kattavaksi kuplaksi tai maailman kattavaksi kuplaksi.
Minä vartuin pitkälle aikuisuuteen kuplassa, jossa jokainen ole sellaisenaan arvokas, ei meidän kuplassa katsottu, onko housuissa reikiä, ja jos oli, oliko reiät ostettuina hankittu tai kulumista aiheutuneita. Ja siihen kuplaan kuului jo Suomen mittapuun mukaan aika paljon ihmisiä, enemmän kuin Suomen keskiverto kaupungin verran, puhumattakaan, kun kuplassa oli myös muista pohjoismaista ja Amerikasta ja Kanadasta ja pieni osa myös Venäjltä.
Siellä meidän kuplassa on kaiken karvaisia samanarvoisia yksilöitä, koska arvot ja ymmärrys oli, että "Jumalan edessä kaikki ovat samanarvoisia", ja silloin ei ole väliä, oletko punainen, valkoinen vai musta reiällisillä housuilla tai ei.
Toisekseen, tuohon "tulonhankkimisvähennyksiin" ja kela korvauksiin, en viitsi edes alkaa rautalangasta vääntämään, kun eivät ne ole verrattavissa. No sen verran kuvainnollisesti, että molemmat ovat juotavia, toinen on kahvia, toinen teejuoma. Eli ei juuri sen enempää yhtäläisyyksiä kuin, että molemmissa on raha kysymyksessä tai että kahvi ja tee ovat molemmat juotavia juomia. Siinäpä yhtäläisyydet.
Tulonhankkimisvähennykset ovat sanan varsinaisella merkityksellä vähennyksiä, JOTKA IHMINEN ON ITSE OMALLA TYÖLLÄÄN JA RISKIÄ OTTAEN hankkinut itselleen. Kelan tuissa (jotak ovat perusteltuja ja hyvä pohja kansalaisille, jotka syystä tai toisesta ovat sen ttuen arpeessa). MUTTA onhan se sanomattakin selvää, että jos ei ole tiukka seula ilmaisen rahan suhteen, niin kohta koko kansa on kelan tuen tarpeessa, ja sitä ei mikään järjestelmä kestä.
Olen käynyt kauppaa, ostanut ja myynyt, rahaa liikkunut, antanut siimaa, en niin tarkalla mittatikulla mitattuna. Mutta olen antanut avustuksia ilmaiseksi, ja tulen antamaan, ja silloin olen hyvin tarkka, ja haluan ihan itse varmistaa, että jokainen sentti on varmasti vastaanottajalle, joka sitä tarvitsee, ja vieläpä niin, että ne vastaanottajat eivät ole niitä tyrkkyjä, jotka puhumalla saa minulta sentin senttiä vaikka heilläkin tarvetta olisi. Ja juuri siitä syystä, kaiken jota annan sydämestäni, olen itse ne vastaanottajalle antanut tai varmistamalla varmistanut myöhempiä siirtoja varten, että olen itse ne tavannut, ja varmistanut, että apu menee varmasti oikeaan osoitteeseen.
Hyvä esimerkki Intiassa. Minulla oli paikallinen erittäin luotettu ja luotettava taho, joka sanoi, "että tässä on varmasti varma tapa, ja voit luottaa siihen". Tiesin, että luotan ja voin luottaa, mutta sanoin, haluan itse mennä katsomaan ja näkemään, ketkä niistä monista ovat juuri minun kohdalla niitä, joita haluan auttaa, ja tämä vain siksi, koska oli niin paljon ihmisiä, jotka ihan aidosti tarvitsevat apua, mutta halusin tavata juuri niitä ihmisiä, jotta pystyn niistä kaikista vielä niitä kaikista heikommin meneville tarjoamaan sitä, mitä minulla on tarjottavana. Eli halusin varmistaa, että ne hiljaisimmat, ja kaikista väsyksissä olevat, jotka eivät enää jaksa edes "olla tyrkyllä" saavat minun apuani. Ja sanoin myös luotan johdatukseen, jolla vaistoni ohjaa kaikista tarvitsiemmien joukkoon. Hän ymmärsi sen. Järjesti tulkin, ja minä lähdin. Heti, kun tulin paikalle näin lapsi lauman, jossa yksi pikku-tyttö juoksi suoraan koskettelemaan minun käsiäni. Sainoin tulkille, että sano hänelle, että menemme hänen äitinsä ja isänsä luokse. Tyttö lähti kohti äitiään, käveltiin monen mutkan kautta, siellä istui äiti neljän muun lapsensa kanssa täysin väsyneenä. Hänen aviomiehensä ja lastensa isä oli kuollut vuotta aiemmin. Näin johdatus vie vaiston varassa.
https://yle.fi/uutiset/3-11959757
Minä vartuin pitkälle aikuisuuteen kuplassa, jossa jokainen ole sellaisenaan arvokas, ei meidän kuplassa katsottu, onko housuissa reikiä, ja jos oli, oliko reiät ostettuina hankittu tai kulumista aiheutuneita. Ja siihen kuplaan kuului jo Suomen mittapuun mukaan aika paljon ihmisiä, enemmän kuin Suomen keskiverto kaupungin verran, puhumattakaan, kun kuplassa oli myös muista pohjoismaista ja Amerikasta ja Kanadasta ja pieni osa myös Venäjltä.
