloin vielä kiinnostunut rakennustekniikasta.
USA:ssa maaseudulla varattomat pätkätyöläisnuoret asuvat trailereissa jotka lentävät ilmaan kun tornado osuu kohdalla/ huuhtoutuvat veden mukana pois, jos hurrikaani sattuu kohdalle. Mutta koska lainoja on helppo saada ja vakuutukset kattaa niinostetaan uusi.
Trailertrashin elämä voi olla hyvinkin vauhdikas.
New Orleans taisi kuitenkin oppia läksynsä Katrinan jäljiltä ja Ida on aiheuttanut vähemmän tuhoja katastrofeihin varautuneessa kaupungissa.
Kellareista vesi valuu kuitenkin pois lattiakaivon kautta ojitukseen , kunhan vesi laskee ja vauriota ovat vähäisemmät.
Jollain uudella asuntoalueella näkyi olevan oikein suunniteltu lammikko minne sadevedet saavat valua ylemmäs rakennetuilta tonteilta.
Nyt meni yli hilseen tuo "kunhan vesi laskee".
Mä oon sitten hemmetin monta kellariremonttia ja kuivatusta nähnyt, vaikka on ollut lattiakaivo ja ei ole ollut edes rankkasateesta kiinni, vaan vuosien saatossa hiljalleen valunutta kosteutta ns. kivijalkatalossa.
Se riippuu vähän mistä vesi ontullut sisään. Jos se on tullut lattiakaivon kautta (jota voi tapahtua, kun lumi sulaa hyvin nopeasti tai on pitkäaikainen rankkasade, )niin vesi voi myös poistua samaa tietä.
Mökissäni metsän reunassa kävi niin ja kun toin ammattimiehet paikalle, he totesivat että vahinkoja ei ollut tapahtunut, vaikka kellarissa oli yhtenä aamuna puoli metriä vettä. Se katosi sitten itsestään päivän parin aikana.
Tavallisestihan vesivahingot tulevat vuotavista putkista ja maalla joskus kun putket ovat jäätyneet talven aikana.
Meidän talossa aikoinaan meni lattiakaivosta vesi likakaivoon, jota sitten käytiin tyhjentämässä. Nykyisin ne menee kunnan jätevesiverkostoon eli ei mitenkään oisi päässyt vesi kellariin, koska putket oli ehjiä.
Kyllä sadevedetkin saa vesivanhingoja aikaseksi.
Suomessa on rakennettu laatalle. Minusta näistä oli hiljan jotain juttua. Ei oikein kelvollinen perusta.
Rossipohja on sellainen kiville rakennettu, yleensä puutalo. Vupsikymmenten päästä pohjalaidat voivat olla 'terveet', koska alapohja tuulettuu.
Beng
Eikö sokkelitalo pietä ulkopuolelta? Ja laiteta styroksit ja sepelit ja salaojat.
Miten tommoset ovat menneet rakennustarkastuksista. Ja veden lisäksi radonitkin pitää ottaa huomioon.
Beng
Mun mielestäni Hesassa vanoissa kerrostaloissa vedet ovat n o u s s e e t lattiakaivoista kellareihin.
Beng
Ei se vanhanajan kivijalka mitään hyödytä, jos ei ole kunnollista salaojitusta.
Eihän niitä vanhoissa taloissa ole ja sitten vielä on kivijalkaan laitettiin kiinni kukkapenkki ja vedet kellariin.
Tarkoitatkohan nyt laattaa tuolla sementtipohjalla?
https://homerenovates.com/fi/records/20222
Olen mielestäni nähnyt aivan valettuja sementtipohjia, mutta joskus kahdeksankymmentäluvulla. Luonnollisestikin rakennustekniikassa on tapahtunut kehitystä. Kysymys on nyt siitä onko nämä uudet perustus ja pohjustustekniikat ja materiaalit ilmastonmmutokseen sopeutettuja.
Ja sitten se vieläkin tärkeämpi (tai ainakin yhtä tärkeä asia) onko mielestänne ok kaavoittaa asuntotonteiksi alue jonne valuu tai kerääntyy vettä?
Joo näin se menee tällä listalla lähes aina sopivasti talonpohjaan
si, se que estabas tratando de resolver algo pero no te atasques con constructiones y obreros alkaa aikavaras
Meille tehtiin tuollainen laatta v 1979.
En tiedä mitä nämä sinun "aivan valetut semettipohjat" on? Suoraan ruoholle sementtiäkö? :)
Tuskin tällä palstalla kukaan on perehtynyt, että sopeutuuko ilmastonmuutokseen nykyiset materiaalit ym. Ollaan jo niin vanhoja, ettei enää rakenneta. :)
Kun on ylämäki, niin on alamäkikin ja pelkkää tasankoa ei ainakaan Suomessa ole.
Itse näen pahempana rakentamista liian lähelle järviä, jokia ja merta.
Joen varret on pahimpia paikkoja rakentaa, savista lietettä joka voi sortua ja lähteä veden mukaan. Outo joki siellä, kun on hiekkainen rinne, taitaa olla hyvin kaukana talosta. Sinne kellariin ei saisi vettä joutua, taitaa olla tonttisi ilman salaojia ja kunnollisia veden johdatuksia. Onko edes sadevesikaivoja?
Taisin jo sanoa että tämä alue on osa Uppsalanharjua, maa on hiekkapitoista ja joen rantakin on hiekkapitoista, ei saviliejua. Joenranta on n. 150 metriä tontinrajasta, suoraan mitattuna. Ei meillä ole ollut kellarissa vettä koskaan, viittasin aikaisempaan omistamaani mökkiin, Uppsalan lähellä. Maa on hyvin alavaa mutta viettää jokeen päin, joten en ole huolissani, vaikka vesi hiemannousisi joessa. Pihakaivossa, jota emme käytä kuin joskus kasteluvetenä keväisin, on aina vähän pohjavettä, elikkä se on todennäköisesti joen tasolla. Kesävesi pumpataan meille joen rannalta olevasta kaivosta, jonne jokivesi nousee .
En ole kuullut mitään että olisi ollut tulvimisia tai ongelmia veden kanssa, meillä on kunnallinen vesi ja viemäri.
"Sementti on jauhetta säkissä", tapasi isäni sanoa, kun joku väitti
istuneensa kylmällä sementtirapulla. Niin, betonirapustahan oli kysymys.
Suomen kielihän muuttuu koko ajan ja välillä täytyy miettiä uusien sanojen ja
käsitteiden merkitystä, varsinkin, kun puhuttua, hyvää ja puhdasta äidinkieltäni
kuulen hyvin harvoin. Mutta: Sementti on yhä säkisssä ja porras betonia.
"Viisas mies ei tee kaikkia virheitä itse vaan jättää toisillekin"
Isäni opetuksia muistellen
isoäiti_
:)
betonia sekin perusta varmaan oli, johon pystytimme talon valmiista osista kavereiden kanssa. Ei minusta paljoa apua ollut, mutta autoinpahan pitmään ainakin yhtä seinää muiden kanssa pystyssä.
Ei se jauhoa ollut.
Rakentamisen parissa ollut heti armeijan jälkeen, ensimmäinen oli purjeveneen rakentaminen kun oli hinku vesille.
Seuraava proketti avioliiton alkuaika kun ostimme velaksi vanhemman omakotitalon, jossa kymmenen vuoden aikana harrastus mielessä remotoin lähes joka paikan.
Kesämökillä oli aina joku projekti menossa, ihminen pysyy terveenä hyötyliikunnassa.
Nii kesämökki aikoinaan hankittiin oli pienviljelijän hirsinen torppa alta tuulettuva, ei ollu sähköä, kaivo sentään, vähän peltoa. Huussi piti ensi töikseen rakentaa entisen kasaan rojahtaneen tilalle, parasta torpassa se oli Saimaan rannalla.
Nykyiseen asuntoon tein pintaremontin, nyt en ennee ennee tee muuta kuin vähän kuntoilen.
Paloman torppa on hiekkarinteessä, ja kovien syöksysateitten iskiessä, valuu koko torppa vesimassojen viemänä jokeen, kohti Selkämeren ulappaa.
Ei, se juuttuu Vattenfalletin voimalaitoksen patoon. Tai sitä ennen oikeastaan Lanforssin patoon. Ei täältä pääse edes veneellä merelle, eikä uimalla.
Kyllä ns. ennen vanhaan osattiin valita sopivat talonpaikat eli hieman ympäristöä korkeammalla olevat paikat maastossa jos vain suinkin mahdollista. Maaseudulla liikkuessa tuon voi vieläkin nähdä.
Nuo suoraan laatalle perustettavat talot alkoivat tulla vasta jotain 1970- luvulta alkaen. Niitä ei pitäisi lainkaan harrastaa vaan tehdä talot tuulettuvilla alapohjilla joita rossipohjiksikin nimitetään. Rossipohja vähintään reilun metrin ryömintätilalla on turvallinen ratkaisu.
Rakentamisessa pitää tietenkin huomioida olosuhteet. Tyhmä on sellainen joka rakentaa ilman kaikkien asioiden huomioon ottamista.
Jos esim. rakentaa lähelle jokea, niin pitää tietenkin huomioida tulvat. Jos on joskus ollut ennätystulvia, niin voi toisekin olla ja jopa suuremmat.
Kyllä maaseudulla on aina tiedetty että kalliolle kukkulalle rakennan minä majani. Kotitaloni Suomessakin on mäen päällä ja seisoo vielä, vaikka ikää on jo runsaasti yli sata vuotta. Tämä joenrantayhteisö, vanha tukinuittajien kylä, on myös rakennettu riittävän kauas joesta ja ikää kylällä on varmaan pari sataa vuotta.
Kaupunkien ja taajamien kaavoituksesta olen huolestunut, kun nyt näyttää että terve järki ei ole aina mukana kun suunnitellaan miten kallista tonttimaata parhaiten hyödynnetään uusien asuntoalueiden rakentamiseen, Maantäyttö ja ojittaminen, kosteikkojen kuivattaminen ja sadevesien asiallinen hoitaminen tulevat olemaan tulevaisuudessakin aina vain tärkeämpiä, kun ilmastonmuutokset tuovat lisää myrskyjä ja rankkasateita.
En tiedä sinun maaseudustasi, mutta sen tiedän, että niin paljon, kuin meillä on omakotitaloja, niin ei mäet riitä.
Tasamailla niitä näyttää olevan ja monet pellot, joita vielä kylvettiin 50-60 luvulla on nyt omakotitalojen täyttämiä.
Ukko antoi eheyttäjälle aiheen.