Siellä meidän kuplassa on kaiken karvaisia samanarvoisia yksilöitä, koska arvot ja ymmärrys oli, että "Jumalan edessä kaikki ovat samanarvoisia", ja silloin ei ole väliä, oletko punainen, valkoinen vai musta reiällisillä housuilla tai ei.
Toisekseen, tuohon "tulonhankkimisvähennyksiin" ja kela korvauksiin, en viitsi edes alkaa rautalangasta vääntämään, kun eivät ne ole verrattavissa. No sen verran kuvainnollisesti, että molemmat ovat juotavia, toinen on kahvia, toinen teejuoma. Eli ei juuri sen enempää yhtäläisyyksiä kuin, että molemmissa on raha kysymyksessä tai että kahvi ja tee ovat molemmat juotavia juomia. Siinäpä yhtäläisyydet.
Tulonhankkimisvähennykset ovat sanan varsinaisella merkityksellä vähennyksiä, JOTKA IHMINEN ON ITSE OMALLA TYÖLLÄÄN JA RISKIÄ OTTAEN hankkinut itselleen. Kelan tuissa (jotak ovat perusteltuja ja hyvä pohja kansalaisille, jotka syystä tai toisesta ovat sen ttuen arpeessa). MUTTA onhan se sanomattakin selvää, että jos ei ole tiukka seula ilmaisen rahan suhteen, niin kohta koko kansa on kelan tuen tarpeessa, ja sitä ei mikään järjestelmä kestä.
Olen käynyt kauppaa, ostanut ja myynyt, rahaa liikkunut, antanut siimaa, en niin tarkalla mittatikulla mitattuna. Mutta olen antanut avustuksia ilmaiseksi, ja tulen antamaan, ja silloin olen hyvin tarkka, ja haluan ihan itse varmistaa, että jokainen sentti on varmasti vastaanottajalle, joka sitä tarvitsee, ja vieläpä niin, että ne vastaanottajat eivät ole niitä tyrkkyjä, jotka puhumalla saa minulta sentin senttiä vaikka heilläkin tarvetta olisi. Ja juuri siitä syystä, kaiken jota annan sydämestäni, olen itse ne vastaanottajalle antanut tai varmistamalla varmistanut myöhempiä siirtoja varten, että olen itse ne tavannut, ja varmistanut, että apu menee varmasti oikeaan osoitteeseen.
Hyvä esimerkki Intiassa. Minulla oli paikallinen erittäin luotettu ja luotettava taho, joka sanoi, "että tässä on varmasti varma tapa, ja voit luottaa siihen". Tiesin, että luotan ja voin luottaa, mutta sanoin, haluan itse mennä katsomaan ja näkemään, ketkä niistä monista ovat juuri minun kohdalla niitä, joita haluan auttaa, ja tämä vain siksi, koska oli niin paljon ihmisiä, jotka ihan aidosti tarvitsevat apua, mutta halusin tavata juuri niitä ihmisiä, jotta pystyn niistä kaikista vielä niitä kaikista heikommin meneville tarjoamaan sitä, mitä minulla on tarjottavana. Eli halusin varmistaa, että ne hiljaisimmat, ja kaikista väsyksissä olevat, jotka eivät enää jaksa edes "olla tyrkyllä" saavat minun apuani. Ja sanoin myös luotan johdatukseen, jolla vaistoni ohjaa kaikista tarvitsiemmien joukkoon. Hän ymmärsi sen. Järjesti tulkin, ja minä lähdin. Heti, kun tulin paikalle näin lapsi lauman, jossa yksi pikku-tyttö juoksi suoraan koskettelemaan minun käsiäni. Sainoin tulkille, että sano hänelle, että menemme hänen äitinsä ja isänsä luokse. Tyttö lähti kohti äitiään, käveltiin monen mutkan kautta, siellä istui äiti neljän muun lapsensa kanssa täysin väsyneenä. Hänen aviomiehensä ja lastensa isä oli kuollut vuotta aiemmin. Näin johdatus vie vaiston varassa.
https://yle.fi/uutiset/3-11959757
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä sellainen vaatii työtä, aikaa, mutta sen tekee, kun sydämestään halua tehdä niin.
Kaikkein parhaita on yhteiskuntatieteen parissa työskentelevät, jotka käy salaa huutelemassa, että kela pitäisi suurinpiirteiden lakkauttaa ja kaikkien pitäisi kävellä töihin, jopa niiden joiden työllistymisen ehkäisemiseksi on nähty erittäin suuri vaiva
Jaa, että kuplassa kaikki ovat samanarvoisia, oli housussa reikä tai ei. No mikähän tekee kuplan ulkopuoliset eriarvoisiksi? "Jumalan edessä kaikki ovat samanarvoisia" ja sitten eivät kuitenkaan ole. Onkohan kirjoitus tullut väärälle osastolle ja kohde olisi joku lahkolaisten palsta.